BETA nonprofit public democratic european moderated

Petri Haapa

20 posts

Petri Haapa

Eläkkeellä oleva peruskoulun rehtori. Harrastuksena musiikki, kirjallisuus, elokuvat ja historia
6 Following
1 Followers

Miksi ihmeessä ei saisi lapsia ajatella, kun päätetään koulupiirien rajoista?

Petri Haapa Jul 13

#Elokuvat Synecdoche, New Yorkin päähenkilö on Caden Cotard. Cotardin oireyhtymä, eli "kävelevän ruumiin oireyhtymä", on puolestaan harvinainen neuropsykiatrinen häiriö. Siitä kärsivä henkilö uskoo harhojen seurauksena olevansa kuollut, hajoamassa tai vailla tiettyjä kehonosia tai sielua: https://www.youtube.com/watch?v=XIizh6nYnTU

SYNECDOCHE, NEW YORK : Official Trailer -- HD
Petri Haapa Jul 7

Minusta tämä alusta on edelleen varsin sekava

Petri Haapa Jul 6

Eli ilmoittauduit lapsen pahoinpitelijäksi. Kaikenlaisia hyypiöitä sitä maailmaan riittääkin. Tosin kertomuksesi on sellainen, että olet varmaan nähnyt ihan vaan unta ja haluat kertoa sen kuin se olisi totta

Petri Haapa Jul 5

Yrität kaikin tavoin väheksyä tutkijan ammattitaitoa. Emilia Palonen on apulaisprofessori sinä et.

Petri Haapa Jul 4

Ittehän te olette vaatineet Ylen säästävän, ja nyt kun se sellaista tekee, niin ruvetaan vinkumaan...

Petri Haapa Jul 4

Ehkä Emilia Palonen on tuntematon sinulle, mutta ei meille muille

Petri Haapa Jul 3

Sinulla on tarve tehdä identiteettipolitiikkaa, eikä tarvetta tehdä järkevää talouspolitiikkaa

Petri Haapa Jun 27

"rälssi"-nimitys on halpa-arvoista populismia

Petri Haapa Jun 27

Sarjan "Something very bad is going to happen" nimi on enne siitä, että sen niminen sarja latistuu edetessään. Alussa sarja muistuttaa aika paljon juoneltaan Kaufmanin elokuvaa ”I’m thinking of ending things” aina omituista talvista jäätelökioskia myöten. Tässä myös matkataan sulhasen/poikaystävän omituisen perheen luokse (äitinä Jennifer Jason Leigh, isänä Ted Levine). Merkittäväksi paikaksi osoittautuu eräänlainen lähes autio puolimatkan baari välinpitämättömine baarimikkoineen, ainoana asiakkaana Triangle of Sadnessista tuttu Zlatko Buric. Kaufmanin elokuvasta poiketen sarja latistuu tarjotessaan ilmeisiä ja järkeenkäypiä selityksiä mysteereihin. Mitä pitemmälle sarja etenee, sitä enemmän turvaudutaan kauhuelokuvien kliseisiin, kuten esim. säpsäyttelyyn ja dramaattiseen musiikkiin, jonka kuullessaan katsoja voi aavistaa, että nyt ollaan jännän äärellä. https://www.youtube.com/watch?v=vMc_pWm7G7o

Something Very Bad Is Going to Happen | Official Trailer | Netflix
Petri Haapa Jun 26

Hankkeiden arvioimiseen tarvitaan muutakin kuin maalaisjärkeä. On älytöntä vähätellä tieteen tekemistä tuolla perusteella

Petri Haapa Jun 24

Johan Huizinga toteaa esipuheessa teokseensa "Keskiajan syksy" että teoksen kirjoittamisen alkusysäyksenä oli ymmärtää entistä paremminvan Eyckin veljesten ja heidän seuraajiensa taidetta sekä käsittää se heidän aikansa elämän yhteydessä. Minulle tulee taas Huizingan teosta lukiessa aina mieleen Bruegelin renessanssiajan maalaus "metsästäjien paluu".

Petri Haapa Jun 23

Ainoa järkevä asia on jättää eronpyyntö

Petri Haapa Jun 23

Veronmaksajien rahoja tässä ei pitemmän päälle säästetä, vaan leikkaus tulee maksamaan yhteiskunnalle eli veronmaksajille melkoisesti

Petri Haapa Jun 22

Tuolla periaatteella oikeistoa äänestävien joukko jää todella pieneksi, mikä onkin ihan hyvä juttu. Enää ei kusettamalla vallankahvaan pääsisi

Petri Haapa Jun 22

Se ei poista sitä tosiasiaa, että Trumpin ristiretki oli äärimmäisen typerä toimi - reippaasti typerämpi kuin keskiajan ristiretket, jotka nekin oli aika kahjoja

Petri Haapa Jun 22

Miten niin "suoranaisen sairauden", perustele?

Petri Haapa Jun 21

Lapattiinko?

Petri Haapa Jun 21

RUUSUROMAANI oli miehisen hedonisminin kulminaatiopiste keskiajalla. Alun perin se oli romanttinen runoelma, joka ilmestyi 1200-luvulla. Sen alkuosan sepitti Guillaume de Lorris noin 1235, loppuosan noin vuodesta 1270 Jean de Meung. Alku on herkkävivahteinen lemmenruno ja ritarirakkauden sääntökokoelma, jälkipuoli taas kyyninen, pikkutarkka ja karkean aistillinen. Kun Vuonna 1401 kuningas Kaarle V:n sihteeri Jean de Montreuil julkaisi avoimen kirjeen, jossa hän ylisti Ruusuromaania, se sai protofeministin ja naisten asian ensimmäisen julkisen puolustajan, Christine de Pisanin älähtämään. Pisan vastasi omassa avoimessa kirjeessään, että hänen mielestään teos ja varsinkaan Jean de Meungin kirjoittama osuus ei ansaitse de Montreuilin kehuja. Pisanin mielestä romaanin loppuosa oli naisen halveksuntaa ja tekopyhä, koska siinä kannustettiin vapaaseen rakkauteen, josta oli tuohon aikaan kuitenkin hyvin erilaiset seuraukset miehelle ja naiselle. Välillä tuntuu siltä, että yleinen ajatustapa ja keskusteluilmapiiri ei ole kovin paljon noista ajoista edistynyt.