Minusta tämä alusta on edelleen varsin sekava
Petri Haapa
Eläkkeellä oleva peruskoulun rehtori. Harrastuksena musiikki, kirjallisuus, elokuvat ja historia
6 Following
1 Followers
Eli ilmoittauduit lapsen pahoinpitelijäksi. Kaikenlaisia hyypiöitä sitä maailmaan riittääkin. Tosin kertomuksesi on sellainen, että olet varmaan nähnyt ihan vaan unta ja haluat kertoa sen kuin se olisi totta
Yrität kaikin tavoin väheksyä tutkijan ammattitaitoa. Emilia Palonen on apulaisprofessori sinä et.
Ittehän te olette vaatineet Ylen säästävän, ja nyt kun se sellaista tekee, niin ruvetaan vinkumaan...
Ehkä Emilia Palonen on tuntematon sinulle, mutta ei meille muille
Sinulla on tarve tehdä identiteettipolitiikkaa, eikä tarvetta tehdä järkevää talouspolitiikkaa
"rälssi"-nimitys on halpa-arvoista populismia
Sarjan "Something very bad is going to happen" nimi on enne siitä, että sen niminen sarja latistuu edetessään. Alussa sarja muistuttaa aika paljon juoneltaan Kaufmanin elokuvaa ”I’m thinking of ending things” aina omituista talvista jäätelökioskia myöten. Tässä myös matkataan sulhasen/poikaystävän omituisen perheen luokse (äitinä Jennifer Jason Leigh, isänä Ted Levine). Merkittäväksi paikaksi osoittautuu eräänlainen lähes autio puolimatkan baari välinpitämättömine baarimikkoineen, ainoana asiakkaana Triangle of Sadnessista tuttu Zlatko Buric. Kaufmanin elokuvasta poiketen sarja latistuu tarjotessaan ilmeisiä ja järkeenkäypiä selityksiä mysteereihin. Mitä pitemmälle sarja etenee, sitä enemmän turvaudutaan kauhuelokuvien kliseisiin, kuten esim. säpsäyttelyyn ja dramaattiseen musiikkiin, jonka kuullessaan katsoja voi aavistaa, että nyt ollaan jännän äärellä. https://www.youtube.com/watch?v=vMc_pWm7G7o
Something Very Bad Is Going to Happen | Official Trailer | Netflix
Hankkeiden arvioimiseen tarvitaan muutakin kuin maalaisjärkeä. On älytöntä vähätellä tieteen tekemistä tuolla perusteella
Johan Huizinga toteaa esipuheessa teokseensa "Keskiajan syksy" että teoksen kirjoittamisen alkusysäyksenä oli ymmärtää entistä paremminvan Eyckin veljesten ja heidän seuraajiensa taidetta sekä käsittää se heidän aikansa elämän yhteydessä. Minulle tulee taas Huizingan teosta lukiessa aina mieleen Bruegelin renessanssiajan maalaus "metsästäjien paluu".
Ainoa järkevä asia on jättää eronpyyntö
Veronmaksajien rahoja tässä ei pitemmän päälle säästetä, vaan leikkaus tulee maksamaan yhteiskunnalle eli veronmaksajille melkoisesti
Tuolla periaatteella oikeistoa äänestävien joukko jää todella pieneksi, mikä onkin ihan hyvä juttu. Enää ei kusettamalla vallankahvaan pääsisi
Se ei poista sitä tosiasiaa, että Trumpin ristiretki oli äärimmäisen typerä toimi - reippaasti typerämpi kuin keskiajan ristiretket, jotka nekin oli aika kahjoja
Miten niin "suoranaisen sairauden", perustele?
Lapattiinko?
RUUSUROMAANI oli miehisen hedonisminin kulminaatiopiste keskiajalla. Alun perin se oli romanttinen runoelma, joka ilmestyi 1200-luvulla. Sen alkuosan sepitti Guillaume de Lorris noin 1235, loppuosan noin vuodesta 1270 Jean de Meung. Alku on herkkävivahteinen lemmenruno ja ritarirakkauden sääntökokoelma, jälkipuoli taas kyyninen, pikkutarkka ja karkean aistillinen. Kun Vuonna 1401 kuningas Kaarle V:n sihteeri Jean de Montreuil julkaisi avoimen kirjeen, jossa hän ylisti Ruusuromaania, se sai protofeministin ja naisten asian ensimmäisen julkisen puolustajan, Christine de Pisanin älähtämään. Pisan vastasi omassa avoimessa kirjeessään, että hänen mielestään teos ja varsinkaan Jean de Meungin kirjoittama osuus ei ansaitse de Montreuilin kehuja. Pisanin mielestä romaanin loppuosa oli naisen halveksuntaa ja tekopyhä, koska siinä kannustettiin vapaaseen rakkauteen, josta oli tuohon aikaan kuitenkin hyvin erilaiset seuraukset miehelle ja naiselle. Välillä tuntuu siltä, että yleinen ajatustapa ja keskusteluilmapiiri ei ole kovin paljon noista ajoista edistynyt.
Leena Krohn on yksi arvoituksellisimmista kirjailijoista, jota tiedän. Mehiläispaviljonki oli vissiin ensimmäinen hänen teoksistaan, joita luin. Sekin oli humoristinen kuvaus aikamme ihmisten ja ihmisyhteisön käyttäytymisestä. Tämä lempeän sarkastis-filosofinen kuvaus ihmiselämän ilmiöiden moninaisuudesta on selvästi sukua sille. https://kulttuuritoimitus.fi/kritiikit/kritiikit-kirjallisuus/leena-krohn-havainnoi-teravasti-nykypaivan-arvoja-ja-ilmioita-arviossa-nakoisyys/
Leena Krohn havainnoi terävästi nykypäivän arvoja ja ilmiöitä – arviossa Näköisyys - Kulttuuritoimitus
Katselin tässä pitkästä aikaa Kaurismäen Le Havre -elokuvan ja tuli mieleen, että se on ehkä maalauksellisin ohjaajan elokuvista. Kuvaavaa on, että elokuvan rikoskomisarion nimi oli Monet. Jotkut still-kuvat satamasta toivat mieleeni Monet'n maalaukset
Voi Veikko, Veikko...jäikö päiväunet väliin?