Petri Haapa
#Elokuvat Synecdoche, New Yorkin päähenkilö on Caden Cotard. Cotardin oireyhtymä, eli "kävelevän ruumiin oireyhtymä", on puolestaan harvinainen neuropsykiatrinen häiriö. Siitä kärsivä henkilö uskoo harhojen seurauksena olevansa kuollut, hajoamassa tai vailla tiettyjä kehonosia tai sielua: https://www.youtube.com/watch?v=XIizh6nYnTU

Sarjan "Something very bad is going to happen" nimi on enne siitä, että sen niminen sarja latistuu edetessään. Alussa sarja muistuttaa aika paljon juoneltaan Kaufmanin elokuvaa ”I’m thinking of ending things” aina omituista talvista jäätelökioskia myöten. Tässä myös matkataan sulhasen/poikaystävän omituisen perheen luokse (äitinä Jennifer Jason Leigh, isänä Ted Levine). Merkittäväksi paikaksi osoittautuu eräänlainen lähes autio puolimatkan baari välinpitämättömine baarimikkoineen, ainoana asiakkaana Triangle of Sadnessista tuttu Zlatko Buric. Kaufmanin elokuvasta poiketen sarja latistuu tarjotessaan ilmeisiä ja järkeenkäypiä selityksiä mysteereihin. Mitä pitemmälle sarja etenee, sitä enemmän turvaudutaan kauhuelokuvien kliseisiin, kuten esim. säpsäyttelyyn ja dramaattiseen musiikkiin, jonka kuullessaan katsoja voi aavistaa, että nyt ollaan jännän äärellä. https://www.youtube.com/watch?v=vMc_pWm7G7o

Johan Huizinga toteaa esipuheessa teokseensa "Keskiajan syksy" että teoksen kirjoittamisen alkusysäyksenä oli ymmärtää entistä paremminvan Eyckin veljesten ja heidän seuraajiensa taidetta sekä käsittää se heidän aikansa elämän yhteydessä. Minulle tulee taas Huizingan teosta lukiessa aina mieleen Bruegelin renessanssiajan maalaus "metsästäjien paluu".