Search

Petteri Vaara criticized the government's decision to grant a 150 million euro tax support to Anglo American's subsidiary, Sakati, through Business Finland. According to him, the value of the metal deposits located in Viiankiaapa in Sodankylä, a Natura 2000 area, was tens of billions of euros: about 15 billion euros for copper and over ten billion euros for nickel, gold, and palladium. Vaara believed that the mining company would receive the extracted metals and the vast majority of the economic benefits, while the risks of the project would remain with nature and taxpayers. Vaara wrote that the state was preparing and partly funding mining projects but handed the responsibility for leading them to multinational companies. He also criticized the National Coalition Party member of parliament, Pia Kauma, who stated that protected nature calmed and comforted people, but metals were needed for batteries and electrical cables. Vaara mentioned that Sakati had met with several ministers, their assistants, and members of parliament and had used consultants from the law firm Borenius. Vaara claimed that 79 percent of Finns opposed mining in nature conservation areas. According to him, the government was pushing for the project to gain the status of an EU strategic raw materials initiative to expedite the permitting process. He also criticized Anglo American's plans to purchase old-growth forests in Inari and to restore drained wetlands to replace Viiankiaapa. Vaara referred to a statement from the Permit and Supervision Agency, which indicated that the actions proposed by the company were insufficient to mitigate the environmental harm of the project as required by the nature directive. https://t.co/spQ6nEoAhG #Suomi #Luonto #Kaivosteollisuus (translated)

I have a dream. Ja se on: haluaisin nähdä eri toimijoiden rakentavan yhden yhteisen rakennustiedon varaan monenlaisia ratkaisuja ja jakavan hallitusti tietojaan niin, että tieto rikastuu ja sen päälle voidaan rakentaa arjessa toimivia äppejä. Ryhdin [https://ryhti.syke.fi/] rakennustietovarannossa on pohja, mutta siitä puuttuvat ei-luvanvaraiset rakennukset ja rakennelmat, reilu miljoona kohdetta. Kansallisessa maastotietokannassa on kaikki, mutta siellä on myös suoraan ladotut halkopinot ja katolliset parikeinut, vähän liikaa siis ollakseen merkityksellistä. SYKE ja MML, yhdistäkää tietonne, virtauttakaa tieto Ryhdin kautta, sillä se järjestelmä on toimivinta ja hallituinta, mitä tällä hetkellä on. Tämän jälkeen riittää, että muut rakentavat vain omat erityisensä. Ei enää toisteista kirjaamista, ei manuaaliduunia, ei vanhentuneita tietoja. Kaikki kohteen ominaisuudet hallitusti jakoon: onko suojeltu, onko hometta, asbestia, radonia, onko pelastussuunnitelma tehty, esteetön vai ei, energialuokka, tässä vasta alkua.

Jostain syystä korruptio- ja rälssiministeri Poutala ilmeisesti äänesti nyt sen puolesta, että STEA-avustusten kriteerimuutos viedään ”yhdessä käsiteltäväksi”. Aiemmin hän toki vei omassa ministeriössään myöntöehtojen muutokset ihan omin päineen läpi, jotta sai varastettua kaveriensa taskuun veronmaksajien rahaa. Eipä paljon kaima ollut sitä mieltä, että muutoksia yhdessä tulisi käydä läpi. Kristillisdemokraatit osoittautui tänään myös täysin läpimädäksi korruptiopuolueeksi. Olen niin väsynyt näihin täysin selkärangattomien vätyspoliitikkojen paskapuheisiin, etten enää jaksa sokerikuorrutella asioita. Eivät nuo halua mitään muuta kuin avata ne kriteerit, jotta saavat suojeltua kristilliset järjestöt. Tätä se on ja tuota ne ajavat teidän kustannuksellanne. #korruptio #poliitika #Suomi

Tervetuloa Leenan luontoaamuun🤩Tänään tutustumme rälssiraakkuun😀 Rälssiraakku on Suomessa elävä semihaitallinen eliö. Sitä on tavattu Suomessa jo 1940-luvulla, mutta 1990-luvulta lähtien raakkupopulaatio on kasvanut räjähdysmäisesti. Syynä on rälssiraakun erityisasema suojeltuna eliölajina. Lisäksi ravintorikas ympäristö ja valtion harjoittama runsas ruokinta ovat kasvattaneet rälssiraakkuyhdyskuntaa. Runsalukuisuudestaan huolimatta harva ihminen on koskaan kohdannut rälssiraakkua. Se elää kuorensa suojissa tyytyväisenä ja ravittuna ja on poistunut somesta. Raakkuja suojelevat erityisesti poliitikot. Moni kansanedustaja nimittäin unelmoi metamorfoituvansa tulevaisuudessa leppoisaa divaanielämää viettäväksi rälssiraakuksi. Myös moni rälssiraakku haaveilee muodonmuutoksesta kansanedustajaksi. Nämä kaksi lajia elävätkin keskenään tiiviissä symbioosissa. Verkostoituminen hyödyttää molempien ravinnonsaantia. Asiantuntijoiden mukaan raakkuja ei tulisi ruokkia. Niiden ahnaisiin suihun uppoava ravinto on pois hyödyllisiltä eliöltä.  Ruokintaa onkin pyritty vähentämään, mutta seurauksena on ollut muuten melko näkymättömissä piileskelevien rälssiraakkujen hyperaktivoituminen. Ne ovat kokoontuneet mielenosoituksiin, vallanneet median mielipidepalstat ja tunkeutuneet vallan kammareihin uhkailemaan ja maanittelemaan poliittisia päättäjiä. Rälssiraakut kamufloituvat hyväntekijöiksi ja rouskuttelevat kovaäänisesti kuorileuoistaan, että mikäli niiden ruokintaa vähennetään, heikompiosaisten ihmisten ääni ei enää yhteiskunnassa kuulu. Myös demokratia vaarantuu ja hyvinvointialueet eivät selviä tehtävistään. Toistaiseksi ei ole löydetty selitystä sille, miten rälssiraakkujen vatsan koko vaikuttaisi yllämainittuihin asioihin. Siksi rälssiraakkujen ruokkimisen vähentämistä on päätetty jatkaa. Niiden kovasta raakkumisesta huolimatta. Jotkut poliitikot ovat jo kuitenkin väläytelleet rälssiraakkujen ruokinnan lisäämistä ensi hallituskaudella. Raakuissa on monen kansanedustan parhaita kavereita. Mielenkiintoinen yksityiskohta: jos maassa elätetään rälssiraakkuja, se on yleensä merkki siitä, että politiikka on ollut piilokorruptoitunutta jo vuosikymmenten ajan. #Luonto #Politiikka #Suomi