Näen X:ssä paljon keskustelua sähköautojen massoista sekä niiden vaikutuksesta tiestöön. Avataanpa yleisiä harhaluuloja insinöörinäkökulmasta. Tien rasitus ei kasva tasaisesti auton massan mukana, vaan noudattaa neljännen potenssin sääntöä. Jos akselipaino kymmenkertaistuu, rakenteellinen rasitus ei kymmenkertaistu, vaan se kasvaa noin 10 000 -kertaiseksi. Henkilöauton akselimassa on tyypillisesti noin yhden tonnin luokkaa, kun taas kuorma-auton vetävällä akselilla saa Suomessa olla jopa 11,5 tonnia. Tästä syystä yksi raskas akseli vastaa rakenteellisesti tuhansia henkilöautoakseleita. Tämä näkyy myös Suomen tienhoidon rajakustannuksissa. Vuonna 2024 henkilöautoilla ajettiin 38,6 miljardia kilometriä, kuorma-autoilla 2,9 miljardia ja linja-autoilla 0,56 miljardia kilometriä. Raskas liikenne muodostaa maanteiden kilometreistä vain noin 8 %, mutta vastaa silti valtaosasta tien rakenteellisesta väsymisestä. Väyläviraston vuoden 2022 laskelmissa henkilöauton aiheuttama rajakustannus oli 0,35 snt/km, kun taas yli 3,5-tonnisella kuorma-autolla se oli keskimäärin jo 4,90 snt/km. Kun verrataan saman kokoluokan sähkö- ja polttomoottoriautoa, tyypillinen massaero on noin 15-30 prosenttia. Koko autokannan keskimassa nousi vuonna 2024 jo 1 980 kg, eli autot ovat lihoneet yleisesti, eikä syy ole pelkästään akuissa. Neljännen potenssin kaavalla 30 prosenttia painavampi sähköauto vastaa rakenteellisessa rasituksessa ehkä kahta tai kolmea saman luokan polttomoottoriautoa, ei kymmentä tai sataa. Keskustelussa sekoitetaan usein kaksi täysin eri ilmiötä: pinnan kuluminen ja rakenteen väsyminen. Nastat hiertävät asvaltin pintaa, ja tässä vilkkaasti liikennöityjen teiden henkilöautoliikenne on pääosassa käyttövoimasta riippumatta. Akselipaino taas taivuttaa ja väsyttää tien pohjarakenteita, ja tässä raskas kalusto dominoi aivan täysin. Kahden henkilöauton välinen painoero ei vaikuta ilmiöön kokonaisuudelle ratkaisevasti. Jos verotusta halutaan tulevaisuudessa kytkeä tien kulumiseen, oikeat mittarit ovat akselipaino, telimassa ja nastojen käyttö. Täyssähköautosta maksetaan jo nyt käyttövoimaveroa, eikä vaatimus verotuksen huomattavasta kiristämisestä painon perusteella saa tukea todellisista luvuista. Ennen hätäisiä johtopäätöksiä kannattaa kysyä, kumpi tien rakenteen lopulta väsyttää, se noin paritonninen sähköauto vai samalla tiellä joka yö ajava 76 tonnin yhdistelmä. #sähköautot #liikenne #tiekustannukset
