Mielenkiintoinen infosotapäivä UN WATCH teki julkaisun jota Suomessa kovasti levittivät Israelin ystävät ja tietyt kristilliset piirit. Julkaisun mukaan UNICEFltä on tullut raportti joka todistaa ettei Gazassa ole ollut nälähätää ja siihen uskovat ovat olleet "hyväntahtoisia hölmöjä hamas-psykoosissa". Tämä oli suora lainaus eräältä kommentoijalta. Ennen kuin mennään syvemmin itse julkaisuun on hyvä käydä julkaisussa mainittuja tahoja. 1. UN Watch on sveitsiläinen kansalaisjärjestö (NGO), jonka perusti vuonna 1993 Morris B. Abram. Abram oli yhdysvaltalainen kansalaisoikeusaktivisti ja entinen YK-suurlähettiläs, joka toimi myös American Jewish Committee (AJC) -järjestön johdossa. UN Watch oli pitkään sidoksissa AJC:hen, mikä loi järjestölle vahvan pro-Israel-taustan. 2. American Thinker (americanthinker.com) on yhdysvaltalainen verkkolehti ja julkaisu, jonka poliittinen suuntautuminen on vahvasti oikeistolainen ja konservatiivinen (Right / Far-Right). Sen poliittinen julkaisut edustavat kansalliskonservatiivista ja populistista linjaa. Sen artikkelit tukevat pääasiassa Yhdysvaltain republikaanipuolueen oikean laidan teemoja ja kritisoivat jyrkästi edistyksellistä politiikkaa, demokraatteja ja valtavirtamediaa. Julkaisun mukaan UNICEF:n raportti siis kertoo ettei mitään nälänhätää ole ollut. Kyseiseen raporttiin ei kuitenkaan ole linkkiä. Eikä siitä ei kerrota kirjoittajaa, otsikkoa tai julkaisupäivämäärää. Muita UNICEF:n raportteja ko. alueen tilanteesta on kyllä saatavilla ja niiden sanoma on hiukan toinen. Mistä tässä on kyse? Muutama tulee mieleen. 1. Aseellistettu valhe: Kyseessä on tietoinen desinformaatio (tahallisesti syötetty väärä tieto, jonka tarkoituksena on johtaa harhaan), toisin kuin misinformaatio, joka on vahingossa levinnyttä virheellistä tietoa. 2. Black PR (Musta suhdeToiminta): Menetelmä, jonka ainoa tavoite on tuhota kohteen uskottavuus, maine ja legitimiteetti yleisön silmissä syöttämällä julkisuuteen tekaistua materiaalia. 3. Narratiivisota: Tavoitteena ei ole vain yhden yksittäisen valheen levittäminen, vaan laajemman mielikuvan muovaaminen: luoda mielikuva siitä, että "jopa UNICEF on todennut tämän kohteen toimivan väärin". 4. Kriittisyyden uuvuttaminen: Kun julkisuus täyttyy ristiin menevistä, osittain väärennetyistä ja osittain aidoista raporteista, suurella yleisöllä menee luottamus koko tietoympäristöön (nk. liars' dividend eli valheen osinko: mikään lähde ei enää tunnu luotettavalta). Miten voimme suojautua siltä ettei meitä viedä kuin litran mittaa. Käytännön tarkistuslista vastaavien julkaisujen arviointiin on seuraava 1. Ristiintarkastus: Löytyykö väitetty raportti UNICEFin virallisesta arkistosta? 2. Kuka raportin on laatinut? Onko kyseessä UNICEFin virallinen julkaisu, yksittäisen asiantuntijan luonnos vai ulkopuolisen tahon tekemä väärennös/mukailema? 3. Muiden riippumattomien medioiden tai faktantarkistajien arvio: Ovatko muut kansainväliset uutistoimistot tai faktantarkistusjärjestöt nostaneet tai kumonneet väitteen? 4. Mikä on toimijoiden tausta? Mikä on ollut toimijoiden aikaisemman viestinnän tavoite? Ollaan siis tarkkoja. Kaikki omaa maailmankuvaa miellyttävä ei aina ole totta. Tai itse asiassa aika harva.
