EU:n uusi pakkaus- ja pakkausjäteasetus, joka tulee voimaan 12. elokuuta, tuo mukanaan muutoksia, kuten kertakäyttöpakkauksien vähentämisen ja mahdollisuuden käyttää omia astioita noutoruokailussa, tavoitteena vähentää jätettä ja lisätä kierrätettävyyttä. #EU #kierrätys #pakkaukset
Espoolainen kaupias Erkki Zaiedman esittelee tehokkaita kierrätystapoja, joilla Suomi voisi välttää 90 miljoonan euron muoviveron maksamisen, korostaen kierrätyksen helpottamista kaupoissa ja asiakkaille tarjottavia välineitä. #kierrätys #ympäristö #kiertotalous
Suomen MEPit osaamattomia ja Suomi-vihamielisiä Valtiovarainministeri Purra esitti viikolla, että Suomen pitäisi vaatia EU-jäsenmaksujen alentamista vuoden 2028-34 budjetista neuvoteltaessa. Suomen MEPit kävivät joukolla vastustamaan tällaisia neuvotteluja. Vihreiden Niinistön mukaan tällaisilla vaatimuksilla ei olisi mitään mahdollisuutta edetä. RKP:n Henriksson piti Purran avausta vitsinä. Olen vuosien mittaan usein esittänyt, että Suomen EU-jäsenmaksu on liian korkea, koska Suomen hintataso on 21 % korkeampi kuin EU-maiden keskiarvo. Osoitetaan faktat vielä kerran. Noin 2/3-osaa EU-jäsenmaksusta perustuu bruttokansantuloon. Lisäksi jäsenmaksu on 0,3 % arvonlisäveropohjasta, eli kokonaiskulutuksesta, jossa ei ole huomioitu arvonlisäveron osuutta. Jos EU-keskiarvolla 100 euroa saa samanlaisen korin tavaroita ja palveluja, Suomessa tämä kori maksaa 121 euroa. Saksassa kori maksaa 108 euroa, Italiassa 97 euroa ja Puolassa 73 euroa. Tämän takia Suomen BKT on 66 % korkeampi kuin Puolan ja maksamme BKT-perustaista jäsenmaksua 66 % enemmän kuin Puola. Myös arvonlisäveroperustainen EU-jäsenmaksu on Suomessa 21 % kuin EU-maissa keskimäärin ja 66 % korkeampi kuin Puolassa. Arvion mukaan viime vuonna Suomi maksoi 2,7-2,8 miljardia euroa EU-jäsenmaksuja. Vuonn 2024 Suomen nettomaksuosuus on ollut 0,5-0,8 miljardia. Italia on asukasluvultaan 10 kertaa Suomea suurempi. Sen nettomaksu oli vain 1,6 mrd euroa samaan aikaan. Samaan aikaan Puola sai 2,9 mrd euroa, mikä määrä on alentunut viime vuosina 7 miljardista eurosta. EU ottaa 75 % Suomen keräämistä tullimaksuista EU-maiden ulkopuolella tulleesta tuonnista. EU-jäsenmaksuun vaikuttaa myös muovin kierrätys. Suomi maksaa tätä sakkomaksua 100 miljoonaa euroa vuodessa, koska Suomessa muovista kierrätetään vain 29,3 % ja esimerkiksi Italiassa 49 %. Mitenkä tuokin on laskettu, varmaan LUKE luonnonvarakeskuksen asiantuntijat olleet asialla. Vaikuttaako Italian korkeaan kierrätykseen se, että se myy jätettä Suomeen poltettavaksi. Puola on ollut viime vuosina EU:n nopeimmin kasvava talous (keskimäärin 3–4 % vuodessa). Kuten kaikki tietävät, Suomen kasvu on ollut olematonta viimeiset 18 vuotta. Ja silti Suomi on muka EU:n rikkaita maita, joiden tulee auttaa köyhiä maita. EU-jäsenmaksun ja nettomaksun erona on se, että EU palauttaa osan rahasta takaisin mm. maataloustukiin, aluekehitykseen ja tutkimus- ja innovaatiorahoina. Nettomaksuun vaikuttaa myös elpymisvälineestä saadut rahat; tosin Suomi on siinäkin rankka nettomaksaja. #Suomi #EU #MEPit
Suomalainen kuormankäsittelyratkaisuja tarjoava Hiab on ostanut pohjoisamerikkalaisen jäteautovalmistajan Labrie Environmental Groupin noin 890 miljoonan euron kauppahintaan, mikä vahvistaa Hiabin asemaa Pohjois-Amerikan jätehuolto- ja kierrätysmarkkinoilla. #Yrityskaupat #Jätteet #Talous
Pääkaupunkiseudulla puretaan merkittävä määrä alle 50-vuotiaita rakennuksia, erityisesti toimistorakennuksia, mikä johtuu muun muassa suunnitteluvirheistä ja muuttuneista käyttötarpeista, ja tämä herättää huolta kestävistä ratkaisusta sekä rakennusmateriaalien hukasta. #Rakentaminen #Kierrätys #Pääkaupunkiseutu
