Search

#Yle'n toimittaja nimitteli VM:n budjettiehdotusta "Purran paperiksi" ja sanoi lisäksi, että "se on jonkinlaisena pohjana hallituksen budjettiriihessä". Voiko tyhmempää politiikan toimittajaa olla! Ehdotus on vankka kirja ja lähes sellaisenaan tuleva budjetti. @MaricaPaukkeri #politiikka #budjetti #hallitus

Sen mä vaan sanon, että toimittajan olisi hyvä miettiä asuntoon astuessaan, onko asukkaan asia kuinka uskottava sellaisessa kulississa. "Hän maksaa tällä hetkellä pelkästään lainan korkokuluja noin 400 euroa vuodessa." Ongelma siis on 35€/kk. https://t.co/NR2n2TvGs5 #asuminen #toimittaja #talous

Miksi toimittaja ei kysy: Mikä nyt rajoittaa tutkimuksen vapauttasi? Miksi eri ministeriöiden (Akatemian ohella) pitää rahoittaa tutkimusta? Koska sosiaalityöstä on tullut tiede? Vertaisarvioijat? Hehän ovat ”kavereita”? Miten voivat olla riippumattomia? https://t.co/PWgrw661mr #tutkimus #tiede #sosiaalityö

Yksi asia erottaa oikean journalismin podcastien löysästä mutuilusta: faktojen tinkimätön tarkistaminen useasta riippumattomasta lähteestä. Siksi Yleisradion tutkiva erikoistoimittaja Pekka Sivukari ei lähtenyt huhu- tai mutulinjalle. Hän selvitti huolellisesti, oliko joensuulaisen miehen paikallisesta marketista ostamissa appelsiineissa todella havaittavissa ”kakkamainen” aromi. Näin vaativassa tutkivassa journalismissa pelkkä toimittajan oma arvio ei riitä. Kokenutkaan reportteri ei voi varmasti erottaa toisistaan kakkavedeltä tuoksuvaa appelsiinia, paskanhajuista satsumaa tai poikkeuksellisen huonoksi mennyttä klementiiniä. Siksi Sivukari teki sen, mitä vastuullinen journalisti tekee: hän hankki riippumattoman asiantuntija-arvion Eviran Niina Matilaiselta. Mutta Ylen laadunvarmistus ei päättynyt tähän. Yle Pohjois-Karjalan toimitus suoritti kollektiivisen aistinvaraisen vertaisarvioinnin. Yksi hedelmistä haistettiin useamman toimittajan voimin, ja havainto oli yksimielinen. Appelsiini haisi paskalta. Juuri tällaista on tutkiva journalismi parhaimmillaan ja sitä et sensaatiomaisia väitteitä esittävistä podcasteistä valitettavasti löydä. #journalismi #faktojen tarkistus #tutkivajournalismi

Koronaplandemian penkominen lähti kohdallani ivermektiinistä. Keväällä ja kesällä 2021 ryhdyin tutkimaan, miksi ivermektiiniä ja muita apteekin hyllyltä saatavia lääkkeitä ei käytetty koronan hoitoon. Noin kuukauden ajan luin ulkomaisia lehtiä Google-kääntäjän avulla ja katsoin lääkäreiden haastatteluja YouTubesta ja Rumblesta. Minulle alkoi selkiytyä kuva, että näitä lääkkeitä todella pimitettiin terveydenhuollossa etenkin länsimaissa ja että tämä pimitys oli hierarkkista ja ylhäältä tulevaa. Toistuva kaava oli, että lääkärit yrittivät käyttää näitä lääkkeitä, mutta viranomaiset estivät sen. Kolmansissa maissa tätä kaavaa ei esiintynyt läheskään yhtä paljon. Euroopassa Slovakia otti ivermektiinin käyttöön sairaaloissa hyvin tuloksin, kunnes sen käyttö kiellettiin, minkä jälkeen kuolleisuus nousi. Muun muassa Intiassa ja niin sanotuissa kolmannen maailman maissa lääkkeitä käytettiin hyvällä menestyksellä, kun taas länsimaissa koronan hoito oli suurin piirtein: "Odota kotona karanteenissa, kunnes alkaa tuntua siltä, että saatat kuolla, ja tule sitten sairaalaan, jossa saat remdesiviriä ja sinut laitetaan hengityskoneeseen kuolemaan." Muualla maailmassa ivermektiiniä ja hydroksiklorokiinia käyttäneet lääkärit eivät juurikaan menettäneet potilaitaan, jos hoito aloitettiin mahdollisimman aikaisin - jopa ne hauraat vanhukset selvisivät. Otin sitten syksyllä 2021 yhteyttä Ylen toimittajatuttuihini. He eivät tienneet näistä lääkkeistä yhtään mitään. Hetken näytti siltä, että esittämäni aineiston perusteella tehtäisiin kunnon juttu... ...mutta jutusta tuli oheinen MOT verkkojuttu, jossa pääfokus olin minä, ei asia itse. Senaattori Ron Johnson oli yksi niistä monista lähteistä, joita tuolloin seurasin. Tilasin itselleni ivermektiiniä Intiasta – samaa tavaraa, mutta suoraan tehtaalta – ja noudatin Pierre Koryn ja muiden lääkäreiden ennaltaehkäisevää hoito-ohjetta. Eli napsin kerran viikossa, muistaakseni, 12 mg ivermektiiniä. Kertaakaan en ole sairastanut tätä tautia. Olen muutenkin ollut terve, enkä ole ottanut rokotteeksi kutsuttua koronainjektiota. Nyt voimme todeta, että länsimainen hierarkkinen lääketiede on tappanut turhaan miljoonia ihmisiä täysin virheellisellä koronan hoidolla, myös Suomessa. Alla Ron Johnson grillaa Faucia ivermektiinin sabotoinnista. https://t.co/u9ELGuiqyF #Ivermehtiin #Korona #Terveydenhuolto

Elon Musk piti normaalien ihmisten puolta talouslehden haastattelussa: ”Teitä toimittajia vihataan paljon enemmän kuin te tajuatte” Arvostetun talouslehden päätoimittaja kävi haastattelemassa Elon Muskia. Keskustelun lomassa toimittaja ei malt... https://t.co/6MsST7aM0b #ElonMusk #journalism #interview

Toimittajana olen miettinyt pitkään sanaisen arkkuni avaamista siitä, mitä tulee suomalaiseen uutisointiin. Viimeisimpänä kimmokkeenani Hesarin ennenaikainen ejakulaatio tehdä juttua rasistisista suomalaisnuorista, jotka heittivät happoa pienen sudanilaislapsen päälle. Poliisin paljastamien valvontakameratallenteiden myötä kävi ilmi, että totuus oli päinvastainen. Olen n. 20 vuoden työurani aikana työskennellyt kahdessa maakuntalehdessä, yhdessä paikallislehdessä sekä friikkuna sekalaisessa seurakunnassa erilaisia viestintäkanavia. Kansallisen tason valtamediassa en ole ollut töissä (esim. Yle, Alma media tai Sanoma-konserni). Enkä koskaan ole ollut osa toimitusten yhteiskuntajournalismin osastoa. Eli omat kokemukseni eivät välttämättä vastaa Hesarin toimintatapoja. Uskoisin silti, että pääpiirteittäin toimintamalli on kaikissa vähänkin isommissa aviiseissa sama. Yksittäinen toimittaja, eli se kenen nimi jutussa on, ei ole välttämättä se, joka on toimituksessa ehdottanut juttua tehtäväksi. Eikä toimittaja aina ole se, joka päättää, mikä jutun ns. kulma on. Uutistoimituksissa tuottajat ovat niitä, jotka etsivät juttuaiheet ja nakittavat ne toimittajille. Usein tuottaja myös määrää, millä lähestymistavalla juttu tehdään. Tuottaja toimii päätoimittajan mandaatilla ja hoitaa päivittäisten verkko- ja printtiaihioiden kokonaisuuden. Oman kokemukseni mukaan nakittava tuottaja on myös usein se, joka editoi toimittajan lopullisen jutun. Ongelma tulee siinä, että tuottajan nimi ei koskaan päädy julkaistavaan juttuun. Tiedän tilanteita, joissa tuottaja ja toimittaja ovat olleet hyvinkin eri mieltä jutun sisällöstä, mutta tuottajan näkökulma (pääosin) ohittaa toimittajan näkökulman. Toimittaja on kärjäoikeus, tuottaja on hovioikeus ja päätoimittaja on korkein oikeus. Vaikka itsekin närkästyn HS:n läpeensä politisoituneesta ja yksisilmäisestä uutisoinnista, en olisi äkkiväärä kivittämään jutun nimettyä kirjoittajaa. Koska tosiasiallisesti juttu voi olla huomattavasti enemmän tuottajan kynästä/näkökulmasta kuin itse toimittajan. Tuottajien rooli kaipaisi kipeästi läpinäkyvyyttä suomalaisessa mediassa. Ehkä esim. @jesserauhamo voi heittää kommentin, olenko ihan hakoteillä? #journalismi #uutiset #mediakritiikki

Suomalaisia ja eurooppalaisia on aivopesty jo vuosia. Kieli ei ole neutraalia. Se muokkaa ajattelua, rajaa sitä, mitä saa sanoa ja mitä saa edes ajatella. Manipuloiva kieli tekee juuri tätä – ja kirjoitin siitä jo kirjassani. Media on tehnyt samaa työtä vuosikymmeniä. Jäljet eivät ole enää piilossa. Ne näkyvät asenteissa, pelossa, itsesensuurissa ja siinä, miten moni ei enää uskalla nimetä asioita niiden oikeilla nimillä. Onneksi tarpeeksi isot ja vaikutusvaltaiset henkilöt puhuvat tästä nyt suoraan. Herääminen ei ala hiljaisesta myöntymisestä. Se alkaa siitä, että joku sanoo ääneen sen, mitä media järjestelmällisesti sivuuttaa. 👇 Toimittaja:
”Monet eurooppalaiset eivät ole samaa mieltä kanssasi.” Elon Musk:
”Koska media sivuuttaa jatkuvasti todellisuuden ja se on television ja perinteisten tiedotusvälineiden ohjaamaa.” Tämä ei ole mielipide-ero. Tämä on vallan ja todellisuuden välinen kuilu. #media #kieli #totuus

Helsingin Sanomat teki viiden eri toimittajan voimin neljä eri juttua sudanilaisesta pojasta, jonka päälle kaadettiin syövyttävää nestettä Vaasassa. Hesarin toimittaja kävi jopa paikan päällä koululla ja haastattelemassa pojan vanhempia. Nyt kun tapauksen yksityiskohdat ovat paljastuneet, ei Hesarista enää kuulu pihaustakaan. Hesarin korkean tietotason lukijat eivät tiedä, ettei teon taustalla ollut rasismi, vaan sudanilaispojan oma käytös, vain hetkeä aiemmin. #HelsinginSanomat #media #rasismi

Kummallinen, levoton ja epämukava olo vain voimistuu. Miksi @hsfi (jonka kaksi toimittajaa on tuomittu maanpetosrikoksesta), jos kohta muukin media, koki tarpeelliseksi tässä Vaasan ikävässä välikohtauksessa nostaa heti kärkeen otsikoihin 8-vuotiaan lapsen ja 16-vuotiaan teinin etnisyydet? Edustaako tämä hyvää journalistista tapaa ja median journalistisia periaatteita? Mihin tuolla pyrittiin? Lisäksi tehtiin hätiköiden juttu 8-vuotiaan lapsen perheen näkökulmasta ennen kuin poliisi oli ehtinyt tutkia tapahtumia. Etnisyyksiä milloin pimitetään, milloin julkaistaan. Kuitenkin tavallinen kansalainen saa olla hyvin varovainen puheissaan. Parempi välttää etnisyyksistä puhumista tyystin, ettei joudu käräjille vihapuheesta ja kiihotuksesta kansanryhmää vastaan. Tällainen ei edistä yhteiskuntarauhaa eikä avointa ja turvallista luottamusyhteiskuntaa. Toivoisin medialta vastuunkantoa, sillä tällä hetkellä sen toiminta lietsoo eripuraa ja epäluuloa ja ruokkii pelon ilmapiiriä. @EYlajarvi #journalismi #mediavastuullisuus #yhteiskunta

Poliisi­en ja muidenkin olisi syytä lukea tämä tai toimittaja Rönkön uudehko pitkä kirjoitus siitä, mitä tuleman pitää Saksassa ollaan kuitenkin muutama vuosi Suomea edellä. Laitoin molempien linkit alle. Saa jakaa kaikilla alustoilla. Poliisit kertovat: #maahanmuuttopolitiikka https://t.co/89lJJOu7sV #maahanmuutto #poliisi #Suomi