Search

Tavallisen työntekijän työ maksaa työnantajalle 4 579 €/kk, mutta tilille tulee vain 2 730 €. Kun työn kustannuksen ja käteen jäävän palkan välinen kuilu kasvaa, kannustimet, kasvu ja vaurastuminen kärsivät. Työn verokiilan supistus vaatii muutoksia veroihin ja eläkemaksuihin. https://t.co/qVtdqFaQz4 #Työ #Verotus #Palkka

Eestis laenavad eraisikud pankadelt aktiivselt, kuigi ettevõtjate investeerimisjulgus jääb madalaks, mis kajastub laenude mahtude kasvus, kus Swedbank ja SEB raporteerisid olulisest tõusust erakliendi laenudes, aga ettevõtete laenude kasv on endiselt ettevaatlik. #laenud #kodulaen #majandus

@somemuija Olen järkevöitynyt. Katselen omia runsaan vuosikymmenen takaisia ulostulojani ja huomaan deradikalisoituneeni. X eheytti minut. #muutos #kasvu #reflektio

Liito-oravatolpat, nuo kafkamaisen sinivalkoisen byrokratian pieni, mutta kivulias ilmentymä suomalaisen veronmaksajan lompakossa. Aluksikin hinta. Ensimmäiset kahdeksan Espooseen asennettua tolppaa maksoivat 25 000 euroa kappaleelta. Seuraavaksi tolppia hankitaan pk-seudulle yli miljoonalla eurolla. Miksi? Vantaalla esimerkiksi siksi, että yhden rakennusprojektin lähistöllä on havaittu yksi liito-oravan pesäpuu. Yksi liito-orava, kustannukset satojatuhansia euroja, onko mitään järkeä? Vielä kustannus-hyötysuhdettakin älyttömämpi juttu on, ettei kukaan tiedä, toimivatko liito-oravatolpat! Ei tiennyt vuonna 2022, kun ensimmäisiä tolppia Espooseen hankittiin, eikä tiedä nyt herran vuonna 2026. Kukaan ei itse asiassa ole koskaan nähnyt ainuttakaan liito-oravaa näissä tolpissa. Jälleen kerran kysyn, onko mitään järkeä? Ei voi olla niin, että Lupa- ja valvontavirasto pakottaa kuntalaiset maksamaan kallista infraa, josta ei todistettavasti ole mitään hyötyä. Kaikkien kannalta olisi viisasta purkaa tietyt suojelukriteerit taajama-alueilta kokonaan, jotta kasvukeskuksia voidaan rakentaa ilman, että muutaman papanan takia veronmaksajia nyljetään miljoonien edestä. #Terestroika https://t.co/u6Uy504kHW https://t.co/Nb8eIrhng2 #Liitoorava #Byrokratia #Verotus

Euroopa Komisjon esitleb reedel ettepaneku, mis kujundab Euroopa Liidu heitkogustega kauplemise süsteemi (ETS) tulevikku ning võib käivitada terava poliitilise vaidluse Brüsselis, kuna süsteem reguleerib suurimaid saastajaid, kes vastutavad ligikaudu poole bloki heitkogustest. #heitkogusteKauplemine #ETS #kasvuhoonegaasid

TP Ahtisaari ja hallitus tekivät 9/1995 salaisen päätöksen ettei Suomi tule hakemaan Naton jäsenyyttä . "YYA on kuollut, sen sisältö ei"(Lipponen 1994).Selittyykö sallailulla, miksi Suomi luki Venäjän uhkan kasvua sinisilmäisesti aina 24.2.2022 saakka? https://t.co/pj3KcJBoKi #Suomi #Nato #Venäjä

Pääministeri Petteri Orpo kommentoi Garden Helsinki -hanketta MTV:lle todeten, että mitään ei ole runtattu ja että hanke etenee osana kasvutoimia, vaikka valtiovarainministeriö piti sitä riskialttiina ja kalliina, minkä vuoksi hallitus on päätynyt ehdolliseen tukimalliin. #Politiikka #PetteriOrpo #GardenHelsinki

Keskon myynti kasvoi kesäkuussa 7,9%. Vertailukelpoisesti myynti kasvoi 7,5%. Myynti kasvoi kaikilla toimialoilla. https://t.co/fpu2QdKDpB #myynti #kasvu #talous

Antti Lindtman keskustan tuella on saman tien polvillaan, kun EU:sta tulee yksikin tukipakettipyyntö. Autoilijaa ja maaseudulla asuvaa ihmistä moukaroidaan surutta kunnianhimoisen ilmastopolitiikan nimissä. Lisäksi: kun sopeutustoimia tehdään, listalla ei todella ole leikkauksia kehitysapuun, järjestöihin tai mihinkään toissijaiseen humpuukiin, vaan päinvastoin. Nasima Razmyar haaveilee massiivisista veronkiristyksistä, jotka tappaisivat orastavan kasvun. Perussuomalaisten on oltava hallituksessa ja Riikasta on tehtävä pääministeri, jotta tuo tuhoisa tie on vältettävissä. #ps #persut #perussuomalaiset #talous #hallitus #vaalit #eduskuntavaalit #perussuomalaiset #talous #hallitus

Varmasti hyvä jakaa vastakkaisia näkemyksiä täällä taas. Vaikka en ole Jukan (tai Pasin) kanssa eri mieltä syklin vaiheesta, niin mielestäni on helppo todeta, että jos et ole ollut tekoälyliitännäisten osakkeiden kyydissä mukana, niin olet todennäköisesti jo missannut markkina-arvon suurimman kasvun. Tämä koskee erityisesti muistitehtaita kuten SK Hynix ja Micron, joiden osakkeet ovat vuodessa karkeasti kymmenkertaistuneet. Vaikka osakkeet näyttävät halvalta (tai jopa puoli-ilmaisilta) suhteessa yhtiöiden tulosnäkymiin (forward P/E), niin on hyvä tiedostaa, että niiden tulokset ovat kasvaneet merkittävästi nopeammin kuin niiden myynti, kappalemäärissä mitattuna. Tuloskasvu perustuu pitkälti siihen, että kysynnän ylittäessä tuotannon muistien hinnat nousevat tähtitieteellisiksi. Se taas johtuu siitä, että lähes äärettömän varakkaat jättiyhtiöt kilpailevat verisesti (ja ilmeisesti täysin kustannuksista välittämättä) siitä, kuka pystyy kehittämään parhaimmat mallit. Kun isoja frontier-tason huippumalleja koulutetaan (training), niin se tehdään tällä hetkellä joko GPU-chipeillä (joita suunnittelee lähinnä NVIDIA ja AMD) tai ASIC-chipeillä (kuten Googlen Ironwood TPU). Nämä ratkaisut tarvitsevat erittäin kallista HBM-muistia, jota ei ole riittävästi saatavilla tällä hetkellä. Kun mallien kehityksestä siirrytään suorittamiseen (inference) erityisesti agenttien avulla, niin tilanne on paljon monimutkaisempi. Kehitteillä on useita ratkaisuja, jotka eivät tarvitse HBM-muistia ollenkaan, kuten Nvidian lisensoima Groq, Cerebraksen wafer-scale-chipit, d-matrixin Corsair, Qualcommin AI200 Dragonfly, Metan MTIA ja Taalaksen on-chip-LLM-kiihdyttimet. Lisäksi NVIDIAn Rubin CPX-suorittimien avulla voi hoitaa osan inferenssistä ilman HMB-muistia. Villi kortti tässä pelissä on myös Kiina, jossa kehitetään koko ajan uusia "lähes frontier-tason" malleja ja tarjotaan niitä ilmaiseksi (merkittävä osa kehityksestä saadaan kopioimalla länsimaiden huippumalleja ilmaiseksi). On mielestäni väärin ajatella, ettei länsimaissa haluttaisi kiinalaisia malleja käyttää, sillä avoimet mallit on mahdollista eristää ja ajaa oman datakeskuksen turvassa. Mm. tästä syystä tekoäly-yhtiöt kuten Anthropic, OpenAI ja Google rakentavat nyt kuumeisesti ekosysteemejä tekoälymallien ympärille, joita voi hyödyntää vain yhtiöiden pilvipalveluiden kautta. Mutta kestääkö tällaisen softaekosysteemin tuoma "moat" tekoälyn aikakaudella, kun vaihtoehtoisia (ja avoimia) ratkaisuja on mahdollista luoda nopeammin kuin koskaan? On myös nähtävissä selkeitä kysynnän epäterveyteen viittaavia trendejä, kuten ns. tokenmaxxing, jossa koodaajat kilpailevat kuka pystyy kuluttamaan enemmän LLM-mallien tuottamia tokeneita, riippumatta siitä, miten paljon niiden avulla pystytään luomaan tuottavaa koodia. Lisäksi LLM-malleja suoritetaan todella paljon harjoittelutarkoituksessa tällä hetkellä, kun vielä etsitään ja kehitetään aidosti tuottavia prosesseja. Pointtini tässä on lähinnä se, että sijoittamalla datakeskusten kilpavarustelusta hyötyviin yhtiöihin ei lyö vetoa (vain) siitä, että datakeskusten rakennustarve jatkuu, vaan että ylikysyntätilanne ei ratkea vielä ainakaan muutamaan vuoteen. Samaan aikaan muistinvalmistajat ovat jo kasvattamassa kapasiteettiaan ja rakentamassa uusia tehtaita. Useiden eri muistityyppien hinnat ovat osittain lukittu tulevaisuuteen pitkäaikaisten LTA-sopimusten kautta, mutta nekin ovat historiallisesti rikottu tai neuvoteltu uusiksi kysynnän laskiessa. Puolijohdeyhtiöiden poikkeuksellisen voimakas syklisyys johtuu siitä, että tuotantoa on hyvin vaikea skaalata alas kun kysyntä laskee. Ja kun tuotanto ylittää kysynnän edes hieman, niin hinnat romahtavat nopeasti (ylitarjontatilanne). Syklisiä yhtiöitä ei yleensä ole kannattanut ostaa silloin kun P/E-tasot ovat olleet alhaiset ja sille on nimikin: Molodovsky Effect. Tekoäly on kuitenkin ilmeisen mullistava teknologia, joten "this time could be different" ja näitä syklisiä puolijohdeyhtiöitä omistamalla pääseekin helposti lyömään vetoa sen puolesta. Omistan itse tällä hetkellä mm. SK Hynixin, Micronin, Samsungin (ava-tracker), Broadcomin, Amazonin ja Googlen osakkeita, joiden toiminta liittyy vahvasti tekoälyyn. Lisäksi minulla on VVSM-puolijohde-ETF:ää salkussa. Mielestäni kaikki ovat hyviä sijoituksia, mutta näen (erityisesti näillä arvostustasoilla), että niissä piilee myös paljon riskejä. Puhumattakaan siitä, millaisia haasteita ja vaaroja tekoäly aiheuttaa koko yhteiskunnalle (ja sitä kautta myös osakkeille). Ei sijoitussuosituksia. #pekka #tekoäly #osakkeet #puolijohteet

Europas toimuvaid kuumalainetega seonduvaid äärmusi peetakse kliimasoojenemise tagajärjeks, kuid teadlased toovad esile paradoksi, et puhtam õhk on samas osaliselt süüdi, kuna see on eemaldanud saasteosakesed, mis varjasid kasvuhoonegaaside tõhusat soojendavat mõju. #kliimasoojenemine #kuumalaine #õhusaaste

Kas, markkinatalous toimii myös polkupyöräkaupassa, olisitteko uskoneet? Kun hallitus päätti poistaa työsuhdepolkupyörien veroedun, julisti vasemmisto tuomiopäivää ja polkupyöräkauppiailta tuli äkäisiä yhteydenottoja. Jos veroetu poistuu, niin kaikki kuulemma loppuu, koska eihän kukaan osta polkupyöriä omalla rahallaan, eihän? Vaan kuinkas sitten kävikään? Veroedun poistumisen jälkeen sähköpolkupyörien hinnat ovat tippuneet 20 % ja myynti lähtenyt räjähdysmäiseen kasvuun. Miten tämä on mahdollista? No siten, että tälläKIN kertaa veronmaksajien kustantama tuki pumpattiin hintoihin. Hintojen nousu taas aiheutti sen, että yhä harvemmalla ilman verotukea kaupoille lähtevällä kuluttajalla oli varaa ostaa polkupyörä. Hyvää tarkoittavalla tuella siis aiheutettiin se, että yhä harvemmalla oli varaa polkupyörään, pyöriä myytiin vähemmän, mutta polkupyöräkaupan katteet nousivat veronmaksajan kustannuksella. Taas kerran täydellinen esimerkki siitä, miksi KAIKKI tällaiset pistemäiset verotuet aiheuttavat paljon enemmän harmia kuin hyötyä. Siksi moiset tuet on parempi lakkauttaa ja ohjata veronalennusvara erityisesti työn ja yritystoiminnan verotuksen alentamiseen, jotta yhä useammalla suomalaisella on mahdollisuus käyttää tienaamansa rahat parhaaksi katsomallaan tavalla. #Terestroika https://t.co/r29MKQTWEu #polkupyörät #verotus #markkinat

Mielenkiintoista. Eräs mutkan kautta tuttu unkarilainen omistaa kiinteistöjä Unkarissa. Hän oli kysynyt, näkyykö Suomessa sama ilmiö kuin Unkarissa, että Euroopasta, lähinnä Saksasta, muuttaa "kantaväestöä" pakoon islamisoitumista. Muuttovirta on hänen mukaansa jo sen verran isoa, että se erottuu jo asuntomarkkinoilla "uskontopakolaisina". Pakkohan tuota kertomaa oli tutkia, ja toden totta, Unkarissa asuvien Saksan kansalaisten määrä on kasvanut selvästi: vuoden 2020 alussa noin 18 300 vuoden 2023 alussa noin 22 300 vuoden 2026 alussa noin 25 900 Kasvua on siis vain kuudessa vuodessa noin 41 prosenttia, vaikka absoluuttisesti määrät eivät vielä valtakunnan tasolla hirveän suuria olekaan. Jonkinlainen white flight -ilmiö näyttäisi olevan käynnissä, ja kelpo olettama on, että lähtijät lienevät sieltä maksukykyisemmästä päästä. Muuttajien motiiveista löytyi joitain lehtikommenttejakin: Saksalaisella eläkkeellä pystyy Unkarin maaseudulla saavuttamaan huomattavasti paremman asumistason kuin Saksassa. Erityisesti entisestä Itä-Saksasta tuleville Balaton on myös jo DDR:n ajoilta tuttu lomakohde. Mutta uutena tekijänä on turvallisuuden ja rauhallisuuden kokemus. Tyytymättömyys Saksan politiikkaan, veroihin ja maahanmuuttoon. Reutersin haastattelemat muuttajat puhuivat suoraan siitä, että Saksan maahanmuutto- ja yhteiskuntakehitys vauhditti lähtöpäätöstä. Unkarilaisen kiinteistönomistajan havaitsema ilmiö liittynee myös siihen, että saksalaiset ja muut länsieurooppalaiset maahanmuuttajat ovat keskittyneet tietyille alueille. Enimmillään nämä omistavat raporttien mukaan yli kymmenesosan alueen taloista. Tällaisessa paikassa saksalaiset maastapakenijat varmasti näkyvät ja voivat mahdollisesti myös vaikuttaa asuntojen hintatasoon. #muuttoliike #Eurooppa #asuntomarkkinat

Ukraina sõda on põhjustanud Naiskodukaitse liikmeskonna hüppelist kasvu, tuues organisatsiooni uusi, varasemalt militaarset tausta mitteomavaid naisi, kes soovivad omandada kriisi ajal vajalikku oskusteavet ning suurendada oma valmidust riigikaitseks, nagu selgub Tartu Ülikooli bakalaureusetööst. #Naiskodukaitse #UkrainaSõda #Kriisivalmidus

IMF-i värske prognoosi kohaselt kasvavad viis Euroopa riiki euroalas kaks korda kiiremini kui keskmine, tuues esile väikeriigid, sealhulgas Balti riigid ja Soome, mille majandused on tugevamaks tõusuks hästi ette valmistunud, samas kui laiem Euroopa Liit jääb võrreldes kiiremini arenevate Aasia ja Aafrika riikidega kasvu poolest kahvatuks. #IMF #majandus #Euroopa

Eesti on taaskord maailma keskkonnahoius esikohal, saavutades kõrge punkte kokkuvõttes, mis hindab riikide edusamme kasvuhoonegaaside heite vähendamisel ja ökosüsteemide kaitsmisel, mille tõestuseks on Yale'i ja Columbia ülikooli koostatud keskkonnategevuse tulemuslikkuse indeks (EPI). #Eesti #keskkonnahoid #kliimamuutused