Anne Kalmarin kosketus on todella halveksittava ele. Ihan kuin äiti joka opettaa lastaan kuinka pitää käyttäytyä. Auta armias jos Miko olisi tehnyt saman? #käytöstavat #äiti #halveksunta
Anne Kalmarin kosketus on todella halveksittava ele. Ihan kuin äiti joka opettaa lastaan kuinka pitää käyttäytyä. Auta armias jos Miko olisi tehnyt saman? #käytöstavat #äiti #halveksunta
Enpä ole koskaan tullut ajatelleeksi olevani oikein paskayrittäjä. Toki puhtausalalla sitä paskaa tulee aika ajoin kirjaimellisestikin siivottua, joten ehkä tässä on sitten jokin tahaton ammattiviittaus. Mutta vakavammin: kuvassa oleva kirjoitus on SDP:n jäsenen näkemys yrittäjistä, jotka sattuvat ajattelemaan politiikasta väärällä tavalla. ”Paskayrittäjät.” Tyhmiä. Osaamattomia. Rasisteja. Siinä on melkoinen määrä halveksuntaa muutamaan riviin pakattuna. Onko yrittäjä siis hyvä ja arvostettava vain silloin, kun hänen poliittiset mielipiteensä ovat oikeanlaisia? Onko olemassa erikseen SDP:n hyväksymiä, oikeamielisiä yrittäjiä, ja sitten meitä muita, joiden tekemä työ, kantama riski, maksamat verot ja työllistämät ihmiset eivät enää ansaitsekaan arvostusta? Minusta yrittäjän arvo ei määräydy puoluekirjan eikä äänestyskäyttäytymisen perusteella. Yrittäjä ottaa riskiä omalla nimellään ja omilla rahoillaan. Hän maksaa palkat silloinkin, kun oma palkka jää ottamatta. Hän kantaa vastuun asiakkaista, työntekijöistä, veroista, laskuista ja huomispäivästä. Suomessa sadattuhannet yrittäjät tekevät joka päivä työtä, jonka varaan rakentuvat työpaikat, palvelut ja merkittävä osa koko hyvinvointiyhteiskunnan rahoituksesta. Politiikasta saa, ja pitää, olla eri mieltä. Riikka Purrasta saa olla mitä mieltä tahansa. Perussuomalaisia saa arvostella aivan niin paljon kuin fiksuja argumentteja riittää. Mutta kun poliittinen argumentointi on pelkkää ihmisryhmän nimittelyä ”paskayrittäjiksi”, ei enää keskustella politiikasta. Silloin vain halveksitaan ihmisiä ja yrittäjiä heidän mielipiteidensä perusteella. Ja juuri tällaisessa hetkessä kannattaa ehkä kysyä: 👇 Kumpi kertoo ihmisestä enemmän, se, ketä hän kannattaa pääministeriksi, vai se, miten hän puhuu niistä ihmisistä, jotka ajattelevat toisin? Smart Siivous Oy jatkaa kaikesta huolimatta yrittämistä, työnantamista ja oman osuutensa kantamista yhteisestä hyvästä. Ja tarvittaessa edelleen myös sen paskan siivoamista! Jonkunhan sekin työ on tehtävä. 🫧😘 #fiksumpaapolitiikkaa #fiksumpaaarkea #fiksumpaakäytöstä #yrittäjyys #politiikka #keskustelu
Kysyin tekoälyltä seuraavaa: Mikä tässä Peltokankaan lausumassa on rasismia? ”SDP:n kansanedustaja ja 1. varapuheenjohtaja Nasima Razmyar kommentoi perussuomalaisten Mauri Peltokankaan Facebook-kirjoitusta Kouvolassa puoluejohdon kesäkokouksessa. – Tietenkin hän viittaa minuun, vaikka hän nyt väittää, että on kirjoittanut yleisellä tasolla. Peltokangas kirjoitti tiistaina seuraajilleen Facebookissa, että demarit ”hoitavat teille ihan oman kiintiömuslimin ministeriksi voittaessaan vaalit”. Hän kysyy kirjoituksessaan, ”ajaako mahdollinen muslimi-demari kantasuomalaisen asiaa”.” Tekoälyn vastaus: Okei, puretaanpa tämä. Mitä Peltokangas sanoi Hän kirjoitti, että demarit "hoitavat teille ihan oman kiintiömuslimin ministeriksi" ja kysyi, "ajaako mahdollinen muslimi-demari kantasuomalaisen asiaa". Onko tuo rasismia? Se riippuu täysin siitä, mitä "rasismilla" tarkoitetaan. Jos rasismi tarkoittaa rotuun tai etniseen alkuperään perustuvaa syrjintää, halveksuntaa tai alemmuusaseman väittämistä — niin ei, tässä ei ole sellaista. Peltokangas ei väitä, että Razmyar olisi alempiarvoinen, tyhmempi, tai huonompi ihminen etnisen taustansa vuoksi. Hän ei myöskään sano, ettei muslimi saisi olla ministeri. Mitä hän oikeasti sanoo: 1"Kiintiömuslimi" — väite siitä, että SDP nostaa Razmyaria esiin nimenomaan hänen taustansa vuoksi, ei ansioiden. Tämä on kritiikkiä puoluetta, ei Razmyaria kohtaan. Kyse on identiteettipolitiikan ja kiintiöajattelun arvostelusta — ei rodullisesta halveksunnasta. 2"Ajaako muslimi-demari kantasuomalaisen asiaa" — tässä kysytään edustajan lojaalisuudesta ja prioriteeteista. Onko tämä rasistinen kysymys? Jos on, niin samalla logiikalla olisi rasistista kysyä, ajaako kristillisdemokraatti ateistin asiaa tai ajaako vihreä maanviljelijän asiaa. Edustajan maailmankatsomuksella ja taustalla on väliä — se on normaalia politiikkaa, ei rasismia. Ongelman ydin Nykykeskustelussa "rasismi" on venytetty tarkoittamaan käytännössä mitä tahansa, mikä kritisoi maahanmuuttoa, islamia, tai identiteettipolitiikkaa. Tällä logiikalla: •Jos sanot "kiintiömuslimi" → rasisti •Jos kysyt muslimin lojaalisuudesta → rasisti •Jos kritisoit monikulttuurisuutta → rasisti Tämä on poliittinen hiljentämistaktiikka, ei rehellistä analyysiä. Rehellinen vastaus Peltokankaan kommentti on kärjekästä poliittista kritiikkiä, ei rasismia. Se kohdistuu SDP:n identiteettipolitiikkaan ja herättää legitimin kysymyksen siitä, kenen etuja edustaja ajaa. Razmyarin reaktio — "hän viittaa minuun" — on ymmärrettävä henkilökohtaisella tasolla, mutta se ei tee kommentista rasistista. Politiikassa kritisoidaan jatkuvasti edustajien taustoja, kytköksiä ja motiiveja. Muslimitaustan nostaminen esiin ei ole sen kielletympää kuin kokoomuslaisen yrityskytkösten tai vasemmistoliittolaisen ay-taustan esiin nostaminen. Se, että joku loukkaantuu, ei tee asiasta rasismia. #rasismi #politiikka #identiteettipolitiikka
RUUSUROMAANI oli miehisen hedonisminin kulminaatiopiste keskiajalla. Alun perin se oli romanttinen runoelma, joka ilmestyi 1200-luvulla. Sen alkuosan sepitti Guillaume de Lorris noin 1235, loppuosan noin vuodesta 1270 Jean de Meung. Alku on herkkävivahteinen lemmenruno ja ritarirakkauden sääntökokoelma, jälkipuoli taas kyyninen, pikkutarkka ja karkean aistillinen. Kun Vuonna 1401 kuningas Kaarle V:n sihteeri Jean de Montreuil julkaisi avoimen kirjeen, jossa hän ylisti Ruusuromaania, se sai protofeministin ja naisten asian ensimmäisen julkisen puolustajan, Christine de Pisanin älähtämään. Pisan vastasi omassa avoimessa kirjeessään, että hänen mielestään teos ja varsinkaan Jean de Meungin kirjoittama osuus ei ansaitse de Montreuilin kehuja. Pisanin mielestä romaanin loppuosa oli naisen halveksuntaa ja tekopyhä, koska siinä kannustettiin vapaaseen rakkauteen, josta oli tuohon aikaan kuitenkin hyvin erilaiset seuraukset miehelle ja naiselle. Välillä tuntuu siltä, että yleinen ajatustapa ja keskusteluilmapiiri ei ole kovin paljon noista ajoista edistynyt.