Simo Grönroos

Kehitysmaissa on käytännössä loputon määrä ihmisiä, jotka haluavat muuttaa asumaan Eurooppaan, ja turvapaikkamaahanmuutosta on tullut käytännössä tämän elintasosiirtolaisuuden väylä. Lopettamalla turvapaikkamaahanmuutto kokonaan ja keskittämällä auttaminen pakolaisleireille saataisiin torjuttua humanitaarisen maahanmuuton Euroopalle ja Suomelle aiheuttamat ongelmat ja hoidettua samalla hädänalaisten auttaminen tehokkaasti ja tasapuolisesti. Keskustelemassa EU:n migraatiopaktista ja turvapaikkamaahanmuutosta Rami Ojaresin vieraana TV7-kanavalla - kannattaa katsoa! #maahanmuutto #pakolaisuus #EU

Toisenlaisia näkemyksiä aiheesta: - Rakentajat valitettavan suurelta osin ovat nykyään ulkomaalaisia, joten rakentamisen työllisyysvaikutus jää heikommaksi kuin annetaan ymmärtää. - Datakeskukset saavat niin suuria alvinpalautuksia, että julkinen talous jää todennäköisesti pitkässä juoksussa pakkaselle touhusta. - Sähkönkulutuksen todetaan kasvavan puolella Loviisan ydinvoimalan tehosta, mikä nostaa tietysti sähkön hintaa. #rakentaminen #työllisyys #energiapolitiikka

Hesarin sanasepot onnistuvat kirjoittamaan aukeaman jutun juutalaislasten kokemasta antisemitismistä mainitsematta islamia ja muslimeita - antisemitismin kristillisistä juurista tosin muistetaan mainita. Hohhoijjaa... https://t.co/ll3tU9PLdW #antisemitismi #joulukuusi #journalismi

Meille kerrottiin Balkanin maanteillä vaeltavista tulevista akavalaisista ja siitä, kuinka pakolaiset ovat uusi Nokia. Meille kerrottiin, että Suomi ei pärjää ilman ulkomaisia osaajia. No saatiin sitten aamulla reppu selässä peruskoulun penkille suuntaavia aikuisopiskelijoita... https://t.co/dOAqLIf7g9 #Balkan #pakolaiset #ulkomainenosaaminen

Malliesimerkki nykyisen kotoutuspolitiikan ongelmista: palveluiden tarjoaminen englanniksi tai maahanmuuttajan omalla kielellä nähdään "edistävän kotoutumista". Eikö kotoutumista tukisi enneminkin se, että muuttaja joutuisi oppimaan suomea asuakseen täällä ja toimiakseen yhteiskunnassa? Tapasin juuri viikonloppuna Kotkassa 70-luvulla Belgiasta Suomeen muuttaneen perussuomalaisten aktiivin, joka oli aikanaan jo vuoden maassaolon jälkeen lukenut Väinö Linnaa. Tuumailtiin, että kielen oppiminen oli onnistunut aikanaan niin hyvin nimenomaan siksi, että tuolloin ei ollut "kotouttamistoimia", jotka olisivat kannustaneet omalla kielellä toimimiseen. Kaveri olikin päättänyt kaupungin ainoan toisen belgialaisen kanssa että puhuvat yhdessä suomea - nykyään belgialaiset olisi varmaankin kannustettu perustamaan oma monikulttuuriyhdistys. Maassa maan tavalla -ajattelu ja oma aktiivisuus ovat parasta kotouttamispolitiikkaa! #Kotoutuminen #Kielipolitiikka #Monikulttuurisuus

Osataan sitä keskustassakin, jossa "pummeja emme tänne tarvitse", mutta samaan aikaan: "Kemppi muistuttaa, että maahanmuuttajia ja osaavaa työvoimaa tarvitaan kipeästi yritysten kasvun turvaamiseksi." Vaalien lähestyessä näitä pinnallisia heittoja tullaan kyllä kuulemaan, mutta maahanmuuttopolitiikassa eivät merkitse suunsoitto pummeista vaan se, minkälainen kanta puolueella on -työperäisen maahanmuuton vähimmäistulorajaan -perheenyhdistämisiin -opiskeluperusteisen kehitysmaamuuton lopettamiseen -humanitaarisen maahanmuuton vastaanottamisen lopettamiseen Kokoomukset, keskustat, demarit ja kumppanit pitävät politiikan keskiössään maahanmuuton lisäämistä entisestään, mutta vaalien alla tulee näköjään kiusaus piilotella asiaa, sillä kansan kanta tiedetään. Näätämäistä touhua. #maahanmuutto #työvoima #politiikka

Mikä yhdistää demarien ja kokoomuksen vaalien alla tekemiä "tiukkoja maahanmuuttolinjauksia"? No tietysti se, että niissä ei ikinä rajoiteta maahanmuuton määrää tai tiukennetaan maahanmuuton kriteerejä. Demarit voivat puhua siitä, että tulkkaus pitää hoitaa toisin tai "maahanmuuttajia velvoittaa enemmän", mutta puolue haluaa silti lisää maahanmuuttoa. "Maassa maan tavalla" heitot ovat vain tyhjää retoriikkaa. Kokoomuksen Atte Kaleva voi räntätä vastustavasta burqia ja shariaa, mutta islamilaisista maista tulevaa maahanmuuttoa hän ei ole rajoittamassa. Kokoomuksen Heikki Vestman voi kampanjoida vaaleissa iskulauseella "Maahanmuutto valikoivaksi", mutta kokoomukselle ei silti maistu helpoin tapa valikoida maahanmuuttoa eli nostaa työperäisen maahanmuuton vähimmäistulorajoja. Tere Sammallahti voi valitella maahanmuuttajien korkeaa rikollisuutta, mutta mitä kokoomus samaan aikaan haluaa: no tietysti lisää maahanmuuttoa! Pia Kauma kauhisteli jo vuosia sitten, miten hienoja lastenrattaita maahanmuuttajat saavat sosiaalituilla, mutta maahanmuuton määriin hänellä ei ollut valittamista. Tavallisten massamaahamuuttoon kyllästyneiden suomalaisten äänet kelpaavat siis kyllä niin kokoomukselle kuin demareille, mutta maahanmuuton vähentäminen ei taas mahdu kyseisten puolueiden agendaan. Äänestäjän on hyvä olla valppaana, oli vaalilupauksia tekemässä sitten demari tai kokoomuslainen! #Maahanmuutto #Politiikka #Vaalit

Tämä on aivan sairasta. Mitä seuraavaksi? Kielitaidottomia poliiseja ja palomiehiä toiselta puolelta maailmaa, "kun halvalla saa"? Suomalaiset veronmaksajat ansaitsevat saada palvelua osaavilta suomalaisilta hoitajilta ja suomeksi! https://t.co/e2BVwFbqw7 #Suomi #Kielitaito #Veronmaksajat

Meitä on enää alle viisi miljoonaa Elämme hullua aikaa. Suomen väestö kasvaa kohisten maahanmuuton seurauksena, mutta samaan aikaan suomalaisten määrä taas vähenee vauhdilla. Viime vuonna vieraskielisen väestön määrä nousi 36 000 hengellä siinä missä kotimaisten kielten puhujien määrä laski samaan aikaan 19 000 hengellä. Hiljattain rikottiin myös symbolinen rajapyykki, kun suomalaistaustaisen väestön määrä laski alle viiden miljoonan. Käynnissä oleva väestökehitys on katastrofi suomalaisen yhteiskunnan säilymisen kannalta. Muut puolueet haluavat tuoda vielä nykyistä enemmän maahanmuuttajia suomalaisten tilalle, koska ”jonkun pitää maksaa ikääntyvien suomalaisten eläkkeet”. Tilastot kuitenkin osoittavat, että kaukomailta tulijoista ei kuitenkaan ole eläkejärjestelmän pelastajiksi. Ruotsissa maahanmuuttajien työurat ovat puolet lyhempiä kuin kantaruotsalaisilla, mikä on johtanut suuriin ongelmiin järjestelmän rahoituksen kannalta. Suomessa maahanmuuttajien työllisyys on taas parikymmentä prosenttiyksikköä heikompi kuin suomalaisilla, ja hiljattain uutisoitiin myös siitä, että jo kolmannes Suomessa maksettavista takuueläkkeistä menee maahanmuuttajille - maahanmuuttajista itsestään aiheutuu siis kaiken muun lisäksi uusi eläkepommi! Perussuomalaisten ohjelmissa linjatuilla toimenpiteillä suomalaiselle yhteiskunnalle haitallinen massamaahanmuutto saataisiin säppiin nopeasti, jos vain poliittiset voimasuhteet mahdollistaisivat ohjelman täysimittaisen toimeenpanon. Syntyvyyden nostaminen on taas konstikkaampi tehtävä. Vaikka suomalaisten syntyvyys on romahtanut viimeisen noin viidentoista vuoden aikana Euroopan heikoimpien joukkoon, ei aihetta kuitenkaan tärkeydestään huolimatta liiemmin käsitellä aamutelevisioissa tai a-studiossa. Puolueista syntyvyyden edistäminen ei taas näytä kiinnostavan muita kuin perussuomalaisia ja kristillisiä. Suomen Perusta -ajatuspajan kesäkuussa ilmestyvässä artikkelikokoelmassa ’Lisää lapsia! -Seitsemän näkökulmaa syntyvyyteen’ käydään aiheen kimppuun pohtien syitä heikolle syntyvyydelle ja mahdollisia toimia asiantilan parantamiseksi. Teos onkin suositeltavaa luettavaa jokaiselle syntyvyyskriisistä huolestuneelle. Minkälaisin eväin syntyvyyttä voitaisiin sitten edistää? Syntyvyydelle otollista voi ajatella olevan ensiksikin yleinen usko tulevaisuuteen, johon liittyy niin kestävä talous kuin turvallinen elinympäristö. Tällä hetkellä maahanmuuttajavaltaistuvalla pääkaupunkiseudulla kouluikää lähestyvien lapsiperheiden ensimmäinen huolenaihe puoluekantaan katsomatta on se, että mihin kouluun uskaltaa lapsensa laittaa. Eikä tilanne ole helppo maaseudullakaan, jossa kyläkoulut ovat lopetusuhan alla ja elämisen kustannukset nousevat jatkuvasti. Talouden vaisut näkymät ja heikko työllisyys ovat taas huolena koko maassa. Työtä riittää siis tällä saralla. Toiseksi tarvitaan lapsiystävällistä ruohonjuuritason politiikka. Riittävät resurssit päiväkoteihin, kouluihin, kotihoitoon ja lasten harrastusmahdollisuuksiin tekevät lapsiperheiden arjen helpommaksi ja antaa signaalin siitä, että lapset ovat toivottuja. Yleisen ilmapiirin kääntäminen keinolla tai toisella lapsiystävälliseksi onkin ensiarvoisen tärkeää. Syntyvyyden nostamiseen tarvitaan lisäksi myös kokonaan uudenlaisia politiikkatoimia, joihin kannattaa etsiä malleja sellaisista maista, joissa syntyvyyden edistämiseen on panostettu. Verotuet, edulliset asuntolainat ja uudistukset lapsilisäjärjestelmään – pöytään on hyvä heitellä erilaisia ehdotuksia ja kokeilla, mikä toimii. Kasvavan maahanmuuton ja laskevan suomalaisten määrän aiheuttamaa väestökriisiä korjaamaan tarvitaan siis tiukan maahanmuuttopolitiikan rinnalle aktiivista syntyvyyden edistämistä, joka näyttää myös jäävän lähes yksin perussuomalaisten tehtäväksi. Kääritään siis hihat ja tehdään Suomesta hyvä maa perustaa perhe. - - - Kolumni 'Meitä on enää alle viisi miljoonaa' on julkaistu Perussuomalainen-lehdessä 3/2026. #Suomi #Syntyvyys #Maahanmuutto

Jos Suomi saa maahanmuuton myötä "uusia suomalaisia", niin miksi näille ei kelpaa samat urheiluharrastukset, ravintolat, parturit, ruokakaupat ja olutkuppilat kuin "vanhoille suomalaisille"? Todellisuudessa ihminen on laumaeläin - ja monikulttuurisuus on illuusio. https://t.co/UFeIsRATo4 #monikulttuurisuus #Suomi #urheilu

Tämä on ollut aivan päätöntä menoa että pikkulukiot hakevat opiskelijat Aasiasta ja suomalainen veronmaksaja maksaa laskun. Kas kun pieniä sairaaloita ei ole alettu tekohengittää samalla tavalla hakemalla potilaita kaukomailta suomalaisten veronmaksajien laskuun. Onneksi nyt jotain rotia tulossa tähän! #Suomi #Koulutus #Verotus