Search

Medvedevin sanat eivät yllätä. Yllättävämpää on, miten johdonmukaisesti Stubbin oma käytös niitä ruokkii. Ensimmäisellä valtiovierailullaan Ruotsiin Stubb ilmoitti, ettei ole koskaan tuntenut itseään niin ruotsalaiseksi. Psykologisesti se on harvinaisen selkeä signaali: identiteetti ei ole ankkuroitunut. Kun oma kansallinen perusta on hatara, ihminen alkaa etsiä hyväksyntää ulkopuolelta. Ja juuri sitä Stubb on tehnyt. Hän on WEF-marionetti ja EU-federalisti, joka puhuu kansallisvaltioiden hävittämisestä kuin se olisi edistystä. Hän allekirjoitti Kiovassa 10-vuotisen turvallisuussopimuksen ja julisti Ukrainan sodan Suomen sodaksi. Hän ennusti joulukuussa 2023, että Venäjä on jo hävinnyt, ja tammikuussa 2024, että tavoitteena on saada Putin häviämään. Realiteetit eivät ole seuranneet. Samaan aikaan Venäjä-suhde on ryssitty ja Yhdysvaltoihin nojaaminen entistä epävarmempaa. Molemmissa suunnissa Suomen oma ääni on vaimentunut ja liikkumatila kaventunut. Psykologisesti kiinnostavinta on se, ettei Stubbilla ole omia suoria linjauksia. Hän omaksuu sen mielipiteen, jonka kuvittelee olevan suosittu, ja vaihtaa sitä tarpeen mukaan. Ulkopuoliset tahot ohjaavat liikkeitä. Selkäranka taipuu sinne, mistä hyväksyntää tulee eniten. Stubb ei ole idiootti. Hän on jotain hyödyllisempää. Mies, jonka linjat taipuvat aina sinne, mistä hyväksyntää sataa ja juuri siksi häntä kannattaa käyttää. Kun presidentin kanta vaihtuu sen mukaan, mikä kulloinkin tuntuu suositulta, kyseessä ei ole enää poliittinen joustavuus. Se on selkärangan puutetta. Moraalista tyhjyyttä. Sätkynukkena toimimista, jossa naruja pitelevät aina joku muu. Ja siihen on jo aivan riittävästi näyttöä. Kysymys ei ole enää siitä, mitä Medvedev sanoo. Kysymys on siitä, kuinka pitkään suomalaiset suostuvat katsomaan tätä esitystä. #wefpuppets #politics #Finland #identity

Kela-taksien hinnoista ja kaverin kummin viestintäkonsulttitoimiston palveluiden ostoista tuli mieleen 90-luvun loppu ja eräs helsinkiläinen levykauppa. Levykauppa oli pieni ja pyöritti toimintaansa 99% kivijalassa. Oli levykauppa joskus lehdessä vaatimattomana kertomassa, että jotain oli tehty ehkä oikein, kun ”näin monta vuotta ollaan oltu pystyssä”. Sitten tuli joku kilpailutuslaki tms. ja kävi ilmi, että tämä levykauppa oli hoitanut vuosien ajan äänilevymyynnit pääkaupunkiseutujen kirjastoille. Tai jotain vastaavaa. Sitten levykauppa oli taas lehdessä, nyt kertomassa, että jos hinnat kilpailutetaan, niin heillä ei pienenä toimijana ole mitään jakoa olla pelissä enää mukana, että se on lappu luukulle. Lehtijuttu ei tuonut vanhaa myyntikanavaa takaisin. Lappu pistettiin luukulle ja vähän mumistiin kuinka ahtaalle pistetään kaikki reilut jäppiset. Yrityksen lopettaminenhan ei ollut mitenkään pakollista. Kilpailutus vaan teki mahdottomaksi sen, että liikevaihdosta +90% tullut jonkun kultaisen kättä päälle -diilin kautta. Niiden rahojen eteenhän olisi pitänyt jumaliste tehdä jotain duunia jatkossa! Tuolla on paljon sellaista jengiä, jolla on kesämökit, veneet, prätkät ja ties mitkä rahaperseiden monumentit, jotka on maksettu käytännössä suoraan meidän verorahoistamme. Kiinnostaisi vain tietää, että kuinka paljon. #Liiketoiminta #Kilpailutus #Verorahankäyttö

@PiaKauma Kannattaisiko kannattaa? Nykytilanne pakottaa monen oikeistohallituksen jatkamisesta haaveilevan äänestämään perussuomalaisia koska vain se takaa varmuudella talouspolitiikan suunnan. Menetätte kannattajienne ääniä @kokoomus. Toki jokainen vaihtoehto uhkaa leikata joitakin ääniä. #Politiikka #Suomi #Vaalit

Sinun @kokoomus ei ole sitten minun Kokoomus. Perustelen. Oikeistoblokki (Kok + PS + Kesk + KD + RKP / Liike Nyt -tyyppiset ei-sosialistiset puolueet) on saanut äänienemmistön lähes kaikissa eduskuntavaaleissa 1960 -luvun alusta lähtien, poikkeuksina vain vuodet 1958 ja 1966. Tilastokeskuksen ja vaalihistorian mukaan porvarillisten ja ei-sosialististen puolueiden ääniosuus on useimmiten ollut 55-60% tai enemmänkin. Silti hallitukset ovat toistuvasti olleet vasemmistojohtoisia tai punavihreitä kompromisseja. Miksi? ​Syitä on useita, eikä yksikään niistä perustu äänestäjien tahtotilan kunnioittamiseen: 1. ​Konsensuskulttuuri ja paitsioon joutumisen pelko. - Suomalaisessa hallituksen muodostamisessa on historiallisesti korostettu laajapohjaisuutta, kansallista yhtenäisyyttä ja kompromisseja. Keskusta on usein toiminut vaa'ankielenä, RKP vipuvartena, ja Kokoomuskin on ajoittain valinnut SDP:n kumppanikseen vastuullisuuden nimissä. Tuloksena on ollut äänestäjien enemmistön tahdon vesittyminen. 2. ​Blokkien puute ja vaalien jälkeiset lehmänkaupat. - Ilman selkeitä ennakkoblokkeja (kuten Ruotsissa tai monissa muissa Euroopan maissa) hallitusneuvotteluista tulee pelikenttä, jossa vähemmistö voi sanella ehtoja. SDP on ollut tässä taitava: vaikka sen ääniosuus on ollut 15-20 %, se on usein päässyt määrittelemään poliittista suuntaa. Vasemmisto on viimeksi saanut äänienemmistön vuonna 1966, mutta silti se on toistuvasti onnistunut kampeamaan itsensä hallitukseen. 3. ​Syvempi ongelma - onko "oikeisto" edes oikeistoa? - Tässä tullaan siihen, mitä moni meistä on pohtinut. Nykyinen Kokoomus ja SDP ovat monissa käytännön kysymyksissä lähempänä toisiaan kuin poliittisen kentän ääripäitä. EU-lainsäädäntö, virkamieskoneisto, sitovat kansainväliset sopimukset, ilmasto- ja maahanmuuttopolitiikan reunaehdot sekä mediaeliitin konsensus lukitsevat suuret linjat jo ennen vaaleja. Hallitusohjelmissa hiotaan lähinnä yksityiskohtia, mutta talouskasvuun, haittamaahanmuuttoon, kannustinloukkuihin, syntyvyyteen ja byrokratian paisumiseen liittyvät suuret ongelmat eivät ratkea riittävästi - olipa hallitus sitten oikeistolainen tai vasemmistolainen. Oikeisto - vasemmisto -jako on osin näytelmä, joka ylläpitää illuusiota valinnasta. Todellinen valta on siirtynyt eduskunnalta byrokratialle ja ylikansallisille rakenteille. ​Äänestäjien tahtotilan vähättely on lopetettava. Blokkivaalit tai ennakkositoumus oikeistohallituksen muodostamisesta (vaikka SDP olisikin suurin puolue) olisivat askel kohti selkeyttä: äänestäjä tietäisi, mitä saa. Sekään ei kuitenkaan riitä, jos oikeistoblokki itsessään on vain laajennettu demaripuolue Kokoomuksella höystettynä. Tarvitaan aitoa vaihtoehtoa - politiikkaa, joka asettaa työn, perheen, osaamisen, rajojen hallinnan ja kansallisen edun etusijalle uhrihierarkioiden, itsetuhoisen empatian ja symbolisen hyvesignaloinnin sijaan. ​Suomen poliittinen järjestelmä kaipaisi syvempää remonttia: pidempiä vaalikausia (esim. 6 vuotta), vähemmän puolueita ja vähemmän kansanedustajia, byrokratian karsimista sekä valiokuntaviidakon harventamista. Vasta sitten äänestäjien enemmistön tahto voi toteutua ilman, että se laimenee neuvotteluissa ja virkamieskoneistossa. ​Oikeistohallitus on välttämätön, mutta sen on oltava oikeasti oikeistolainen - ei vain nimilappu. Muuten sama teatteri jatkuu. Siksi sinun Kokoomus ei ole minun Kokoomus. #Politiikka #Oikeisto #Vaalit

Yle häviää aina kaikki vaalit, koska se antaa ihmisille aivan väärän kuvan todellisuudesta. Vaaleissa käy aina toisin kun Yle promoaa. Tästä todellisuuden peittelystä ja vaihtoehtoista todellisuutta tarjoamalla lopputulos on aina eri. Yle on jo aloittanut Suomen tulevien ek-vaalien yle-todellisuuden rakentamisen. Vasemmiston ääni kuuluu ja näkyy. On henkilökuvia ja kehystettyjä positiivisia mielikuvia. Miksi vitussa joudumme maksamaan tästä? #Suomi #vaalit #media

@OttoMeri Mielelläni kutsumme hänet podcastiin, jos haluat välittää viestin. Video ja ääni käsitellään 100 % tunnistamattomaksi. Täydellä luottamuksella saa laittaa meiliä [email protected]. Tämä aihe täytyy saada isolle huomiolle #podcast #luottamus #viestintä

SDP entinen puoluesihteeri ajaa SDPtä pääministeripuolueeksi. Vuonna 2019 oli LiikeNytissä ja puolue vei niin paljon ääniä Kokoomuksesta,että demarit voitti vaalit. Nyt Jungner Kokoomuksessa,ja selvästi ajaa sinipunaa demareitten johdolla. Kerran demari,aina demari. #vaalit2027 #vaalit #politiikka #SDP

Valta Suomessa kuuluu valtiosäännön mukaisesti kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta. Valta Suomessa ei kuulu puolueille, muille etujärjestöille ja tietoisuusteollisuuden mielipidekoneistolle. (Se on vain heikoilta poliitikolta lipsahtanut vääriin käsiin.) Hallitusvalta ei välttämättä kuulu eniten ääniä saaneelle puolueelle, vaan edelleen se kuuluu eduskunnalle. Jos kansan valitsema eduskunta ei hyväksy eniten ääniä saaneen puolueen vaaliohjelmaa, ei auta kuin etsiä sellaista hallituskokoonpanoa, jonka eduskunta suostuu siunaamaan. Kun lukee perustuslain toisen ja kolmannen pykälän, ylläoleva käy ihan selväksi. Pyydä tulkinta-apua, jos sinnikäästäkään sanojen tavaamisesta ei synny ymmärrystä helpottavia merkityksiä. Tästä on ihan turha heilutella kiukuspäissään Pohjois-Korea -korttia. #Suomi #eduskunta #vallankäyttö

Tällainen lammastelu on vaarallista juuri siksi, että se on niin vilpittömän tyhmää. Risto kertoo vilpittömästi, että hänen sormenjälkiään saa käyttää ihan vapaasti, koska hänellä ei ole mitään salattavaa. Vain ne, joilla on jotain piilotettavaa, vastustavat. Sama argumentti, jolla on perusteltu joka ikinen valvontavaltion laajennus viimeiset sata vuotta. Ja joka kerta se on johtanut siihen, että "ne joilla on jotain salattavaa" -lista on kasvanut. Tämä ei ole mitään suoraselkäisyyttä, vaan tämä on kognitiivista antautumista. Ihminen, joka ei kykene kuvittelemaan, että valta vaihtuu, että laki muuttuu, että "rikostutkinta" määritellään uudelleen poliittiseksi, tai että biometrinen rekisteri vuotaa, myydään tai käytetään painostukseen. Samalla logiikalla voimme asentaa kamerat jokaiseen makuuhuoneeseen. Eihän siellä mitään laitonta tapahdu, ellei ole raiskaajapedofiili. Jos vastustat, sinulla on selvästi jotain hävettävää. Sama logiikka, jolla voidaan perustella, miksi sinun yksityisviestisi, sijaintisi, ostoksesi ja lääkärikäyntisi ovat "yhteistä hyvää". Nämä ihmiset eivät ole vain harmittomia ja naiveja. He ovat aktiivinen uhka. He äänestävät, he legitimioivat, he normalisoivat. Heidän äänellään rakennetaan järjestelmä, jossa lopulta muut joutuvat kärsimään, jolloin myös "ei mitään salattavaa" -miehet huomaa, että salattavaa olikin sittenkin. Silloin hän itkee systeemiä joka on järjestelmä, systeemiä jota hän itse on ollut luomassa. Juuri tällaiset ovat selkein argumentti yleistä äänioikeutta vastaan. Demokratia ei kaadu diktaattoreihin, vaan se kaatuu näihin. Me tarvitaan ikuiseksi betonoitu ja stabiloitu perustuslaki, joka turvaa tietyt oikeudet ilman, että NPC:t pääsevät niistä äänestämään. Sen jälkeen NPC:t saavat vapaasti äänestää vaikka siitä, että moneltako aamusta on sopivaa aloittaa viereisen golfkentän ruohonleikkuu. Siihen demokratia sopii. #yksityisyys #valvontavaltiot #demokratia

Kuuntelija-podcast etsii turvapaikkabisneksestä sisäpiiriläistä vieraaksi, joka tulisi kertomaan, miten vastaanottokeskusbisnes Suomessa toimii. Kasvot voidaan sumentaa ja ääni muuttaa. 100 % anonymiteetti taattu. Luottamukselliset yhteydenotot: [email protected] #podcast #turvapaikka #anonymiteetti

1/2 Olen kokoomuksen entinen 1. varapuheenj. Puolueen valtti oli pitkään se, ettei oikealla käytännössä ollut yhtään uskottavaa vaihtoehtoa. Siksi kallistuminen vasemmalle oli mahdollista. Sieltä sai tavoiteltua lisää ääniä - seurauksitta, paitsi itse Kokoomukselle. Se muuttui. #politiikka #Suomi #Kokoomus

"Reinon muistolle ❤️🕊️ On vaikea löytää sanoja sille surulle, jonka Reinon kuolema on meille jättänyt. Hän ei ollut meille vain uutisissa mainittu ihminen – hän oli meidän enomme, läheisemme ja tärkeä ihminen meidän elämässämme. Reino oli lievästi älyllisesti kehitysvammainen. Hänellä oli myös mielenterveyteen liittyviä ongelmia sekä aivopaineeseen liittyviä terveysongelmia. Hän oli ihminen, joka tarvitsi ymmärrystä, rauhallista kohtaamista ja tarvittaessa tukea vaikeissa tilanteissa. Nyt meidän omaisten on vaikea ymmärtää, miksi kaikki päättyi näin. Tilanteessa käytettiin etälamautinta, ja Reino menehtyi myöhemmin. Me haluamme tietää, mitä tilanteessa todella tapahtui, miksi siihen päädyttiin ja huomioitiinko hänen kehitysvammansa sekä terveydentilansa riittävästi. Minä ja Valtteri Knuutinen haluamme kertoa Reinon tarinan myös hänen omaistensa näkökulmasta. Emme halua, että Reino muistetaan vain uutisotsikkona tai poliisin tilanteena. Reino oli paljon enemmän. Hän oli ihminen. Hän oli meidän enomme. Hänellä oli oma elämä, oma persoonansa, oma tarinansa ja läheisiä ihmisiä, jotka välittivät hänestä. ❤️ Me haluamme vastauksia. Haluamme, että tapahtunut selvitetään perusteellisesti ja että myös omaisten ääni tulee kuulluksi. Lepää rauhassa, Reino. 🕊️ Sinä et ole meille koskaan vain uutinen. Olet meidän Reino. ❤️" #Muisto #Ymmärrys #Oikeus

Ylen vakiovieras. Entinen toimituspäällikkö. Toiminut johtavana asiantuntijana konsulttifirmoissa. Ja sitten valtakunnallisessa lähetyksessä argumentointi on tasoa: ”12-vuotiaat” ja öyh öyh öyh -ääniefektit. Jos tämä on sitä Ylen kuuluisaa asiantuntijuutta, niin rima on saatu kyllä kaivettua maan alle. #Yle #asiantuntijuus #mediakritiikki

Kuuntelija-podcast etsii vieraaksi opettajaa kertomaan maahanmuuton aiheuttamista ongelmista kouluissa. Opettaja, jota etsitään vieraaksi - pitää olla oikea opettaja, ei sijainen - ei saa olla politiikassa - ei saa olla ollut politiikassa - pitää olla (ollut) töissä ongelmakoulussa Kasvot voidaan sumentaa pois ja ääni voidaan muokata tunnistamattomaksi. 100 % anonymiteetti täten mahdollinen. Luottamukselliset yhteydenotot: [email protected] — https://t.co/ZatehfWJTX #maahanmuutto #koulutus #podcast

Nasima Razmyar esiintyy afganistanilaisena, muslimina ja vähemmistön edustajana silloin, kun hän yrittää saada maahanmuuttajien ääniä. Se on kiinteä osa hänen poliittista imagoaan, joten siitä on voitava puhua häntä ja hänen politiikkaansa arvioitaessa. Razmyar ei valehtele tässä asiassa, koska hän todella on sekä syntyperäinen Afganistanin kansalainen että muslimi. Nämä ovat Suomessa täysin laillisia vaalitäkyjä poliitikolle. Razmyar ei kuitenkaan halua, että nämä ominaisuudet liitetään mihinkään sellaiseen, joka voisi aiheuttaa äänestäjissä negatiivisia mielikuvia hänestä (kukapa poliitikko haluaisi). Silloin hän ottaa esiin rasismikortin ja heittäytyy uhriksi. Poliitikolla on sama suoja solvaukselta ja kunnianloukkaukselta kuin muillakin, mutta hän ei voi itse valita, millä tavoin hänen omista vaaliteemoistaan puhutaan tai miten poliittiset kilpailijat kyseenalaistavat hänen poliittisia motiivejaan ja tavoitteitaan. Uhriutumisen sijaan Razmyar voisi vaikka asia-argumentein puolustaa taustaansa, synnyinmaatansa ja uskontoaan, jos joku esimerkiksi epäilee hänen lojaliteettejaan. #Politiikka #Maahanmuuttajat #Rasismi