Sääntö-Suomi tuhoaa itse itsensä Metsämarjojen ja sienien poiminta ei voi perustua tuntipalkkaan ja 7,5 tunnin työpäiviin viikonloppuvapaineen eikä sairaslomapalkkoineen. Jos näin olisi, saisimme helposti miljoona poimijaa kehitysmaista, mutta marjoja he eivät poimisi, vaan istuisivat metsissä suuren puun alla juttelemassa niitä näitä. Yle 7.7.2026: ”Ulkoministeriö kertoo vastaanottaneensa Suomen luonnonmarjanpoimintaan tarkoitettuja kausityöviisumihakemuksia tänä vuonna yhteensä noin 2200 kappaletta. Tähän mennessä hakemuksia on käsitelty noin 1600 kappaletta, joista suurimpaan osaan, noin 1400 on tehty epäävä päätös. Ulkoministeriön mukaan viisumien käsittelyssä on noussut esiin viitteitä työntekijöiden hyväksikäyttöriskistä sekä puutteita työnantajien lakisääteisten velvoitteiden noudattamisessa.” Ulkoministeriössä virkamiehet elävät umpiossa ymmärtämättä mitään todellisesta elämästä. Koska Suomessa asuvat eivät enää poimi marjoja, on haettava poimijoita ulkomailta. Kun ministeriö ei päästä heitä Suomeen, jää valtava määrä arvokasta ja joka vuosi uusiutuvaa luonnonvaraa metsiin. Thaimaalaiset jäävät ilman tulojaan ja suomalainen yhteiskunta menettää marjanjalostukseen ja myyntiin liittyvät työpaikat. Kaiken kukkuraksi joudutaan Suomeen tuomaan ulkomailta marjajalosteita ja marjoja. Kyse on yli 100 miljoonan euron tulonmenetyksistä. Kaupalliseen toimintaan kerättyjen mustikoiden, puolukoiden ja lakkojen määrä on ollut 15-20 miljoonaa kiloa satovuodesta riippuen. Mielenkiintoista, että thaimaalaiset haluavat tulla Suomeen riistettäväksi, jotta he voisivat marjakauden ansioillaan rakentaa kotimaahansa uuden talon tai elättää koko perheen vuodeksi. Ministeriö tietää, mikä heille on parasta. Ulkoministerinä on kokoomuksen Elina Valtonen, joka ennen WEFissä tapahtunutta valaistumistaan oli yrittämisen ja oman vastuun lisäämisen kannattaja. Suomalaiset virkamiehet siis tietävät jo etukäteen, että poimijoita tullaan riistämään Suomessa. Ennen Li Anderssonin marja-alan tuhoamisvimmaa työvelvoitteiden noudattamisen epäilyt käsiteltiin oikeudessa jälkikäteen. Eikä sellaisia juttuja ollut. Poimijat olivat ahkeria ja yrittelijäitä. Kun suomalaiset varta vasten kertoivat tulijoille, että valittamalla kohtelusta voi saada lisätuloja oikeuden kautta, eikä poimintaa tarvitse enää tehdä urakalla, niin totta kai ihmisiä on helppo vedättää mukaan huijaamaan suomalaista yhteiskuntaa ja yrityksiä. Ei marjanpoiminta ole pelkästään tuottoisaa ja kivaa, vaan siihen liittyvät myös hyttyset ja mäkäräiset, pitkät keruupäivät ja eväiden syöminen. Ennen liiallista sosiaaliturvaa suomalaiset itse poimivat marjat ja sienet koko vuoden tarpeisiinsa sekä myyntiin elintarvikkeita jalostaville tehtaille. Kun sossusta saa helposti rahaa mitään tekemättä, eivät ulkomaalaiset jo täällä olevat halua tehdä mitään, saatikka poimia marjoja. Myös suomalaiset nuoret oppivat nopeasti elämään mitään tekemättä sossun rahoilla. Marjanpoiminta on poimijalle verotonta tuloa, eikä niitä ostajat ilmoita KELAlle toimeentulotukea pienentämään, koska ostajat eivät aina edes tiedä, keitä poimijat ovat, eikä poimijoilla ole passeja mukanaan metsissä. Ennen kaikki oli paremmin. Minäkin poimin mustikoita ja puolukoita metsistä niin äidille kotiin kuin myytäväksi Pölösen kauppaan. Matkat kuljin itse sokerijuurikaspelloilta ansaitsemillani rahoilla ostamallani polkupyörällä. Olin 12-13-vuotias. Eikä mielessäni käynyt ajatuksia riistämisestä, lapsityövoiman käytöstä eikä työpäivän pituudesta. #Suomi #Työ #Luonto
