Search

Tuukka Kuru wrote mockingly that a member of the True Finns party, whom he described as racist, had faced his fears and tasted Somali food, after which, according to Kuru, he had understood that multiculturalism is a richness. Kuru used a derogatory term for the food and referred to Finnish History X. https://t.co/l5azdzcdmz #monikulttuuri #rikkus #historia (translated)

Distrust leads young people to seek a Plan B. Many save or invest. Faith is also wavering in healthcare and elderly care. Private insurance is being obtained for security. "This could trigger a spiral that destroys the welfare state." This is a completely unfounded fear, where cause and effect are confused. Young people’s Plan B reduces dependence on the state, as it should in this situation. As Milton Friedman noted, tax cuts are the only effective way to force public authority into real spending discipline and efficiency. When people have more of their earned income left in their hands, it also creates room for economic growth, without which no service can function. Our welfare society will renew itself as has happened in Sweden. This development should also be seen in terms of opportunities, not threats. Young people's voluntary preparation will not destroy the welfare state but will make it viable. Forward. https://t.co/3EvGbOOTRS #Hyvinvointivaltio #Nuoret #TaloudellinenKasvu (translated)

The press conference today clarified the suspicions related to parliamentarians' homes. According to Speaker Halla-aho, there is a significant number of cases. It is suspected that residences have been entered in the absence of the representatives. No signs of forced entry have been found, and nothing has been stolen, but traces have been left in the homes. The suspicions involve members of different parties, and the first case may go back as far as a year. There is currently no confirmed information about the perpetrator or motive. The background may involve criminal activity, harassment or stalking targeted at individual politicians, domestic extremist groups, or the actions of a foreign state. Not all reported cases may necessarily be related to each other. Now, it is the police's task to distinguish real intrusions from other observations and investigate possible connections between them. The possibility of a state actor must still be taken seriously. An especially interesting detail is the marks left in the homes. If the intention were solely to obtain information secretly, a successful intrusion would fundamentally be attempted to be concealed. If, instead, traces are deliberately left behind, being noticed may itself be part of the operation. In that case, intelligence is combined with psychological influence. Such methods are known in the history of Russian security services. There have been intrusions into the homes of diplomats, officials, and other individuals deemed interesting, with deliberate traces left behind. This does not prove anything about the perpetrators of these cases. It indicates why the possibility of a foreign state’s action must be thoroughly investigated. If it ultimately turns out to be state influence, the selection of targets would in itself be significant. Parliamentarians decide on Finland's defense policy, NATO cooperation, support for Ukraine, relations with Russia, and numerous other decisions in which foreign states may have strong interests. Coercion does not have to mean an attempt to change one vote in a single ballot. The aim could also be to gather information, map networks and vulnerabilities, or generate uncertainty about whether the consequences of political decisions extend to an individual's own home and loved ones. That is why Finland now needs a more open discussion about the kind of foreign intelligence, influence, and pressure directed at it. Confidential information should not be disclosed, but Finns should have a realistic understanding of the security environment in which we live and whether its change requires anything from decision-makers, companies, or ordinary people. And above all, keep a cool head. If the purpose of such acts turns out to be to generate fear and uncertainty in Finland, that is precisely the effect that should not be allowed. Serious suspicions will be investigated, efforts will be made to identify the perpetrators, and appropriate action will be taken if necessary. Finland's decisions will continue to be made in Finland, without fear and pressure. #turvallisuus #politiikka #tiedustelu (translated)

Nykyilmapiiri perustuu juuri pelolle ja pelolla johtamiselle. Mikä on ironista koska sen ajajina ovat he, jotka eniten huusivat "ei saa antaa pelolle valtaa". Mutta woken nyrkkisääntö se on ja pysyy. Sunkaltaiselle rohkealle, aikaansaavalle ja pitelemättömälle tekijälle on varmasti kysyntää enemmän kuin uskotkaan. Ja tarvetta. Tsemppiä kaiken keskelle! "Älkää mistään murehtiko, vaan kaikessa saattakaa pyyntönne rukouksella ja anomisella kiitoksen kanssa Jumalalle tiettäväksi, ja Jumalan rauha, joka on kaikkea ymmärrystä ylempi, on varjeleva teidän sydämenne ja ajatuksenne Kristuksessa Jeesuksessa." (Fil. 4:6-7) #pelko #rohkeus #rauha

Erityisyyttä poikkeuksellisen kulmikkailla tai värikkäillä silmälaseilla tavoitteleva ihminen menee herkästi vikatilaan, jos hänen persoonaansa ei huomata salin toiselta puolelta saakka, koska hänen pelkonsa tuppaa olemaan, ettei hän ole erityisen kiinnostava ihminen.✅ #itsetunto #silmälasit #persoonallisuus

Voiko viisikymppisenä muuttaa suuntansa täysin? 50 vuotta siinä meni, mutta nyt taitaa olla aika syödä vanhat sanat. Olen yrittäjäperheen vesa, mutta tähän asti perheen ainoa ”palkkatyöläinen”. Olen kantanut mukanani hyviä ideoita 20 vuotta, mutta pelko ja uskon puute ovat pitäneet minut mukavuusalueella. Lopulta tarvittiin mieheni luovuus ja innovatiivisuus, joka sai minutkin näkemään potentiaalin. Ehkä minä sittenkin osaan. Ehkä me pystymme tähän yhdessä. Työtilanne on mitä on, joten jos töitä ei ole tarjolla, tehdään niitä itse. Matka yrittäjäksi alkaa tässä piakkoin. Tarvittaessa opitaan kantapään kautta! Mua pelottaa kyllä ihan hirveästi. Mun pitäisi vain uskaltaa luottaa siihen, että mun mies on nero. 😉😂 #yrittäjyys #muutos #itseluottamus

1. Thukydides tiesi sen jo: sota syttyy ja leviää, kun suurvallan kunnianhimo paisuu yli äyräiden ja herättää pelkoa muissa. Venäjä on taantuva suurvalta, joka käyttäytyy kuin nousukas. Vaarallisempaa yhdistelmää on vaikea keksiä. Venäjä on holtiton ja hajoava. https://t.co/88Q7oYRT1Y #Thukydides #Venäjä #suurvalta #FI #RU

Jarno Limnell levittää väitteitä, että "Venäjän sotapuhe" on koventunut. Tsekkasin mitä Putin on viime aikoina puhunut. Alla oleva käännös on viimeisintä sotaan liittyvää puhetta, se ei ole koventunut tai ole erityisen kovaa. Putin sanoo tuossa, että he haluavat rauhaa. Miksi @JarnoLim levittää tätä valhetta? Voin vastata. Hän komppaa median levittämää pelkopropagandaa, jonka tarkoitus on luoda väestölle mielikuvaa sodan uhasta, jota tosiasiassa ei Venäjän puolelta ole. Todellinen uhka pyritään saamaan aikaan pyrkimällä luomaan Venäjällä varautumista, jotta täällä voisi puhua uhasta. Pahinta on, että Jarno on kansanedustaja. Onko tällainen valepuhe edes laillista? Käykääpäs kysymässä Jarnolta tarkemmin hänen motiiveista, jospa vastaisi. https://t.co/UcCIyVN2j2 #Uutiset #Venäjä #Sota

"Tekoäly vie sun työt" Tarkoittaako se, että tekoäly asentaa ovet ja listoittaa tämän talon mun puolesta, vai käykö se pöllimässä noi ovet, listat ja mun työkalut? Nykypäivänä korkeamman koulutetuilla on hirveä pelko siitä miten tekoäly vie niiden työt ja se on varmasti ihan aiheellinen pelko. Tämä sama porukka nauroi meille duunareille kun saivat maahan halpatyövoimaa korvaamaan meidät ja nyt heidät itsensä korvataan vielä halvemmalla "työvoimalla". Nyt saatte remontit, talot, torpat, putket, sähköt yms halvemmalla...Mun täytyisi nyt tuntea jotain sääliä heitä kohtaan, mutta valitettavasti en pysty..en mitenkään. Tiedän sen tunteen mikä teillä on, tai on edessä..palkat poljetaan ja lennätte kortistoon. En tunne sääliä, mutta en myöskään vahingoniloa koska tiedän mitä se paska on. Duunarit Baltiasta, marjanpoimijat ja hoitajat Aasiasta, maleksijat ja terroristit Afrikasta ja Lähi-idästä, korkeasti koulutetut Internetistä. Duunarit ulkoistettu Syntyvyys ulkoistettu Korkeasti koulutetut sähköistetty Minä olen kuulemma se ummehtunut juntti kun haikailen 80-luvun Suomen perään... Miten on menny noin niinku omasta mielestä? #tekoäly #työelämä #koulutus

Arhimedes istui tablettinsa ääressä, kun roomalainen sotilas tappoi hänet. Kuulostaako luonnolliselta? Ei oikein. Ja kuitenki juuri sinne voimme päätyä, jos “päivitämme” mennyttä aikaa tarpeeksi. Melkein jokahisessa kulttuurissa on vanhempien kirjailijoiden nykyaikaistettuja painoksia, ja samalla keskustellaan oikeinkirjoituksesta, sanastosta, toimituksellisista huomautuksista ja tekstin sovittamisesta nykyajan lukijalle. Yksi antiikkikauppias sanoi miulle kerran, jotta “ajan patina antaa arvoa” ja voi olla juuri se, mikä erottaa alkuperäisen halvasta kopiosta. Avaan Constantin Noican “Sunnuntaiesseet”, tulen Humanitas-kustantamon vuoden 1992 painoksen esipuheeseen ja luen, jotta “oikeinkirjoitus on päivitetty”. Noican lukeminen olisi voinut olla kävely 1930- ja 1940-luvuille. Sen sijah teemme tuon kävelyn nykyajan lasit silmillä, mukavasti Uberissa istuen, ilman pelkoa eksymisestä — siis ilman vaaraa, ettemme ymmärtäisi sen ajan sanoja, jotka olisi voitu yksinkertaisesti “kääntää” alaviitteissä. Entä jos ottaisimme myös sen ajan sanomalehdet ja “päivittäisimme” ne? Ja ehkä voisimme tehdä myös sen ajan mainoksille rebrandingin, jotta neuronimme eivät joutuisi liikaa töihin, aivan kuin olisimme escape roomissa. Miksi pysähtyä siihen? Voisimme päivittää myös historian oppikirjat ja kirjoittaa, jotta Syrakusan Arhimedeen tappoi roomalainen sotilas hänen tehdessään matematiikkaa tabletillaan. Perusajatus pysyy samana, eikö niin? Vain aikakausi katoaa. Ja vielä yksi asia: miksi matemaatikot eivät “päivitä” Pythagorasta? He voivat muuttaa merkintätapaa. He voivat selittää todistuksen toisella tavalla. He voivat jopa rakentaa piirroksen verkossa animaation avulla niin, että se syntyy oppilaiden silmien edessä. Mutta Pythagoraan lause pysyy Pythagoraan lauseena. Kun siis luemme vanhempaa kirjailijaa, miksi emme säilyttäisi myös hänen aikansa kieltä — ja panisi nykyajan selityksiä huomautuksiin? Ja vielä yksi viimeinen kysymys Humanitasille ja yliopistojen kirjallisuus- ja filologiaosastojen ihmisille: jos tämän päivän koululaiset “päivittävät” teidät muutaman vuosikymmenen päästä # ja emoji’loilla, pidättekö siitä? #Humanitas #ConstantinNoica #Noica #Sunnuntaiesseet #Arhimedes #Pythagoras #Hashtag #Emoji #MrStorywise #PäivitettyOikeinkirjoitus #KielenHistoria #20260920_1926 #Karjala #Karelian #Suomi #Finland #Kirjallisuus #Historia

Arkhimedes oli tabletillaan, kun roomalainen sotilas tappoi hänet. Kuulostaako luontevalta? Ei oikein. Ja silti juuri tähän voidaan päätyä, jos menneisyyttä “päivitetään” tarpeeksi pitkälle. Lähes jokaisessa kulttuurissa on vanhempien kirjailijoiden modernisoituja painoksia, ja niiden ympärillä käydään keskustelua oikeinkirjoituksesta, sanastosta, toimituksellisista huomautuksista ja tekstien mukauttamisesta nykyajan lukijalle. Eräs antiikkikauppias sanoi minulle kerran, että “ajan patina tuo arvoa” ja voi olla juuri se, mikä erottaa alkuperäisen halpajäljennöksestä. Avaan Constantin Noican “Sunnuntaiesseet”, pääsen Humanitasin vuoden 1992 painoksen kustantajan esipuheeseen ja huomaan, että “oikeinkirjoitus on päivitetty”. Noican lukeminen olisi voinut olla kävelyretki 1930- ja 1940-luvuille. Sen sijaan teemme tuon matkan nykyaikaiset silmälasit päässä, mukavasti Uberissa istuen, ilman pelkoa eksymisestä — eli siitä, ettemme ymmärtäisi ajan sanoja, jotka olisi voitu yksinkertaisesti “kääntää” alaviitteissä. Entä jos ottaisimme myös aikakauden sanomalehdet ja “päivittäisimme” ne? Ja ehkä meidän pitäisi myös rebrändätä ajan mainokset, jotta neuronimme eivät joutuisi työskentelemään liikaa, aivan kuin olisimme escape roomissa. Miksi pysähtyä siihen? Voisimme päivittää myös historian oppikirjat ja kirjoittaa, että Syrakusan Arkhimedeen tappoi roomalainen sotilas tämän tehdessä matematiikkaa tabletillaan. Perusajatus säilyy samana, eikö niin? Vain aikakausi katoaa. Ja vielä yksi asia: miksi matemaatikot eivät “päivitä” Pythagorasta? He voivat muuttaa merkintätapaa. He voivat selittää todistuksen eri tavalla. He voivat jopa rakentaa kuvion verkossa animaation avulla niin, että se syntyy oppilaiden silmien edessä. Mutta Pythagoraan lause pysyy Pythagoraan lauseena. Kun siis luemme vanhempaa kirjailijaa, miksi emme säilyttäisi myös hänen aikansa kieltä — ja laittaisi nykyaikaisia selityksiä huomautuksiin? Ja vielä yksi viimeinen kysymys Humanitasille ja yliopistojen kirjallisuuden ja filologian ihmisille: jos tämän päivän koululaiset “päivittävät” teidät muutaman vuosikymmenen päästä # -merkeillä ja emojeilla, pitäisittekö siitä? #Humanitas #ConstantinNoica #Noica #Sunnuntaiesseet #Arkhimedes #Pythagoras #Hashtag #Emoji #MrStorywise #PäivitettyOikeinkirjoitus #KielenHistoria #20260920_1926 #Suomi #Finnish #Kirjallisuus #Historia

Arkhimedes oli tabletillaan, kun roomalainen sotilas tappoi hänet. Kuulostaako luontevalta? Ei oikein. Ja silti juuri tähän voidaan päätyä, jos menneisyyttä “päivitetään” tarpeeksi pitkälle. Lähes jokaisessa kulttuurissa on vanhempien kirjailijoiden modernisoituja painoksia, ja niiden ympärillä käydään keskustelua oikeinkirjoituksesta, sanastosta, toimituksellisista huomautuksista ja tekstien mukauttamisesta nykyajan lukijalle. Eräs antiikkikauppias sanoi minulle kerran, että “ajan patina tuo arvoa” ja voi olla juuri se, mikä erottaa alkuperäisen halpajäljennöksestä. Avaan Constantin Noican “Sunnuntaiesseet”, pääsen Humanitasin vuoden 1992 painoksen kustantajan esipuheeseen ja huomaan, että “oikeinkirjoitus on päivitetty”. Noican lukeminen olisi voinut olla kävelyretki 1930- ja 1940-luvuille. Sen sijaan teemme tuon matkan nykyaikaiset silmälasit päässä, mukavasti Uberissa istuen, ilman pelkoa eksymisestä — eli siitä, ettemme ymmärtäisi ajan sanoja, jotka olisi voitu yksinkertaisesti “kääntää” alaviitteissä. Entä jos ottaisimme myös aikakauden sanomalehdet ja “päivittäisimme” ne? Ja ehkä meidän pitäisi myös rebrändätä ajan mainokset, jotta neuronimme eivät joutuisi työskentelemään liikaa, aivan kuin olisimme escape roomissa. Miksi pysähtyä siihen? Voisimme päivittää myös historian oppikirjat ja kirjoittaa, että Syrakusan Arkhimedeen tappoi roomalainen sotilas tämän tehdessä matematiikkaa tabletillaan. Perusajatus säilyy samana, eikö niin? Vain aikakausi katoaa. Ja vielä yksi asia: miksi matemaatikot eivät “päivitä” Pythagorasta? He voivat muuttaa merkintätapaa. He voivat selittää todistuksen eri tavalla. He voivat jopa rakentaa kuvion verkossa animaation avulla niin, että se syntyy oppilaiden silmien edessä. Mutta Pythagoraan lause pysyy Pythagoraan lauseena. Kun siis luemme vanhempaa kirjailijaa, miksi emme säilyttäisi myös hänen aikansa kieltä — ja laittaisi nykyaikaisia selityksiä huomautuksiin? Ja vielä yksi viimeinen kysymys Humanitasille ja yliopistojen kirjallisuuden ja filologian ihmisille: jos tämän päivän koululaiset “päivittävät” teidät muutaman vuosikymmenen päästä # -merkeillä ja emojeilla, pitäisittekö siitä? #Humanitas #ConstantinNoica #Noica #Sunnuntaiesseet #Arkhimedes #Pythagoras #Hashtag #Emoji #MrStorywise #PäivitettyOikeinkirjoitus #KielenHistoria #20260920_1926 #Suomi #Finnish #Kirjallisuus #Historia

Lähes jokaisessa kulttuurissa on vanhempien kirjailijoiden modernisoituja painoksia, ja niiden ympärillä käydään keskustelua oikeinkirjoituksesta, sanastosta, toimituksellisista huomautuksista ja tekstien mukauttamisesta nykyajan lukijalle. Eräs antiikkikauppias sanoi minulle kerran, että “ajan patina tuo arvoa” ja voi olla juuri se, mikä erottaa alkuperäisen halpajäljennöksestä. Avaan Constantin Noican “Sunnuntaiesseet”, pääsen Humanitasin vuoden 1992 painoksen kustantajan esipuheeseen ja huomaan, että “oikeinkirjoitus on päivitetty”. Noican lukeminen olisi voinut olla kävelyretki 1930- ja 1940-luvuille. Sen sijaan teemme tuon matkan nykyaikaiset silmälasit päässä, mukavasti Uberissa istuen, ilman pelkoa eksymisestä — eli siitä, ettemme ymmärtäisi ajan sanoja, jotka olisi voitu yksinkertaisesti “kääntää” alaviitteissä. Entä jos ottaisimme myös aikakauden sanomalehdet ja “päivittäisimme” ne? Ja ehkä meidän pitäisi myös rebrändätä ajan mainokset, jotta neuronimme eivät joutuisi työskentelemään liikaa, aivan kuin olisimme escape roomissa. Miksi pysähtyä siihen? Voisimme päivittää myös historian oppikirjat ja kirjoittaa, että Syrakusan Arkhimedeen tappoi roomalainen sotilas tämän tehdessä matematiikkaa tabletillaan. Perusajatus säilyy samana, eikö niin? Vain aikakausi katoaa. Ja vielä yksi asia: miksi matemaatikot eivät “päivitä” Pythagorasta? He voivat muuttaa merkintätapaa. He voivat selittää todistuksen eri tavalla. He voivat jopa rakentaa kuvion verkossa animaation avulla niin, että se syntyy oppilaiden silmien edessä. Mutta Pythagoraan lause pysyy Pythagoraan lauseena. Kun siis luemme vanhempaa kirjailijaa, miksi emme säilyttäisi myös hänen aikansa kieltä — ja laittaisi nykyaikaisia selityksiä huomautuksiin? Ja vielä yksi viimeinen kysymys Humanitasille ja yliopistojen kirjallisuuden ja filologian ihmisille: jos tämän päivän koululaiset “päivittävät” teidät muutaman vuosikymmenen päästä # -merkeillä ja emojeilla, pitäisittekö siitä? #Humanitas #ConstantinNoica #Noica #Sunnuntaiesseet #Arkhimedes #Pythagoras #Hashtag #Emoji #MrStorywise #PäivitettyOikeinkirjoitus #KielenHistoria #20260920_1926 #Suomi #Finnish #Kirjallisuus #Historia

Tällainen tekoälyalarmismi herättää ihmisissä ahdistusta tai paniikkia. Uhkien mittasuhteita suurennetaan todellisuuteen nähden. "Kansanedustaja alkaa itkemään kesken haastattelun, koska tekoälyn uhkakuva on niin synkkä." Kansanedustajilla ja medialla pitäisi olla jonkinlainen järki ja vastuu käsitellä asioita kokonaisuutena, jossa riskien lisäksi kerrotaan myös mahdollisuuksista. Tekoälyn suhteen riskit ovat pienet. Niistä voi ja pitääkin puhua. Mahdollisuudet taas ovat lähes rajattomat. Yleinen keskustelu etenkin tällä viikolla on kääntynyt lähes pelkästään riskeihin. Mediasta informaationsa saava ihminen (eli valtaosa ihmisistä) menettää kuvan todellisuudesta, jos mediassa kerrotaan vain toinen puoli asiasta. Ja vielä tavalla, joka näyttää siltä, että sen on tarkoitus herättää pelkoa. Jos tekoälystä halutaan maalata oikea kokonaiskuva, myös seuraavista positiivisista teemoista pitäisi tulla jatkuvasti juttuja negatiivisten rinnalle: Tekoäly voi auttaa parantamaan syöpiä ja harvinaissairauksia, ehkäisemään pandemioita, pidentämään terveitä elinvuosia, kehittämään puhdasta ja halpaa energiaa, mullistamaan akku- ja materiaaliteknologian, turvaamaan ruoan ja puhtaan veden saatavuutta, hillitsemään ilmastonmuutosta, suojelemaan luontoa, tuomaan yksilöllisen koulutuksen ja terveydenhuollon kaikkien ulottuville, poistamaan kielimuureja, parantamaan esteettömyyttä, vähentämään liikennekuolemia, automatisoimaan vaarallisia ja raskaita töitä, nopeuttamaan tieteellisiä läpimurtoja sekä lisäämään vaurautta ja aikaa läheisille. Kuten voi huomata, listassa on paljon asioita, joista vihreiden kansanedustaja tai Helsingin Sanomat voisivat varmasti mielellään kertoa seuraajilleen. #tekoäly #analyysi #mahdollisuudet

Pelko venäläisperheissä leviää? Perheiden nuoria yritetään saada Kremliltä ja Putinilta turvaan ulkomaille. Hienoa, että nuoret eivät halua tähän turhaan ja järjettömään sotaan lähteä kuolemaan. #slavaukraini #putin #kreml https://t.co/lD8L1D3iNl #Putin #Kreml #Ukraina #FI #RU