Search

Illan leikkauskohde: Suomen Purjehdus ja Veneily, yleisavustus 682 000 € Purjehduskisoihin osallistuminen ei ole valtion olennaista tekemistä, jonka vuoksi pitää verottaa työtä. Luovitaan budjetin epätasapaino kuntoon kunkin purjehtiessa omilla rahoillaan. #RatkaisutRahapulaan #Purjehdus #Budjetti #Suomi

Suomessa eduskunnassa käsitellään alkoholia koskevaa lakiesitystä, jonka hyväksyminen mahdollistaisi alkoholijuomien tilaamisen kotiin suomalaisista ruokakaupoista, Alkoista ja ulkomaisista verkkokaupoista, mutta vastustajat pelkäävät, että tämä lisäisi alkoholihaittoja ja epätasa-arvoa kotimaisten ja ulkomaisten myyjien välillä. #Alkoholi #Eduskunta #Politiikka

Miten valkoisten koulut tässä tarkalleen ottaen häviävät? Viimeisimmässä PISA-mittauksessa ruotsinkielisten valkoiset koulut menivät ensimmäistä kertaa suomenkielisten koulujen ohi. Tämä on olennainen käänne, sillä ennen viimeisintä mittausta ruotsinkieliset oppilaat ja koulut olivat suoriutuneet suomenkielisiä heikommin käytännössä koko PISA-mittaushistorian ajan. Tämä ei tapahtunut siksi, että ruotsinkieliset koulut olisivat äkkiä muuttuneet poikkeuksellisen ylivoimaisiksi, vaan siksi, että suomenkielisten koulujen tasoa on onnistuneesti laskettu ohjaamalla niihin yhä suurempia määriä heikosti pärjääviä maahanmuuttajataustaisia oppilaita jo ennen 2000-luvun PISA-huippua ja erityisesti sen jälkeen. S2-oppilaiden keskimäärin heikompi suoriutuminen laskee suomenkielisten peruskoulujen keskiarvoa, koska heidän tuloksensa lasketaan osaksi suomenkielisten koulujen kokonaistulosta. Kyse ei kuitenkaan ole vain tilastollisesta vaikutuksesta. Kun koulujen arjessa lisääntyvät kielelliset haasteet, työrauhaongelmat ja tuen tarve, myös suomenkielisten oppilaiden oppimisympäristö heikkenee. Samalla opettajien ja koulun muun henkilöstön resurssit kuluvat yhä enemmän ongelmien hallintaan varsinaisen opetuksen sijasta. Maahanmuutto hyödyttää valkoisten kouluja monella tavalla. Mitä enemmän maahanmuuton kasvu vahingoittaa suomenkielisiä peruskouluja, sitä useammin korkeassa sosioekonomisessa asemassa olevat suomenkieliset vanhemmat siirtävät lapsiaan ruotsinkielisiin valkoisiin kouluihin. Tämä on osaltaan mahdollistanut sen, että koko PISA-mittaushistorian ajan suomenkielisiä heikommin suoriutuneet ruotsinkieliset oppilaat ovat nousseet vertailussa äidinkielenään suomea puhuvien oppilaiden edelle. Kaksikielisessä maassa valkoisten koulujen rajaaminen vain ruotsinkieliselle väestönosalle ei ole tätä päivää ja epätasa-arvostava käytäntö on lisäksi omiaan luomaan tarpeetonta vastakkainasettelua eri kieliryhmien välille. #Koulutus #Maahanmuutto #PISA

Suomalainen politiikka on feminisoitunut ja se näkyy. Jyrki Lehtolan kolumni osui napakasti siihen epämukavaan tosiasiaan, jota moni nainenkin tunnistaa hiljaa itsekseen: kun naiset ovat vyöryneet massoittain johtaviin asemiin politiikassa, koulutuksessa, hallinnossa ja kulttuurissa, monet mittarit ovat kääntyneet huonompaan suuntaan. Ei siksi, että naiset olisivat yksilöinä huonompia, vaan koska naisten psykologinen profiili eroaa miesten profiilista evoluutiopsykologian ja persoonallisuustutkimuksen mukaan merkittävästi ja nämä erot vahvistuvat ryhmätasolla. Naiset ovat tilastollisesti empaattisempia, miellyttämishaluisempia, heillä ilmenee keskimäärin korkeampaa neurotismi la ja he ovat vähemmän systemaattisia sekä riskinsietoisia kuin miehet. Nämä eivät ole stereotypioita vaan replikoituja löydöksiä tuhansissa tutkimuksissa. Kun tällainen profiili valtaa instituutioita, päätöksenteko siirtyy kohti lyhytnäköistä tunneperäisyyttä, uhriutumista, konfliktien välttelyä ja “kaikkien hyvinvoinnin” priorisointia omien rajojen ja resurssien kustannuksella. Tässä kohtaa astuu kuvaan Gad Saadin erinomainen konsepti “suicidal empathy” itsemurhaempathia. Se on tilanne, jossa empaatia irrottautuu evoluutionaalisesta tehtävästään (suojella omaa ryhmää ja jälkeläisiä) ja muuttuu itsetuhoiseksi hyveeksi. Empatia suunnataan väärille kohteille: rikollisille uhrien sijaan, maahanmuuttajille kantaväestön turvallisuuden kustannuksella, “heikoimmille” taloudellisen realismin sijaan. Lopputuloksena on yhteiskunta, joka ei kestä totuutta, ei aseta rajoja eikä priorisoi selviytymistä. Vaivaako tämä naisia enemmän? Kyllä, tilastollisesti kyllä. Naiset ovat keskimäärin herkempiä empaattiselle tartunnalle ja moraaliselle signalingille eli hyveellisyyssignaaleille, joissa näytetään olevansa “hyvä ihminen” julkisesti. Tämä selittää osittain, miksi vasemmistolainen politiikka, woke-kulttuuri ja “hoivavaltiollisuus” vetoavat naisiin vahvemmin. Miehet taas korostavat enemmän oikeudenmukaisuutta ja ryhmän kompetenssia. Kun politiikka muuttuu hoivapolitiikaksi, jossa valtiosta tehdään korvaava äiti, joka ei koskaan sano ei, seuraa väistämättä velkaantuminen, heikentyvä turvallisuus, laskeva syntyvyys ja kyvyttömyys tehdä kipeitä mutta välttämättömiä päätöksiä. Lehtolan mainitsemat esimerkit (Marin, Andersson, Virta, Koskela) ovat oireita tästä ilmiöstä: tyyli korvaa substanssin, some-selfiet korvaavat talousosaamisen, ja moraalinen närkästys korvaa analyysin. Naisten vahvuudet kuten yhteisöllisyys, hoiva, tunneherkkyys ovat korvaamattomia perheessä ja pienryhmissä. Kun ne skaalataan valtion tasolle ilman miesten tasapainottavaa vaikutusta (konkretia, statuskilpailu, kylmä analyysi), järjestelmä menee epätasapainoon. Naisena tämän tunnustaminen on ikävää, mutta välttämätöntä. Totuus ei ole misogyniaa, vaan evoluutiobiologiaa ja persoonallisuustiedettä. Jos haluamme kestävän yhteiskunnan, tarvitsemme seksuaalista diversiteettiä johtotehtävissä ei feminististä valtautumista, jossa miehisyys leimataan toksiseksi ja naiseus korotetaan moraaliseksi monopoleksi. Suomi ei kaipaa enempää “likkoja” politiikkaan. Se kaipaa tasapainoa. Ilman sitä suicidal empathy vie Suomen hiljalleen kohti sivilisaation pehmeää itsemurhaa. https://t.co/y4oUvpjWQP #politiikka #feminismi #tasapaino

Artikkeli käsittelee Kiinan ja Venäjän välistä suhteita, korostaen, että vaikka presidentit Xi Jinping ja Vladimir Putin julistavat kumppanuutta tasavertaisena, todellisuudessa Venäjä on yhä Kiinan energiariippuvainen ja tulevaisuus suhteessa on epätasapainoinen. #Maailmanpolitiikka #Kiina #Venäjä