Search

Onko kukaan miettinyt, että mitä tapahtuu, jos kotoutuminen tapahtuukin toiseen suuntaan? Kaikki tietää sen teiniporukan johtajan tai esikuvan. Jos johtajalla on Levis 501:set, niin kaikilla on jne.. Entä jos johtaja on Lähi-idästä tullut maahanmuuttajanuori? Myös kantasuomalaiset kotoutuvat toisenlaiseen kulttuuriin. Tätä kehitystä on jo nyt nähtävissä. Esimerkiksi myös kantasuomalaisten nuorten asenteet tyttöjä ja homoja kohtaan ovat jyrkentyneet. Pakko kovettaa itsensä, koska yhteiskunta muuttuu kovemmaksi. Jengin arvot määräävät. Se kiltti ja ujo kantasuomalainen poika alkaa olla historiaa. Tilalle tuli bro-murteella puhuva räppäävä Jonne, jolle nainen on "ho". Onnea, ainakin top5 kaupungit! #kotoutuminen #monikulttuurisuus #nuorisokulttuuri

"Esiteks, see, mis oleks nagu käinud Balti riikide kohta, tuleb mõnelt anonüümselt ametnikult. Aga eks seda saab lähipäevadel kontrollida. Kui vaadata, mis on praegu USA suur probleem, siis see on Iraan, kus venelased on väga aktiivsed olnud ja annavad luureinformatsiooni Iraanile. Kui CIA direktor lendab Moskvasse esimest korda üle viie aasta, siis tundub, et loogisem oleks Iraani-mure. Ohuhinnang Balti riikidele pole muutunud!"

Hmm.. Silloin kun käytiin talvisotaa, lähettikö Suomi miljardeja Afrikkaan ja lähi-itään kehitysapuna, ja miljardeja etelä-Eurooppaan tukipaketteina? Entä rahoitettiinko silloin pillupäiväkirjoja, ulosteen etiikan tutkimusta tai osteltiinko oravien kiipeilypuita ja jumppakeppejä? #Talvisota #Kehitysapuna #Eurooppa

Researchers from Southern Illinois University, led by Lahiru Jayakody, presented at the American Chemical Society conference edible cookies called µBites, made from the plastic of bottles thanks to modified microbes capable of metabolizing polyethylene terephthalate (PET) and transforming it into food ingredients, offering a potential sustainable food solution for the future. (translated)

Strateginen arvio: Kokoomuksen nykyinen linja on lottovoitto vasemmistolle ja persuille. Puoluejohdolle se on epätoivoinen defensiivinen veto, joka pyrkii turvaamaan lähinnä avainhenkilöiden aseman muiden kustannuksella. Puolue niittää sitä, mitä on kylvänyt. #Politiikka #Suomi #Kokoomus

Sinun @kokoomus ei ole sitten minun Kokoomus. Perustelen. Oikeistoblokki (Kok + PS + Kesk + KD + RKP / Liike Nyt -tyyppiset ei-sosialistiset puolueet) on saanut äänienemmistön lähes kaikissa eduskuntavaaleissa 1960 -luvun alusta lähtien, poikkeuksina vain vuodet 1958 ja 1966. Tilastokeskuksen ja vaalihistorian mukaan porvarillisten ja ei-sosialististen puolueiden ääniosuus on useimmiten ollut 55-60% tai enemmänkin. Silti hallitukset ovat toistuvasti olleet vasemmistojohtoisia tai punavihreitä kompromisseja. Miksi? ​Syitä on useita, eikä yksikään niistä perustu äänestäjien tahtotilan kunnioittamiseen: 1. ​Konsensuskulttuuri ja paitsioon joutumisen pelko. - Suomalaisessa hallituksen muodostamisessa on historiallisesti korostettu laajapohjaisuutta, kansallista yhtenäisyyttä ja kompromisseja. Keskusta on usein toiminut vaa'ankielenä, RKP vipuvartena, ja Kokoomuskin on ajoittain valinnut SDP:n kumppanikseen vastuullisuuden nimissä. Tuloksena on ollut äänestäjien enemmistön tahdon vesittyminen. 2. ​Blokkien puute ja vaalien jälkeiset lehmänkaupat. - Ilman selkeitä ennakkoblokkeja (kuten Ruotsissa tai monissa muissa Euroopan maissa) hallitusneuvotteluista tulee pelikenttä, jossa vähemmistö voi sanella ehtoja. SDP on ollut tässä taitava: vaikka sen ääniosuus on ollut 15-20 %, se on usein päässyt määrittelemään poliittista suuntaa. Vasemmisto on viimeksi saanut äänienemmistön vuonna 1966, mutta silti se on toistuvasti onnistunut kampeamaan itsensä hallitukseen. 3. ​Syvempi ongelma - onko "oikeisto" edes oikeistoa? - Tässä tullaan siihen, mitä moni meistä on pohtinut. Nykyinen Kokoomus ja SDP ovat monissa käytännön kysymyksissä lähempänä toisiaan kuin poliittisen kentän ääripäitä. EU-lainsäädäntö, virkamieskoneisto, sitovat kansainväliset sopimukset, ilmasto- ja maahanmuuttopolitiikan reunaehdot sekä mediaeliitin konsensus lukitsevat suuret linjat jo ennen vaaleja. Hallitusohjelmissa hiotaan lähinnä yksityiskohtia, mutta talouskasvuun, haittamaahanmuuttoon, kannustinloukkuihin, syntyvyyteen ja byrokratian paisumiseen liittyvät suuret ongelmat eivät ratkea riittävästi - olipa hallitus sitten oikeistolainen tai vasemmistolainen. Oikeisto - vasemmisto -jako on osin näytelmä, joka ylläpitää illuusiota valinnasta. Todellinen valta on siirtynyt eduskunnalta byrokratialle ja ylikansallisille rakenteille. ​Äänestäjien tahtotilan vähättely on lopetettava. Blokkivaalit tai ennakkositoumus oikeistohallituksen muodostamisesta (vaikka SDP olisikin suurin puolue) olisivat askel kohti selkeyttä: äänestäjä tietäisi, mitä saa. Sekään ei kuitenkaan riitä, jos oikeistoblokki itsessään on vain laajennettu demaripuolue Kokoomuksella höystettynä. Tarvitaan aitoa vaihtoehtoa - politiikkaa, joka asettaa työn, perheen, osaamisen, rajojen hallinnan ja kansallisen edun etusijalle uhrihierarkioiden, itsetuhoisen empatian ja symbolisen hyvesignaloinnin sijaan. ​Suomen poliittinen järjestelmä kaipaisi syvempää remonttia: pidempiä vaalikausia (esim. 6 vuotta), vähemmän puolueita ja vähemmän kansanedustajia, byrokratian karsimista sekä valiokuntaviidakon harventamista. Vasta sitten äänestäjien enemmistön tahto voi toteutua ilman, että se laimenee neuvotteluissa ja virkamieskoneistossa. ​Oikeistohallitus on välttämätön, mutta sen on oltava oikeasti oikeistolainen - ei vain nimilappu. Muuten sama teatteri jatkuu. Siksi sinun Kokoomus ei ole minun Kokoomus. #Politiikka #Oikeisto #Vaalit

Piti palata vanhaan vääntöön facebookissa, joten jaetaan nyt tännekin: Miksi STEA avustusten leikkaus on järkevää? Silmiä avaavaa on kuunnella pohjalle tämä: https://t.co/5XLXeSZTLM Otetaan esimerkiksi kehitysvammaliitto. Merkittävä osa sen toiminnasta ja resursseista menee vaikuttamiseen ja lobbaamiseen, lausuntojen ja kannanottojen tekemiseen, työryhmiin osallistumiseen, päättäjien tapaamiseen, koulutuksiin, webinaareihin, työpajoihin, tietoiskuihin ja erilaisiin kehittämishankkeisiin. Kehitysvammaliitto itse kertoo vuoden 2025 toiminnastaan esimerkiksi antaneensa 17 lausuntoa ja kannanottoa, toimineensa 35 työ- ja ohjausryhmässä sekä tavanneensa kansanedustajia, avustajia ja muita päättäjiä. Kysymys siis kuuluu: paljonko käytetystä rahasta muuttuu lopulta konkreettiseksi avuksi kehitysvammaisen ihmisen arjessa. Kehitysvammaliitto sai vuonna 2025 noin 2,4 miljoonaa euroa STEA-rahoitusta. Liitolla oli vuoden aikana 52 palkattua työntekijää. Jos sama 2,4 miljoonaa euroa käytettäisiin suoraan palvelujen ostamiseen ja avun hinnaksi oletettaisiin esimerkiksi 60 euroa tunnilta, rahalla voitaisiin ostaa noin 40 000 tuntia konkreettista apua vuodessa. Tämä olisi kymmeniä kertoja tehokkaampaa, kuin liittojen rahoittaminen. Tehottomuudesta kertoo myös se, että kehitysvammaliitto kertoo antaneensa vuonna 2025 neuvontaa 3 842 yhteydenottajalle. Vertailun mittakaavaksi: 40 000 tuntia jaettuna 3 842 henkilölle olisi keskimäärin noin 10,4 tuntia henkilökohtaista apua jokaiselle, jos se toteutettaisiin markkinaehtoisesti. Nyt henkilö saa puhelun verran neuvontaa... tehokasta?🙄 Kehitysvammaliiton Papunetilla, selkokielen kehittämisellä tai muulla ”asiantuntijatyön" kohdalla pitää kysyä : onko tehokkaampaa rahoittaa järjestörakennetta, lobbausta, lausuntoja, seminaareja ja työryhmiä vai antaa mahdollisimman suuri osa rahasta suoraan apua tarvitsevien ihmisten palveluihin? Tässä on ongelman ydin. Vammaisten varsinaisten palvelujen järjestämisestä vastaavat hyvinvointialueet. Liitot tuottavat lähinnä ”oheispalveluja”. Ts. Jos ihminen saa sydänkohtauksen, hän soittaa ambulanssin. Ei hän soita Sydänliittoon. Samalla tavoin kehitysvammaisen ihmisen jokapäiväisessä avuntarpeessa palveluvastuu on ensisijaisesti hyvinvointialueella, ei etujärjestöllä. Esimerkiksi Keski-Uudenmaan hyvinvointialue (Keusote) järjestää vammaisille muun muassa henkilökohtaista apua, asumisen tukea, kuljetuspalveluja, vammaissosiaalityötä sekä vammaispalvelujen neuvontaa ja ohjausta. Lisäksi hyvinvointialue järjestää omaishoidon tukea silloin, kun vammaisen tai sairaan henkilön hoito ja huolenpito tapahtuvat kotona. Keusotessa henkilökohtaista apua voidaan toteuttaa myös palvelusetelillä tai kilpailutetulta yksityiseltä palveluntuottajalta ostettavana palveluna. Markkinaehtoista palvelutuotantoa voidaan siis käyttää aivan hyvin julkisen järjestämisvastuun sisällä. Rahan voisi esimerkiksi kanavoida hyvinvointialueiden kautta palveluseteleiksi tai kilpailuttaa palvelut niin, että koulutetut yksityiset palveluntuottajat voisivat tarjota konkreettista apua suoraan vammaisille ihmisille. Mitä siis loppujen lopuksi tarkoittaa ”hyvinvointivaltio” tai ”pienten puolella oleminen”? Onko se mahdollisimman viisasta ja vaikuttavaa auttamista – vai rahojen kaatamista rälssiin? Niin, ja lukekaa se @ottojuote räikkä tähän perään. Se tiivistää kaiken oleellisen. https://t.co/pqg2qBYd0u Lähteet: https://t.co/59sBjqIsA9 https://t.co/iTwHDo95Ju…/vammaiset…/henkilokohtainen-apu/ https://t.co/X5kyi5KSq1 https://t.co/VnQDQOi3Dc #vammaiset #hyvinvointi #STEA

According to the International Maritime Organization (IMO), there have been nearly 70 attacks on cargo ships in the Strait of Hormuz during wartime, resulting in at least 20 deaths of sailors and port workers, and 35 injuries, while Iran controls maritime traffic in the area. (translated)

The Swedish company Saab unveiled the concept of the unmanned combat aircraft A3, which is designed to work alongside manned flight systems and is expected to be ready for its first flight in the early 2030s, focusing on high-risk missions, including electronic warfare and precision strikes. (translated)

Sain viestiä helsinkiläisen ala-asteen rehtorilta. Hän halusi kertoa koulujen arjesta. Asioista joista media vaikenee. Tapasimme kasvotusten ja kuuntelin. Rehtori pyysi, että tämän henkilöllisyys pysyisi salassa. Sen lupasin. Hän kuitenkin toivoi, että tämän kertomat asiat tulisivat julkisuuteen. Senkin lupasin. 1. Parrakkaat 2. luokkalaiset Rehtori kertoi, että koulun 2. luokalle oli nyt syksyllä tullut uusi oppilas. 180 senttinen parrakas miehenalku. Henkilöllisyystodistuksen mukaan poika oli 8 vuotta vanha. Rehtori näki heti, että lapsi on vähintään 15-vuotias, ehkä vanhempikin. Kyse ei ole vain yhdestä tapauksesta vaan laajemmasta ilmiöstä, joka kosketaa erityisesti erään Itä-Afrikan maan ja muutaman Lähi-idän valtion kansalaisia. Ja ongelma muodostuu sitä suuremmaksi, mitä vanhemmaksi lapset kasvavat. Pahimmillaan yläkoululaisten seassa istuu yli 20-vuotiaita "lapsia". Koulut ovat ilmiön edessä voimattomia. Ei ole ketään viranomaista, kuka voisi ryhtyä selvittämään tilannetta. Ikätestit edellyttävät lapsen vanhempien suostumusta. Rehtorilla olikin konkreettinen ehdotus: jos koulussa herää perusteltu epäily lapsen todellisesta iästä, tulisi tämä voida määrätä tarkempiin ikätutkimuksiin. Tämä olisi kaikkien edun mukaista. 2. Koston kulttuuri Rehtori valitteli, kuinka tiettyjen ulkomaalaisten oppilaiden keskuudessa vallitsee koston kulttuuri. Suomalainen tapa sopia ja antaa anteeksi on heille vieras. Tässä ulkomaisessa kulttuurissa vääryys täytyy kostaa. Lapsi kostaa toiselle lapselle. Isoveli toiselle isoveljelle ja perhe toiselle perheelle. Hymyily väärällä hetkellä saattaa myöhemmin johtaa hymyilijän puukottamiseen. Perheen ja suvun kunnia menee kaiken edelle. Jopa suomalaisten lakien. 3. Tulkkauskustannukset Rehtori valitteli, kuinka koulun budjetista merkittävä osa menee tulkkauskustannuksiin. Jopa vuosia Suomessa asuneet vanhemmat saattavat ilmoittaa tarvitsevansa tulkkia. Pahimmillaan tulkki on tilattu, mutta vanhemmat jättävät tulematta sovittuun palaveriin. Rahaa palaa taivaan tuliin. Tilanne on erityisen ikävä, kun kouluilla on muutenkin tiukat budjetit. Ratkaisu voisi olla sama kuin Tanskassa: veronmaksajien kustantama tulkkaus loppuu, kun olet asunut kaksi vuotta maassa. 4. Taksimatkat Suomalaiset lapset liikkuvat yhä vähemmän ja ovat entistä lihavampia. Samaan aikaan yhä suurempi osa oppilaista on oikeutettuja liikkumaan koulun ja kodin välisen matkan taksilla. Taksimatkat muodostavat ison kustannuksen veronmaksajille. Tällä hetkellä taksimatkaan ovat oikeutettuja monet sellaisetkin oppilaat, jotka kykenisivät ongelmitta matkustamaan julkisilla. Mutta kun taksioikeus on kerran myönnetty, sitä on vaikea ottaa pois. 5. S2-oppilaiden liiallinen määrä Rehtori kertoi, että S2-oppilaiden liiallinen määrä vaikeuttaa opettamista ja heikentää oppimistuloksia. Kun oppilaista puolet tai enemmän puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea, eivät he opi ikinä suomea. Samalla myös muissa aineissa oppimistulokset heikkevät. Rehtori totesi, että maltillinen määrä S2-oppilaita mahdollistaa opetuksen asianmukaisen järjestämisen siten, että oppimistulokset eivät heikkene. Nykyisin käytössä olevat jäykät oppilaaksiottoalueet eivät mahdollista S2-oppilaiden tasaisempaa jakamista. Rehtori totesi, että kouluilla tulisi olla laajemmat oikeudet sopia keskenään oppilasmääristä ja etenkin S2-oppilaiden jakautumisesta eri koulujen välillä. #Koulutus #Maahanmuutto #Yhteiskunta

Prisma is recalling eggs packaged by Munax Oy due to salmonella concerns, asking consumers to check the packaging information and the stamp marked on the egg, and to return the products to the nearest Prisma information desk, where the purchase amount will be refunded. (translated)

On the war day in Ukraine in 1640, the head of the rescue service discussed with the WFP leader the impact of Russian attacks on Ukrainian ports, and the focus of battles was reported to be in Eastern and Southern Ukraine, where the Russian invasion has been ongoing since February 2022. (translated)