Search

Meteorologist Pekka Pouta states that the exceptionally strong El Niño phenomenon is causing many challenges, but on the other hand, it also brings good news for the Caribbean and the eastern coast of the United States, as the hurricane season is expected to be exceptionally calm. (translated)

Media kirjoittaa tänään Sorsa-säätiön eriarvoisuutta käsittelevästä raportista. Toivottavasti kukaan ei muodosta mielipidettään vain näiden uutisten ja raportin perusteella. Tässä muutama fakta taustaksi monipuolistamaan kuvaa: -Suomi laski ylimpiä marginaaleja tämän vuoden alusta 58 % -> 52 %. Tätä on suositeltiin ensimmäisen kerran jo vuonna 1994 presidentti Ahtisaaren asettaman Pekkasen työryhmästä toimesta. 31 vuotta kesti ennen kuin toteutui. Ymmärrettävää, sillä Suomessa ylimmät marginaalit olivat maailman korkeimpien joukossa. Ja ovat yhä tämän laskun jälkeenkin. -Vertailun vuoksi IMF suositti vuonna 2017, että ylin marginaali saisi olla maksimissaan 44 %. OECD maiden keskiarvo on n. 35 %. Suomi on siis selvästi yli maksiminkin tehdyn veromuutoksen jälkeen. -14 % eniten tienaavista maksoi 49 % kaikista tuloveroista. Julkisista nettotulonsiirroista ylimmät tulokymmenykset maksavat kaiken (Kuvio). Vain suurituloisimmat siis osallistuvat talkoisiin. Heille ei siis veronkevennysten myötä anneta rahaa vaan he saavat pitää hieman suuremman osan itse tienatuista ansioistaan itsellään. Oikeudenmukaisempaa. -Suomi tasaa verotuksella tuloja kaikista OECD-maista eniten. -Ylimpien marginaaliverojen kevennyksen itserahoitusaste on hyvin todennäköisesti yli 100 %. Toisin sanoen laskemalla verotusta saadaan nykyistä enemmän verotuloja. Tuore tutkimustieto viittaa tähän. -Esim. tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiorahoituksesta tarvitaan enemmän irti. Siksi myös työnteon kannustimet ovat hyvin tärkeitä, joten ylimpien marginaaliverojen lasku on myös hyvää tki-politiikkaa. -Suomen bkt asukasta kohden polkee lähes 20 vuoden takaisella tasolla. Verotuksen keventäminen saa aikaan lisää työtä, kannustaa kouluttautumaan ja etenemään uralla. Samalla vahvistuu julkinen talous verotulojen kasvun myötä. Henkilöltä, joka haluaa perua veronkevennyksen kannattaa kysyä, mistä tulevat korvaavat säästöt? Näitä em. asioita ei tuoda lainkaan esiin jutuissa. Suomessa tuloeroja mittaava gini-kerroin on pienempi kuin Tanskassa ja Ruotsissa eikä ole muuttunut viimeiseen noin 20 vuoteen. Orpon hallituksen toimesta gini-kerroin muuttuu 0,8 ja on nyt lähellä EU-keskiarvoa. YLE väliotsikoi gini-kertoimen muutoksen olevan ”murskaava vaikutus”. Missä todellisuudessa elämme? Ajatelkaa jos ihmiset ovat vain tämän uutisoidun tiedon varassa? Samalla herää kysymys, miten voidaan käydä verotukseen liittyvää keskustelua järkevästi esim. yhteisö-, osinko, tai perintö- ja lahjaverotuksesta, jos jo työn verotuksessa ollaan näin pielessä? Missä on pitkän aikavälin tarkastelu ja talouden dynamiikka? Kuka kysyisi ruotsalaisittain ”miten tämä vaikuttaa kasvuun ja yrittäjyyteen?” Tässä on myös jokin Suomen erityispiirre, sillä ei Ruotsissa näin asioita katsota. Siellä ymmärretään kasvun ja kannustimien merkitys aivan eri tavalla kuin Suomessa. Siellä kaikkia kannustetaan tekemään enemmän, ei painamaan toisten menestystä alas. Kun kaikki tekevät enemmän, yhteiskunta voi paremmin ja on rahoituksellisesti kestävämpi. Ruotsi pääsi ns. rikas-köyhä vastakkainasetteluista irti noin 50 vuotta sitten. Ajattelun muutos on tehnyt Ruotsista Euroopan pääomamarkkinoiden mallioppilaan. Milloinkahan me pääsemme samaan ajattelun muutokseen Suomessa? Onneksi siihen suuntaan olemme hiljalleen kulkemasssa. #verotus #tuloerot #Suomi

Mielestäni elämä ei kiihdy automaattisesti, eli vanhetessa ei välttämättä tunnu siltä, että vuodet menisivät nopeammin. Luulen, että useimmat kokevat kiihtymistä siksi, että elämä rutinisoituu vanhetessa helposti. Jos joka päivä on lähes identtinen, niin uusia muistoja ei synny paljon, mikä voi aiheuttaa tunteen, että aika kulkee hyvin nopeasti. Siitä on nyt puolitoista vuotta kulunut kun lopetin pitkään kestäneen työurani ja arkeni on muuttunut totaalisti. Tuntuu kuitenkin, kuin siitä olisi kulunut jo viisi vuotta. Ja mielestäni minulla on ollut keskimäärin hauskempaa kuin koskaan aikaisemmin, joten ajanhan pitäisi rientää. Olen myös matkustellut enemmän ja aloittanut uusia harrastuksia, uskon että nämäkin vaikuttavat. Tämä vain oma kokemukseni, vierivä kivi ei sammaloidu ja niin edespäin. 🤷‍♂️ #pekka #elämä #ajatukset #rutiinit

Aika moni on pitänyt tuota kommenttiani 300t€ vältettävissä olevista tappioista tänä vuonna jotenkin poikkeuksellisen isona. Tappioita on siis tänä vuonna tullut yhteensä 1,4M€ ja voittoja lähes täsmälleen saman verran (kuvassa aktiivisalkun 9A-tuottoraportti). Ei tuo mielestäni huono suoritus ole. Lienee kohtuu normaalia, että 22% treidaajan tappioista on (enemmän tai vähemmän) helposti vältettäviä. Tämä touhuhan vaatii jatkuvaa oppimista ja mukautumista. Ja kuten kaikki varmasti ymmärtävät, tuuria on oltava treidatessa mukana myös. #pekka #treidaus #tulot #oppiminen

Ai että, voitoista on mukava kirjoittaa! Loppuviikon SpaceX-treidi oli minulle myös henkisesti tärkeä, sillä tein kymmeniä tunteja tutkimustyötä sen eteen ja otin siinä myös reilusti riskiä. Iso kiitos kaikille arvokkaasta sparrailusta aiheen ympärillä! 🙏 On kuitenkin aika palata arkeen ja tarkastella realiteetteja. Te, jotka olette seuranneet kuukausikäyriäni, niin olette varmasti huomanneet, että vuosi ei ole ollut minulle erityisen helppo. Sain taas eilen salkkuni YTD-tuoton pinnan yläpuolelle ja jälleen tuntuu, että pystyy hengittämään vähän vapaammin. Reflektoin tässä twiitissä kuluvan vuoden aikana kohdattuja haasteita ja pohdin miksi tulos on ollut heikko. Ensinnäkin tiedoksi, että teen pysyvän muutoksen sijoitusstrategiaani: vertaan tuottojani jatkossa euronoteerattuun ACWI-maailmanindeksiin (All Countries World Index), jota edustaa iShares IUSQ ETF (se on kasvuosuus, joka sisältää myös osingot ja toimii siten erinomaisesti benchmarkkina). Se on tuottanut tänä vuonna 15,88%, kun oma salkkuni on tuottanut vain 0,47%. Tuo on se indeksi, jonka haluan voittaa, ei Nasdaq, joka on turhan jenkkilä-/teknologiapainotteinen. Sijoitankin jatkossa laajemmin muille sektoreille. Pohdiskelen säännöllisesti epäonnistumisiani ja mielestäni olen kohtalaisen hyvin onnistunut löytämään tämän vuoden suurimmat ongelmakohdat. Jaan havaintojani mielelläni ja ne näyttävät tältä: 1. Makrotreidit. Olen jo useamman vuoden ajan säätänyt riskitasoa aktiivisesti makronäkymien mukaan. Tänä vuonna salkkuni on tavallaan joutunut Iranin sodan uhriksi. Kaikenlaiset asiantuntijat saivat sodan alussa minut vakuuttuneeksi, että maailmantalous on suurissa vaikeuksissa mikäli Hormuzinsalmen sulku kestää pitkään. Mielestäni on koko ajan ollut lähes varmaa, ettei salmea saada avattua ja jännitteet alueella tulevat jatkumaan odotuksia pidempään. Tästä syystä en onnistunut pitämään riskitasoa korkealla kun markkina lähti toukokuussa nousuun, joten salkkuni jäi paikoilleen tallaamaan. Oli tottakai virhe olla lähtemättä seuraamaan momentumia. Yritin kyllä, mutta strategiani oli liian varovainen kun olisi pitänyt olla rohkea. Suurin virheeni on kuitenkin ollut se, että olen jo useamman vuoden ajan käyttänyt Nasdaq-indeksifutuureja salkun (makrolähtöisessä) suojauksessa. Se on tänä vuonna ollut aivan väärä strategia, sillä teknologiaindeksi on noussut voimakkaasti puolijohdeyhtiöiden ansiosta, samalla kun teknologiajätit ovat tallanneet paikallaan. Puolijohdesektori ei erityisemmin makronäkymistä välitä vaan siitä, että datakeskuksia rakennetaan nyt kaasu pohjassa ja täysin talousnäkymistä välittämättä. Indeksi on siis muuttanut muotoaan (selvästi makrosietoisemmaksi), enkä minä ajoissa ymmärtänyt mukauttaa omaa strategiaani. Teknologiajättien indeksi MAGS on noussut tänä vuonna 5%, samalla kun puolijohdeindeksi SOXX on noussut 80%. 2. Metallit ja raaka-aineet. Olen jo useamman vuoden ajan tehnyt tappiollisia treidejä arvometallien ja raaka-aineiden kanssa. Erityisesti öljy, kulta ja hopea ovat todella haastavia treidattavia, mutta ne liittyvät olennaisesti omiin makromalleihini, joten seuraan niitä joka tapauksessa koko ajan. Tässä olisi vaan niin paljon fiksumpaa treidata paperilla kunnes toiminta on voitollista, mutta en vaan jaksa keskittyä jos oikeaa rahaa ei ole pelissä mukana. Oppirahoja on matkan varrella tullut maksettua jo kymmeniä tuhansia euroja, enkä silti suunnittele lopettavani. Öljytreidit ovat kuitenkin tauolla, sillä epäilen vahvasti, että tänä vuonna tehdyt tappiot johtuvat siitä, että öljyn hintaa manipuoloidaan. Kallis, mutta arvokas oppitunti sekin. 3. Kryptovaluutat. Tässä kategoriassa on tullut paljon tappioita ja kaikki jotka ovat olleet skenessä mukana varmasti tietävät, ettei vuosi ole ollut helppo. Olen sijoittanut suoraan kryptovaluuttoihin, sekä laajasti kryptoliitännäisiin yhtiöihin. En todellakaan ole luovuttamassa, vaan odotan näistä tulevaisuudessa parempaa tuottoa. Ajoittaminen on kuitenkin tärkeää, sillä kuten varmasti tiedätte, en ole missään määrin "kryptouskovainen" (suhtaudun kaikkiin sijoitusinstrumentteihin mahdollisimman neutraalisti). Eroan useimmista muista treidaajista siinä, että strategiani keskiössä ei ole tuottojen maksimointi, vaan ihmisten, maailman ja markkinoiden ymmärtäminen. Uskon sokeasti siihen, että tuotot seuraavat, kun treidaaja viisastuu. Olen täysin vältettävissä olevilla virheillä hävinnyt noin 300t€ tänä vuonna ja silti salkkuni vihertää. Joka tapauksessa olen taas paljon fiksumpi kuin vuosi sitten ja varma siitä, että tämäkin vuosi tulee olemaan upea, ihan salkun tuotoista riippumatta. 😃 Tietysti hassua, että olen täälläkin puhunut puolijohteista jo vuosikaudet ja nyt kun ne lähtivät kunnolla kiitoon, niin en ollut mukana riittävän suurella painolla. Toivottavasti huomaatte miten haastavaa aktiivisijoittaminen voi olla ammattilaisellekin - sellaisena nykyisin itseäni pidän. Joku päivä minusta tulee vielä huippuammattilainen, tai sinne ainakin pyrin... 😉 Kiitos että luitte, mukavaa viikonloppua. 🫡 #pekka #sijoittaminen #trading #tilinpäätös

Heh, joo, että tällainen provo taas. Mutta ok, provosoidutaan sitten. Jos avaudun omasta elämäntilanteestani, niin sehän voi poikia ihan laadukastakin keskustelua ja parhaimmillaan joku taas oppii jotain. Aloitetaan tästä: "Parempi olisi ostaa vain pitääkseen pitkään" Melko rohkea väite. Miten niin "parempi olisi"? Ja mitä pitäisi ostaa? Ja miten kauan on "pitkään"? Koko varallisuus vaan johonkin indeksiin (mihin niistä?) ja sitten odotellaan (muutama vuosikymmen?), sanotaan simsalabim ja lasketaan miten monta uutta nollaa on ilmaantunut tilin saldoon? Ihan ok lähtökohta, mutta kannattaa huomioida, että jos tarvitsee rahoja kesken sijoituskauden, niin voi joutua myymään isostikin tappiolla. Eikä tuo ole muutenkaan helppoa, sillä monella ei kestä kantti kun markkina laskee 40%, etkä voi etukäteen tietää koskeeko tämä sinua. Nuorena sijoittaminen on suhteellisen helppoa. Edessä on vuosikymmenten verran työelämää (säännöllisiä tuloja) ja markkinoiden romahdukset ovat lähinnä hyviä lisäyspaikkoja. Nuorena minulla ei ollut ongelmaa pitää koko varallisuuttani osakkeissa ja se onkin suurin syy siihen, että olen sijoittamisessa menestynyt niin hyvin. Kaksi kertaa olen matkan varrella menettänyt noin puolet sijoitusvarallisuudestani (IT-kuplan jälkeen ja GFC-kriisin yhteydessä), mutta pohjilla en ole koskaan salkkuani myynyt. Vaikka minulla on muitakin tuloja, niin pääasiallisesti elätän perheeni treidaamisesta ja sijoittamisesta saaduilla tuotoilla (tai jos ne ovat negatiivisia, niin sitten säästöillä). Enkä todellakaan ole valmis häviämään 40% sijoitusvarallisuudestani enää kolmatta kertaa. Yleinen viisaus menee niin, että mitä lähempänä olet eläkeikää, sitä enemmän salkussasi tulisi olla turvallisen tuoton velkakirjoja (stabiilin tuoton varmistamiseksi). Mielestäni tuo on kaunis ajatus, mutta se ei sovellu minulle. Korkotuotot eivät nimittäin alkuunkaan riittäisi kattamaan perheeni elämisestä aiheutuvia kustannuksia, sillä inflaatio syö niistä valtaosan. En myöskään usko indeksisijoittamisen kannattavuuteen tekoälymurroksen keskellä: näen liian monta vaaraa pörssiyrityksille tulevaisuudessa, kuten olen täällä kirjoittanut. Pyrin siis valitsemaan voittajat itse, meni syteen tai saveen. Ja pidän osakkeita juuri niin kauan kuin uskon niiden (indeksiä voimakkaampaan) nousuun. En tiedä onko tämä (jokseenkin hassujen) väitteiden esittäjä miten pitkään minua seurannut, mutta lopetin tosiaan kohtuupitkän työuran puolitoista vuotta sitten, keskittyääkseni aktiiviseen sijoittamiseen, treidaamiseen ja sisällöntuotantoon. Syy päätökseni taustalla oli se, etten enää tuntenut intohimoa silloista päivätyötäni kohtaan, eikä suinkaan se, että olisin ollut mitenkään varma menestyksestäni treidaajana. Melkoisen riskin otin, mutta tässähän eletään vain kerran. Toisaalta oletan tekeväni jonkinlaista työtä elämäni loppuun asti, joten mitään FIREttämistä tai varhaiseläkettä en suunnittele, enkä sellaisesta haaveile. Voisin toki jo nykyvarallisuudellani elättää itseni, mutta olisin osittain markkinoiden armoilla ja joutuisin tyytymään selvästi nykyistä alhaisempaan elintasoon. Eli vastauksena kysymykseen, että miksi treidaan on yksinkertaisesti tämä: koska pyrin sillä tienaamaan elantoni. Täällähän kerron matkastani mm. julkaisemalla tuottokäyräni kuukausittain. Ja sitten vielä tämä: "Treidaaminen on uhkapelaamista" En ihan ymmärrä miksi joku minua ylipäänsä seuraa jos ajattelee näin. Ja luuleeko tämä henkilö tietävänsä ammattitreidaajaa paremmin mitä treidaaminen on ja mitä se ei ole? Mielestäni sijoitusneuvoja (jos tämä sellainen on) ei yleensä tulisi antaa kenellekään... #pekka #sijoittaminen #treidaaminen #talous

Täytyy kyllä sanoa, että minun on kohtalaisen vaikea käsittää tällaisia 12 prosentin päivän sisäisiä liikkeitä (ilman mitään uutisia) biljoonan arvoisissa yhtiöissä. Aivan sekaisin on pörssi tällä hetkellä, erityisesti tekoälysektori. Vipua on valtavasti ja algoritmit treidaa. Positiivista tietysti se, että kenenkään ei ole mikään pakko tähän leikkiin osallistua. #pekka $MU #pörssi #tekoäly #investointi

Lyhyt hiljainen hetki rahansa menettäneille Korean nuorille. … Minäkin menetin käytännössä koko salkkuni 2000-luvun kuplassa. Siperia opettaa… #pekka #Korea #nuoret #rahahuolet

Yksi asia erottaa oikean journalismin podcastien löysästä mutuilusta: faktojen tinkimätön tarkistaminen useasta riippumattomasta lähteestä. Siksi Yleisradion tutkiva erikoistoimittaja Pekka Sivukari ei lähtenyt huhu- tai mutulinjalle. Hän selvitti huolellisesti, oliko joensuulaisen miehen paikallisesta marketista ostamissa appelsiineissa todella havaittavissa ”kakkamainen” aromi. Näin vaativassa tutkivassa journalismissa pelkkä toimittajan oma arvio ei riitä. Kokenutkaan reportteri ei voi varmasti erottaa toisistaan kakkavedeltä tuoksuvaa appelsiinia, paskanhajuista satsumaa tai poikkeuksellisen huonoksi mennyttä klementiiniä. Siksi Sivukari teki sen, mitä vastuullinen journalisti tekee: hän hankki riippumattoman asiantuntija-arvion Eviran Niina Matilaiselta. Mutta Ylen laadunvarmistus ei päättynyt tähän. Yle Pohjois-Karjalan toimitus suoritti kollektiivisen aistinvaraisen vertaisarvioinnin. Yksi hedelmistä haistettiin useamman toimittajan voimin, ja havainto oli yksimielinen. Appelsiini haisi paskalta. Juuri tällaista on tutkiva journalismi parhaimmillaan ja sitä et sensaatiomaisia väitteitä esittävistä podcasteistä valitettavasti löydä. #journalismi #faktojen tarkistus #tutkivajournalismi

On aina yhtä surullinen päivä, kun luovun Applen osakkeista ja myin juuri puolet pois. 💔🍎 Mielestäni komponenttikustannusten voimakas nousu (DRAM, NAND ja CPU), K-muotoinen talous ja hintojen nostot ovat turhan iso riski, enkä halua odottaa huomista osaria kun sain myydä ATH-hintaan. Iranin vaikea tilanne voi talouden kannalta vaikuttaa myös Applen myyntiin globaalisti. Pidemmässä juoksussa usko yhtiöön on erittäin vahva (privacy-lähtöinen raudanluja moat, erityisesti tekoälyn aikakaudella) ja todennäköisesti ostan salkkuun taas lisää jostain tulevasta alennusmyynnistä. Veroja menee taas reippaasti maksuun tästäkin realisoinnista, mutta kannan korteni kekoon mukisematta. #pekkamyy $AAPL #Apple #stocks #investing

Kesäkuussa lyöty veto SpaceX:n listautumispäivän huipuista ratkesi edukseni, joten söimme lounaat Mikon piikkiin ja sain samalla tutustua hänen nykyisen työnantajansa Sensofusionin toimintaan yhtiön tuotantotiloissa. Kaikkea yhtiön tekemistä tuntuu yhdistävän poikkeuksellisen selkeä visio: estetään luvattomat droonit ja turvataan ilmatila valitun kohteen ympärillä. Keinoja toteuttaa tämä on useita ja uusia kehitetään koko ajan. Drooneja vastaan taistellaan maasta (Airfence, Tactical Drone Factory, Asymmetric Jammer, Optical Perimeter System), ilmasta (puolustuskäyttöön konvertoitavat Atol-lennokit, kehitteillä) ja jopa avaruudesta (Fennec-sateliittiohjelma, kehitteillä). En osaa sanoa järjestelmien toimivuudesta tai kilpailukyvystä mitään, mutta rohkeutta ei yhtiöltä näytä puuttuvan ja sitähän Suomi nyt kovin kipeästi tarvitsee. Erityisesti puolustussektorin kyvykkyydessä emme saa jäädä jälkeen jos haluamme, että meidät nähdään jatkossakin tärkeänä kumppanina, esim. Yhdysvaltojen näkökulmasta. Jokainen puolustussektorilla menestyvä yhtiö kasvattaa Suomen mainetta ja tunnettuutta strategisissa piireissä. Yhtiön mielenkiintoisin tuote on mielestäni Tactical Drone Factory, eli tavallinen (ja helposti siirrettävä) rahtikontti, jonka sisälle on rakennettu kentällä operoitava droonitehdas, jossa valmistetaan mm. 3D-tulostimien avulla (kertakäyttöisiä) interceptor-drooneja, joilla sitten tuhotaan luvattomia lennokkeja. Et siis osta (mahdollisesti vanhentuvia) drooneja varastoon, vaan kyvykkyyden valmistaa niitä itse, tavalla joka pystytään nopeasti päivittämään kun vaatimukset kentällä muuttuvat. Lounaalla juttelimme myös mm. tekoälyn kehitystahdista, supertekoälyn tulosta sekä nuorison mahdollisuuksista kouluttautua ja työllistyä tekoälyn aikakaudella. Meitä yhdistää se, että olemme molemmat aktiivisia sijoittajia ja vietämme merkittävän osan vapaa-ajastamme tulevaisuutta pohtiessamme. Joten mikä olisikaan hienompaa kuin sparraaminen yhden aikakautemme tunnetuimpien visionäärien kanssa? Kiitos lounaasta @mikko, oli suuri kunnia tavata taas. Ja isosti tsemppiä Sensofusion-tiimille, teette tärkeää työtä! 💪💪🙌👏 #pekka Tässä tekoälyn avulla editoidussa kuvassa olemme Sensofusionin historiaan liittyvää teknologiaa esittelevän hyllystön edessä, älkää yrittäkö arvata identiteettiäni, kiitos. 😘 #SpaceX #tekoäly #puolustus

Johan tuolla putkessa ehdittiin viihtyä. Pakko sanoa, että olen varsin härkäinen tämän panikoinnin keskellä. Vipu ja algoritmit tekevät kuitenkin pörssistä kasinon jos lyhyttä peliä yrittää pelata. Hurjia liikkeitä monessa osakkeessa ilman uutisia tänäänkin. #pekka https://t.co/PUjagpzHYZ #osakkeet #pörssi #investointi

Poikkeuksellisen voimakas El Niño -ilmiö on alkanut, ja meteorologi Pekka Pouta varoittaa, että se aiheuttaa merkittäviä sääilmiöitä ympäri maailmaa, mikä johtaa ruoan hintojen radikaaliin nousuun ja voi pahimmillaan aiheuttaa poliittisia kriisejä ja ekologisia romahduksia. #ElNiño #ilmastonmuutos #sää