Search

Suomi tulee uudelleenteollistaa. Työlästä touhua, mutta vaihtoehdot valtavasti kurjempia kuin se, että Suomea ajetaan teollisuus edellä seuraavat vuosikymmenet. Se että niin moni ei tätä ymmärrä, ei voi olla tekosyy jättää Suomi uudelleenteollistamasta. #Suomi #teollisuus #uudelleenteollistaminen

Sähköautojen akkukorjaussotkua kannattaa nyt katsoa vähän pintaa syvemmältä. Tässä alkaa olla aika mielenkiintoinen tapahtumaketju. Vuoden 2025 alkupuoliskolla Autotuojat ja -teollisuus ry ilmoitti avoimuusrekisteriin vaikuttamisensa aiheeksi suoraan: ”Sähköautojen ja akkujen korjaustoimenpiteiden säännöt.” Tammikuussa 2026 Traficomin Timo Ojala kertoi Ylelle, että paine Traficomin sähköautojen korjausohjeistuksen laatimiseen tuli autoalan toimijoilta. Kesäkuussa Suomen Autokierrätys esitti virallisesti, että ajovoima-akkujen sisäiset korjaukset tehtäisiin luvanvaraisiksi ja korjaukset dokumentoitaisiin sähköiseen järjestelmään. Autotuojat ja -teollisuus esitti käytännössä samaa. Ja sitten kiinnostava yksityiskohta: AutoLoop Oy on Autotuojat ja -teollisuuden sekä Suomen Autokierrätyksen perustama yhtiö. AutoLoop tarjoaa itse mm. elinkaari- ja alustapalveluja, tiedonhallintaa, raportointia, järjestelmäintegraatioita ja viranomaisyhteistyötä. En väitä tässä mitään salaliittoa. Ei tarvitse. Dokumentit itsessään antavat aivan riittävästi aihetta kysymyksille. Keitä olivat Traficomin tarkoittamat ”autoalan toimijat”? Miksi EU-sääntelyn päälle halutaan Suomessa oma akkukorjaamolupa? Miksi halutaan pakollinen sähköinen dokumentointijärjestelmä? Kuka järjestelmän rakentaisi, kuka sitä hallinnoisi ja millä menettelyllä toimittaja valittaisiin? Ja ennen kaikkea: miksi riippumattoman korjaamon turvallisesti tekemä OEM-akkukorjaus uhkaa muuttua ympäristölupien, jätestatuksen, tuottajavastuun ja valmistajavastuun viidakoksi, samalla kun autonvalmistajan ratkaisu voi olla koko kymmenien tuhansien eurojen akun vaihtaminen? Tässä eduskunnan pitää olla nyt hereillä. Me riippumattomat korjaamot investoimme parhaillaan valtavia summia HV-koulutukseen, diagnostiikkaan, akkutyökaluihin, mittalaitteisiin ja turvallisiin työtiloihin. Ei käy, että ensin korjaamoala investoi sähköautojen korjaamiseen ja sen jälkeen kansallisella lisäsääntelyllä vedetään matto jalkojen alta. Turvallisuus kyllä. Osaaminen kyllä. Valvonta kyllä. Tarpeeton kansallinen ylisääntely, markkinoiden sulkeminen ja käyttökelpoisten OEM-osien ajaminen pois korjauskäytöstä – ei. Nyt @TraficomFinland, hallitus ja eduskunta: mikä on EU:n vaatimus ja mikä Suomen oma lisä? #TereSammallahti #Traficom #Eduskunta #Kokoomus #Perussuomalaiset #RKP #KD #Akkukorjaus #Korjausoikeus #Sähköautot @iltasanomat @iltalehti_fi @MTVUutiset @yleuutiset @hsfi https://t.co/D3rhitJkyN #Sähköautot #Akkukorjaus #Korjausoikeus

The Finnish economy has turned towards clear and broad growth. Industry, exports, investments, and consumption are finally showing signs of recovery after a long period of low pressure, as well as confidence in both households and businesses. As long as unemployment is addressed. (translated)

German export forecasts rose to their highest level since 2022 in August. This is good news for Finland as well. If German industry picks up at the same time as Finland's own economy strengthens, the end of the year -26 could look surprisingly good. Growth should not be stifled now. (translated)

Tämä on surullinen uutinen kolmesta syystä. 1) Suomalaiset makeiset ja muut herkut ovat maailman mittakaavassa erinomaisia. Täällä on käsittääkseni kaupoissa myös maailman pisimmät kyseisten tuotekategorioiden hyllyt, ja toisin kuin muissa maissa, niistä löytyy pääosin suomalaisia tuotteita. Oreot, Lay’sit ja vastaavat löytyvät ympäri maailman kauppojen hyllyistä, mutta ne kalpenevat selkeästi suomalaisille vastineilleen. Tässä olisi oikeasti tuotteita, joita Suomen kannattaisi viedä aggressiivisesti kansainvälisille markkinoille. Huippuosaamista ja laadukkaita tuotteita. 2) Aika vähiin alkaa käydä suomalainen valmistava teollisuus, jonka tuotteet tehdään oikeasti Suomessa. Tämä on selkeästi liian kallis ja haastava toimintaympäristö pelkästään katetta tuijottaville bisneslordeille. Ratkaisu ei ole halpatyövoima, vaan verotaakan keventäminen ja sääntelyn vähentäminen. 3) Pidin Pandan suklaista. En tule enää koskaan ostamaan niitä. #suomalaiset #makeiset #teollisuus

In two years, the European defense industry has awakened from its slumber. Production of 155 mm has risen from 300,000 to two million. Drone ecosystems are scaling. Order books are swelling, tank production has restarted. The task is immense, but the direction is right. Deterrence is now being built. (translated)

Hanhikiven ydinvoimalatontti käyttöön ja paikalle Westinghousen reaktori? Tässä on vuosikymmenen tärkein teollisuushanke ja suurin ympäristöteko! Tämän(kin) takia ydinenergialakia on järkevöitetty, toivottavasti projekti lähtee heti liikkeelle! https://t.co/VcLcyuwS1I https://t.co/0fA988QiTm #ydinenergia #teollisuus #ympäristö

Ei voi tuudittautua siihen että keskimääräinen hinnannousu johtaa riittävään sähkön lisätuotantoon nopeasti. Perusvoimaa ja säätövoimaa täytyy olla riittävästi. Muun teollisuuden ja kotitalouksien kipuraja tulee vastaan nopeammin kuin datakeskuksilla. https://t.co/OupQisZ5IB #Energia #Sähkö #Teollisuus

Se yli 90 km/h ajaminen ilman rekisterikilpeä olevalla mopolla ei näemmä ole vain iltaisin teollisuusalueilla pidettävien mopomiittien asia. Samaa voidaan tehdä ihan itsekseen myös keskellä päivää lasten kouluteiden läheisyydessä. #EiNäin https://t.co/KCdE4r1REK #mopoliikenne #turvallisuus #liikenne

The order backlog of the industry continues to grow. This means jobs, investments, and export revenues for Finland. Growth comes from companies, not public money. Therefore, we must maintain the competitiveness of Finnish labor and industry. We need to lighten the burden on work and businesses so that (translated)

Kyseessä on siis Tuusulan teollisuusalueella sijaitseva noin 600 metriä pitkä, umpikujaan päättyvä suora, jolla on iltaisin hyvin vähän muuta liikennettä. Siviilipoliisiauto odotti suoran alkupäässä ja lähti mopon perään tämän kiihdytettyä ylinopeuteen. Mopopojan kypäräkameravideon 29 sekunnin kohdalla poliisi kytkee hälytysvalot ja -äänet päälle. Erillistä pysäytysmerkkiä videolla ei näy. Noin 31 sekunnin kohdalla poliisiauto ajaa mopon rinnalle ja aloittaa voimakkaan kiilausliikkeen. Jo noin 33 sekunnin kohdalla poliisiauto katkaisee mopon ajolinjan ja osuu takaosallaan mopon ohjaustankoon. Mopoilija joutuu ajoradalta ojaan kohti aitaa, kontteja ja muita kiinteitä esteitä. Tässä vaiheessa mopoilija oli jo asfaltin reunassa, kaasu nostettuna ja aloittanut jarrutusta. Hälytyksen kytkemisestä kiilauksen alkamiseen kului siis vain noin 2 sekuntia ja osumaan noin 4 sekuntia. Poliisin voimakeinojen on lain mukaan oltava tarpeellisia, puolustettavia ja oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään, ja toiminnassa on noudatettava vähimmän haitan periaatetta. Ajoneuvon kiilaamisessa kuljettajalle on lisäksi annettava riittävä mahdollisuus pysäyttää ajoneuvonsa, suurilla nopeuksilla kiilaamista tulee välttää ja ajoneuvojen koskettamista on pyrittävä välttämään. Kun pysäyttämisen syynä oli ylinopeus, ympärillä oli vähän muuta liikennettä ja tie päättyi umpikujaan, herää erittäin vakava kysymys siitä, oliko näin nopeasti toteutettu ja jopa hengenvaarallinen kiilaaminen tarpeellinen ja oikeasuhtainen pysäytyskeino. Koska kiilauksesta aiheutui vammoja, poliisin menettelyssä on perusteltua selvittää myös mahdollinen vammantuottamus sekä virkavelvollisuuden rikkominen. Lopullinen arvio mahdollisesta rikoksesta kuuluu esitutkinnalle ja syyttäjälle. #Mopomiitti #Tuusula @SuomenPoliisi #Poliisi #Liikenneturvallisuus #Suomi

Kun Minja Koskela @minjakoskela makaa tyylikkäästi sohvalla mustavalkoisessa mekossa ja julistaa, että Purran budjetti on "lisää rahaa rikkaille, kovempaa keppiä köyhille", kyse ei ole vain budjettikritiikistä. Kyse on syvemmästä kulttuurisesta ja psykologisesta muutoksesta, joka on tapahtunut vasemmistossa. Aiemmin vasemmistoliitto @vasemmisto (ja sen edeltäjät) oli aidosti duunaripuolue. Nykyään sen viestinnän kärkenä ovat lähes päivittäin "köyhät". Keitä nämä köyhät oikeastaan ovat? Eivät ainakaan ay-liikkeen johtajia, joiden palkat ovat moninkertaisia keskivertosuomalaiseen verrattuna. Eivätkä he ole puolueen näkyvimpiä hahmoja, joiden elämäntapa, koulutus ja sosiaaliset verkostot kuuluvat aivan toiseen yhteiskuntaluokkaan. Tässä suhteessa Gad Saadin @GadSaad analyysi on valaiseva. Saad kuvaa kirjassaan "The Parasitic Mind", miten tietyt ideat toimivat kuin aivoihin iskeytyvät loiset. Ne kaappaavat isäntänsä ajattelun, tekevät tämän immuuniksi vasta-argumenteille ja leviävät sosiaalisesti, koska ne tarjoavat moraalisia palkintoja. Yksi voimakkaimmista tällaisista ajatusloisista on "uhriutumisen kultti" (victimhood as a virtue). Kun uhriasemasta tulee moraalista valuuttaa, politiikka ei enää keskity siihen, miten mahdollisimman moni nousisi pois köyhyydestä. Sen sijaan keskitytään siihen, kuka on riittävän suuri uhri ansaitakseen myötätuntoa ja resursseja. Samalla syntyy performatiivista empatiaa: näyttävää, julkista myötätuntoa, jonka päätehtävänä on osoittaa kuuluvuutta omaan sisäpiiriin ja hankkia siellä statusta. Koskelan kuva on tästä klassinen esimerkki. Eleganssi, poseeraaminen ja huoliteltu estetiikka yhdistettynä "köyhien" puolustamiseen ei ole sattumaa. Se on viesti omasta asemasta: "Minä olen riittävän valveutunut, riittävän myötätuntoinen ja historian oikealla puolella." Evoluution näkökulmasta tämä on täysin ymmärrettävää, sillä ihminen on sosiaalinen eläin, joka hakee hyväksyntää ja asemaa ryhmässään. Ongelma syntyy, kun tällainen viestintä irtoaa todellisuudesta ja alkaa syrjäyttää konkreettisen politiikan, joka aidosti auttaisi pienituloisia. Saad on myöhemmin laajentanut ajatusta "itsetuhoiseen empatiaan"(suicidal empathy). Se tarkoittaa tilannetta, jossa empatia vääristyy niin, että se alkaa vahingoittaa koko yhteiskunnan toimivuutta - ja jopa niiden ryhmien pitkän aikavälin etuja, joita sen pitäisi puolustaa. Tämä vinouma syntyy, kun politiikan kieli keskittyy yhä enemmän uhrihierarkioihin ja yhä vähemmän työn, osaamisen ja taloudellisen nousun mahdollistamiseen. Suomessa tämä näkyy selvästi. Perinteinen teollisuustyöväki on hiljalleen vähentynyt vasemmiston aktiivien ja äänestäjien joukossa. Tilalle on tullut julkisen sektorin ammattilaisia, järjestöväkeä, opiskelijoita ja aktivisteja. "Köyhistä" on tullut enemmän symbolinen kategoria kuin konkreettinen ihmisryhmä, jonka elinoloja pyrittäisiin systemaattisesti parantamaan työn ja talouskasvun avulla. Lopputulos on teatteria. Budjettikritiikki tiivistyy iskulauseisiin kuten "rikkaat vastaan köyhät", vaikka todelliset ongelmat - kannustinloukut, työn verotus, osaamisvaje ja julkisen sektorin tehottomuus - jäävät sivuosaan. Samalla ihmiset, jotka tekevät raskasta työtä, maksavat veroja ja yrittävät pitää taloutta pystyssä, kokevat yhä vahvemmin, ettei heitä edusteta. Tämä ei ole vain Suomen ilmiö, vaan sama kehitys on nähtävissä monissa länsimaisissa vasemmistopuolueissa. Kun luokkataistelun korvaa identiteetti- ja uhrikilpailu, ja kun näyttävä hyvesignalointi ohittaa tosiasiat ja talousrealismin, puolue menettää yhteyden niihin, joiden asialla se väittää olevansa. Todellinen myötätunto ei näy sohvalla poseeraamisena. Se näkyy politiikkana, joka tekee työnteosta kannattavaa, koulutuksesta hyödyllistä ja yrittämisestä mahdollista - myös niille, jotka eivät jo kuulu eliittiin. Luku- ja ymmärtämisen suositus: Gad Saad, Suicidal empathy https://t.co/gtHuQ5rIDd #Politiikka #Vasemmistoliitto #Empatia

Luin uutisia väitöksestä ja kiinnostuin ”yllättävästä havainnosta” jopa niin paljon, että lähdin selailemaan itse väitöskirjaa. En valitettavasti löytänyt mitään perusteluja väitteelle, jolla koko väitöstä markkinoidaan. Tutkielma ei sisällä lainkaan numeerisia laskelmia, ei liittyen eläkkeiden tai muiden etuuksien rahoittamiseen tai valtion tuloihin. Ajattelussa kuitenkin ei vain väitetä kyettävän ylläpitämään nykyjärjestelmää nollakasvussa, vaan käytännössä peräänkuulutetaan LISÄÄ rahaa hyvinvointiin, ekologiseen kestävyyteen, energiainvestointeihin ja ”hyvään” teollisuuspolitiikkaan. Miten nykyistä parempi hyvinvointiyhteiskunta ja nämä uudet tarpeet nollakasvussa ja tällä väestöpolitiikalla rahoitetaan - ei tietoa. Valtio on miinuksella joka vuosi reippaasti toistakymmentä miljardia, velka lähestyy lähivuosina 100 prosenttia/bkt - ei ilmeisesti väliä. Sikäli kun tällaisille seksikkäille väitöskirjoille halutaan antaa näin suuri populaari medianäkyvyys, eikö joku toimittaja viitsisi edes esittää sen yhden oleellisen kysymyksen: MITEN? Ja vastauksen pitäisi sitten nähdäkseni käsitellä rahaa eikä systeemiteoriaa tai endogeenisia malleja. #Väitöskirja #Hyvinvointi #EkologinenKestävyys

Vihervasemmistolaista valehtelua. Suomi viettää ALIKULUTUSpäivää, ei ylikulutuspäivää. Jos koko maailma kuluttaisi kuin Suomi, riittäisi alle puoli maapalloa. Suomi on alikuluttamisessa sijalla 18, parhaana teollisuusmaista. Ongelmia aiheuttavat vastuullisen Suomen sijasta ne maat, joissa väestönräjähdys ylittää maan kapasiteetin moninkertaisesti. https://t.co/cJq0hteWnO #KestäväKehitys #Alikulutus #Vastuullisuus

Datakeskukset, sähköautoilu, teollisuuden sähköistyminen, tuulivoima ym…ja nyt Espanja omistaa 20% Suomen siirtoverkosta. Verkot arvotettiin ja myytiin sen aikaisen käyvän hinnan mukaan. Nyt hinta 5-kertaistunut. Eli kaikki mitä kehitetään sähköpohjaista Suomessa, niin espanjalaiset käärii hillot. Verkkojen myynti alkaa kuulostaa oikein kuningasidealta. #sähkönsiirto #uutiset #teollisuus