Search

Kyllä, kiitos @liandersson. Näitä täsmälleen samoja argumentteja on kuultu Liikenne- ja viestintävaliokunnan asiantuntijakuulemisissa. Viestipalveluiden salauksen purku on tehoton (pedofiilit ovat/ siirtyvät muualle), ja mahdollistaa massavalvonnan. Jostain syystä CSAM/ ChatControl:lia vaan pusketaan EU:ssa läpi, vaikka sille ei löydy enemmistö tukea. Kysymys kuuluu, miksi? Ainoa looginen vastaus mikä tähän löytyy on äärimmäisen huolestuttava. EU:ssa halutaan valvoa kaikkia, yksilötasolla. Se tarkoittaa, että jokin elin kohta päättää mikä on hyväksyttävä mielipide ja mikä ei. Tätä pyritään nyt mahdollistamaan käyttämällä hyvin vastenmielistä ilmiötä keppihevosena. #EU #Privacy #Surveillance

Äänestyskäyttäytymistä tosiaan selittää, jos pitää sananvapauden harjoittamista hirmuhallinnon merkkinä. Muuten saa edustaja hävetä. Hän on tämän episodin aikana leimannut viestintäsalaisuuden puolustajat jo pedofiileiksi ja nyt sitten myös Venäjän kätyreiksi. Ellei ihmeitä tapahdu, PB jättää seuraavista eurovaalisuosituksista kokoomuksen kokonaan pois. Ryhmähän on kuin yksilönvapauksia ja markkinataloutta kannattavan oikeistolaisen painajaisista: Aaltolan lisäksi avoimen vihervasemmistolaiset Sirpa Pietikäinen ja Aura Salla, sekä näiden mukana vihervasemmiston linjoille valunut Pekka Toveri. Aaltola on tähän asti ollut edes pieni valonpilkahdus ryhmässä, mutta Bryssel näyttää vieneen hänetkin mukanaan. Kerrassaan äänestyskelvotonta. Saman saa antamalla äänensä suoraan vihreille tai vasemmistoliitolle. #sanavapaus #eurovaalit #politiikka

EU ja Chat Control "Tunnistusteknologia ei ole täydellistä. Se tuottaa virheellisiä positiivisia osumia. Lisäksi meillä kaikilla on jotain salattavaa maksukorttitiedoista alkaen. On helppo keksiä lisää esimerkkejä, joiden ei soisi päätyvän kone- tai ihmistarkastajien silmien eteen: kumppanille lähetetyt intiimikuvat, vapaaehtoisen maanpuolustuksen viestintä, yrityssalaisuudet ja niin edelleen." Lähde alla #ChatControl #EU #Tietosuoja

Vallitseva asiantila on mahdotonta hyväksyä. Emme voi olla reagoimatta siihen, että EU-parlamentti voi poistaa Suomen perustuslain suojaamia perusoikeuksia – kuten tässä tapauksessa viestintäsalaisuuden. Suomi liittyi Euroopan Unioniin aikanaan tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä (yksinkertaisella ääntenenemmistöllä), eikä Suomi ole missään vaiheessa luovuttanut ulkomaille mandaattia kävellä perustuslakimme yli. PB näkeekin asiassa vain kolme vaihtoehtoa: 1) Suomi vahvistaa tulkinnan, jonka mukaan Suomen perustuslaki on aina ensisijainen suhteessa EU-lainsäädäntöön. 2) Suomi kieltää säädöskohtaisesti perustuslain kanssa ristiriidassa olevien EU-säädösten soveltamisen. 3) Suomi eroaa EU:sta. PB tukee vain jonkin yllä olevan vaihtoehdon mukaista politiikkaa, ei heikompia vaihtoehtoja. Ehdottamamme linja ei ole uniikki, vaan vastaavia linjauksia on jo tehty muissakin EU-maissa. Puolan perustuslakituomioistuin totesi jo vuoden 2005 liittymissopimusratkaisussa K 18/04, että perustuslaki säilyy Puolan ylimpänä lakina suhteessa kaikkiin Puolaa sitoviin kansainvälisiin sopimuksiin. Jos EU-oikeuden ja perustuslain välistä ristiriitaa ei voida ratkaista tulkinnalla, vaihtoehtoina ovat perustuslain muuttaminen, EU-oikeuden muuttaminen tai viime kädessä EU:sta eroaminen. Vuoden 2021 ratkaisussa K 3/21 tuomioistuin meni vielä pidemmälle. Se katsoi EU-sopimusten määräykset perustuslain vastaisiksi siltä osin kuin niitä tulkitaan siten, että ne oikeuttaisivat tai velvoittaisivat puolalaisen tuomioistuimen sivuuttamaan perustuslain. Ratkaisun mukaan Puolan perustuslaki on etusijalla sekä sitovuuden että soveltamisen kannalta. Samaten Tšekin perustuslakituomioistuin lausui Lissabonin sopimusta koskevassa ratkaisussaan vuonna 2008 suoraan, että jos kansallisen perustuslain ja EU-oikeuden välillä on selvä ristiriita, jota ei voida poistaa kohtuullisella EU-myönteisellä tulkinnalla, Tšekin perustuslaillisen järjestyksen ja erityisesti sen aineellisen ytimen on saatava etusija. Tuomioistuin katsoi myös säilyvänsä Tšekin perustuslaillisuuden ylimpänä suojelijana suhteessa EU:n toimielinten mahdollisiin ylilyönteihin. Tšekki on lisäksi soveltanut varaumaa käytännössä. Niin sanotussa Slovak Pensions -ratkaisussa vuonna 2012 perustuslakituomioistuin katsoi EU-tuomioistuimen ylittäneen toimivaltansa ja luonnehti sen tulkintaa ultra vires -toimeksi. Se kieltäytyi noudattamasta EU-tuomioistuimen ratkaisun edellyttämää lopputulosta. Niin ikään Ranskan Conseil d’État kuvaa vakiintuneeksi oikeuskäytännöksi sen, että Ranskan integroituminen EU:hun ei horjuta perustuslain ensisijaisuutta kansallisessa oikeusjärjestyksessä ja että perustuslaki on sopimuksia ylempänä. EU-oikeus on puolestaan tavallisia lakeja ylempänä. Samaten Saksan liittovaltion perustuslakituomioistuin hyväksyy EU-oikeuden soveltamisetusijan pääsääntöisesti, mutta katsoo tämän etusijan perustuvan yksinomaan Saksan perustuslakiin ja Saksan antamaan toimivaltasiirtoon. Tuomioistuin onkin varannut itselleen kaksi keskeistä valvontamuotoa: - ultra vires -valvonnan, jos EU:n toimielin toimii sille siirretyn toimivallan ulkopuolella; - valtiosääntöidentiteetin valvonnan, jos EU-toimi loukkaa Saksan perustuslain muuttamattomaksi suojattua ydintä. Ns. PSPP-ratkaisussa 5.5.2020 varausta sovellettiin ensimmäisen kerran suoraan EU-tuomioistuimen ratkaisuun: Saksan perustuslakituomioistuin katsoi EU-tuomioistuimen suhteellisuusarvioinnin objektiivisesti mielivaltaiseksi, julisti ratkaisun ultra vires -ratkaisuksi ja katsoi, ettei se sitonut Saksaa. Vastaavasti Italian perustuslakituomioistuin on kehittänyt niin sanotun controlimiti-opin. EU-oikeuden etusija hyväksytään, mutta se ei saa loukata Italian valtiosäännön ylimpiä periaatteita eikä loukkaamattomia perusoikeuksia. Niin ikään Espanjalla ja Tanskalla on samankaltaisia tulkintoja. Emme siis olisi mikään outolintu, vaan normaali etujaan valvova eurooppalainen valtio! #EU #Perustuslaki #Oikeudet

Kun säädetään jotain lakia tai asetusta niin pitäisi miettiä kokonaisuutta. Esimerkiksi Kimmo Kiljunen perusteli kerran jäänaskalien pakolliseksi määräämistä sillä, että ”jos se pelastaa yhdenkin ihmishengen niin laki on tarpeen”. Ajatelkaa miten hulluja sääntöjä voidaan ajaa tuollaisella populistisella heitolla, vaikka kypärät autoilijoille ja kävelijöille pakolliseksi. Sama juttu on tämä vetoaminen lapsiin viestintäsalaisuuden rikkomisessa tai sananvapauden rajoittaminen vetoamalla vihapuheeseen. Viestintäsalaisuus ja sananvapaus ovat perusoikeuksia, joten niihin kajoaminen tarkoittaa paljon suurempien oikeuksien rikkomista kuin se saako Alkosta viinaa sunnuntaina. Minusta näistä käydään aivan liian pinnallista keskustelua ja näitä perusoikeuksien rajoituksia ajavat poliitikot eivät edes tunnu ymmärtävän mitä ovat tekemässä. On toki täysin mahdollista, etten minä ja muut huolestuneet ymmärrä mitä ollaan tekemässä, mutta silloin poliitikkojen kyllä pitää jaksaa käydä julkista debattia asioista. #perusoikeudet #sananvapaus #lainsäädäntö

Viestintäsi kyylääminen junailtiin Brysselissä läpi, kun pantiin työkalut äänestämään riittävän monta kertaa ja sopivasti valituilla säännöillä. Varmaan huomasit juhannustouhuissasi, miten seuraavaksi käpälöidään perustuslakia ja perusoikeuksiasi? ⛓️ https://t.co/SMUJEZQx9x #Bryssel #Perusoikeudet #Perustuslaki

Surkea päätös EU-parlamentilta. Lasten suojelemisen varjolla rakennetaan diktatuureista tuttua massavalvontaa. Kansalaisten oikeus yksityiseen viestintään on demokratian perusedellytyksiä, ja into sen murentamiseen on huolestuttava. https://t.co/jrolT0vovK #EU #Demokratia #Yksityisyys

"Viestisalaisuuden murtamisella" on huono kaiku. Populistien uuskieltä sekin. Pitäisi puhua "yhteiskunnallisesta informaation hyödyntämisestä" tai "läpinäkyvistä kansalaisprofiileista". Jos Ellun Kanat on lomalla, kokoomusmepit voivat tilata viestintäkonsultointinsa Keijolta ☺️ #viestintä #läpinäkyvyys #populismi

EU-komissio pakotti (kieroilla tempuilla) läpi parlamentista kolmannella yrittämällä aiemmin Chat Controlin nimellä tunnetun elektronisen viestinnän massavalvonnan. Nyt on mielenkiintoista nähdä, miten EU-sääntely tässä tulee suhteutumaan kansallisen perustuslakimme 10 §:n takaamaan viestintäsalaisuuteen. Digitaalisen panoptikonin puolesta äänestivät suomalaisista: 🛑 Mika Aaltola (kok) 🛑 Maria Guzenina (sd) 🛑 Anna-Maja Henriksson (rkp) 🛑 Elsi Katainen (kesk) 🛑 Sirpa Pietikäinen (kok) 🛑 Pekka Toveri (kok) Periaatteita löytyi vain vihreiltä, vasemmistolta ja perussuomalaisilta. #ChatControl #EU #viestintäsalaisuus

Kokoomuksen kannattaisi ohjata huomiota pois Orposta ja kotimaan lillukanvarsista EU-rintamalle jossa suorittaminen on vahvempaa. Puolueen MEPit ja komissaari Virkkunen taistelevat siellä sananvastuun ja lasten puolesta epäilyttäviä viestintäyksityisyyden haikailijoita vastaan 💙 #EU #Politiikka #Kokoomus

Venäläiset katsovat Vatnikstanin televisiota, joka joka tuuttaa Putin sitä Putin tätä. Suomalaiset katsovat Yleä, joka tuuttaa persut rasisteja, vihervasemmisto ihmisen/mamun puolella. Sitten Suomessa ihmetellään, miksi Venäjän kansa on niin aivopestyä. Suomen kansako ei ole?🤔 #media #propaganda #viestintä

Monella on varmaankin sellainen harhaluulo, että podcasteja kuuntelee pääosin kouluttamattomat nuoret miehet, jotka eivät ymmärrä yhteiskunnallisista kysymyksistä yhtään mitään ja siksi ovat alttiita vaikuttamiselle. Todellisuudessa poliittisia ja yhteiskunnallisia asioita käsitteleviä podcasteja seuraa pääosin yli 45- vuotiaat miehet, joilla on yleensä iso kiinnostus perehtyä erilaisiin jaksoissa käsiteltäviin kysymyksiin syvemmin, koska jaksojen kuuntelu vaatii yleensä 30 - 180 minuutin investoinnin omasta arvokkaasta ajastaan. Samaan aikaan perinteinen media kehystää asian niin, että eniten perillä yhteiskunnallisista asioista ja politiikasta on 10-15 minuutin A-studioita katsovat (jossa poliitikot hokevat viestintätoimistojen heille ennalta kirjoittamia repliikkejä) sekä isoimpien lehtien otsikkoja selailevat. Myös instagramista poliitikkojen jakamia tunteisiin vetoavia kuvia tai lyhytvideoita selaavat ilmeisesti ovat yhteiskunnan isoista linjoista paremmin perillä kuin monta tuntia viikossa podcastien kautta asioihin syväluotaavasti perehtyvät. Ovat podcastit täydellinen tapa saada objektiivinen kuva maailmasta? Tuskin. Onko podcastit yleensä ainoa media, josta niiden kuuntelijat saavat informaationsa? Tuskinpa. Ovatko podcastien aktiiviset kuuntelijat keskimäärin paremmin perillä yhteiskunnallisista kysymyksistä ja politiikasta? Lähes sata varmasti kyllä. #podcastit #yhteiskunta #politiikka

Helsingin Sanomien kulttuuriosiossa julkaistussa esseessä antropologi Annastiina Kallius kuvaa, kuinka monet hänen tuttavansa eivät kestä kuunnella valtavirran oikeistolaisia podcasteja, kuten Viides Valta, Suomen Nostatus tai Kuuntelija. Ohjelmat aiheuttavat oksetusta, päänsärkyä ja tarvetta huutaa. Kirjoittaja vertaa kokemusta Unkarin Viktor Orbánin viestintään, ja pitää podcasteja vaarana demokraattiselle yhteiskunnalle. Sekä yhden mainituista podcasteista juontajana että politiikkaakin joskus yliopistolla opiskelleena muutama ajatus poliittisten yhteisöjemme muodostumisesta ja luonteesta. Jo luentosarjassaan Politiikasta filosofi Aristoteles kuvasi ihmistä zoon politikonina, poliittisena eläimenä, sekä zoon logikonina, rationaalisena eläimenä. Aristoteles ajatteli, että toisin kuin muille eläimille, luonto on antanut ihmiselle logoksen - puheen ja järjen - jotta voimme yhdessä harkita asioita kuten totuutta, oikeudenmukaisuutta, hyvää ja hyödyllistä. Toisin kuin muut eläimet, jotka nekin pystyvät kokemaan mielihyvää ja kipua, ihmiset kykenevät myös keskustelemaan oikeasta ja väärästä muodostaakseen ja kehittääkseen poliittisia yhteisöjään, ja käyttämään järkeään. Yleisesti ottaen viskeraalinen inho erimielisiä ihmisiä kohtaan, yleinen kyvyttömyys ymmärtää heitä tai heidän ajatuksiaan, käsitellä tai vastata heidän argumentteihinsa, tai yrittääkään vakuuttaa heitä, edustaisi Aristoteleen kaltaiselle ajattelijalle todennäköisesti merkkiä intohimojen voittamasta järjestä, sekä laaja-alaisemmasta epäonnistumisesta järjelliseen ajatteluun kykenevien kansalaisten - saati yliopistotutkijoiden - koulutuksessa. Suosiotaan kasvattavista suomalaisista podcasteista voidaan toki olla montaa mieltä, mutta samanaikaisesti tilanne näyttää olevan myös se, että nämä huutavat, pyörtyvät, tai oksentavat tutkijamme eivät enää vakuuta yliopistoympyröidensä ulkopuolella ketään - eivätkä luonnollisesti kykene vastaamaan eri mieltä olevien argumentteihin tai haasteisiin mitenkään. Kuten jo valistusajattelijat John Locke ja Thomas Jefferson ymmärsivät kauan aikaa sitten, ihmistä - vapaana olentona - ei voida pakottaa uskomaan yhtään mitään. Jos hänen mieltään haluaa muuttaa, hänen kanssaan on järkeiltävä, ja hänet on vakuutettava. Tilanne on toki takamatkalta lähteville tutkijoille nyt haastava, mutta siitä ei nähdäkseni aivan erityisesti voida syyttää muutamaa itsenäistä suomalaista podcastaajaa, vaan ongelman juurisyyt näyttäisivät olevan huomattavasti syvemmällä länsimaisen poliittisen ajatteluperinteen unohtamisessa ja laiminlyönnissä. "Oksetus ja väistely eivät pysäytä laitamedian nousua", (HS 5.7.2026) https://t.co/Xuvl3XBf1L #politiikka #kulttuuri #yhteiskunta

En myöskään yllättynyt siitä että Priden viestintäpäällikkönä toimii Emmi Nuorgam, Yleisradiossa vuosia projektipäällikkön roolissa toiminut hahmo. Kun verovaroin kustannettu journalismi muuttuu ideologiseksi vaikuttamiseksi, olisi erittäin tärkeää tarkastella sitä, että kuuluuko verorahoja käyttää siihen. #Pride #journalismi #verorahat

Toivoisin, että Tasavallan Presidentti Stubb käyttäisi hieman parempaa harkintaa. Hän voisi esimerkiksi tarkastella neuvonantajiaan ja viestintähenkilöstöään, kanslian väkeä ja mitä hovia siinä ympärillä nyt hääriikään, että onko aivan parhaat ja terävimmät kyvykkyydet avustajina. Nyt ei nimittäin mene hommat ihan putkeen. #Politiikka #Suomi #Johtajuus