Search

Nazima hyvä, hallituksen politiikka on mielestäsi aina suuria adjektiiveja, tällä kertaa kylmää ja epäinhimillistä. Mutta mikään ei oikeasti ole yhtä kylmää ja epäinhimillistä kuin Demareiden paljon käyttämä "Pienten puolella" oleminen, mikä on lähes täydellinen poliittinen iskulause – koska kuka olisikaan pieniä vastaan? Kristittynä vierastan sitä, että altruistisia ihanteita, kuten "pienten puolella olemista", käytetään politiikassa moraalisena valtakorttina (samalla kun itse istuskellaan Viittakiven hillotolpilla), jota ei enää tarvitse perustella. Joten - puretaan "pienten puolella oleminen" kappaleiksi. Let's go. Siilasmaa kuvaa Paranoidi optimisti -kirjan alkupuolella Nokian ongelmaa ennen kaikkea strategisena lukkiutumisena. Nokia oli ollut niin pitkään maailman johtava matkapuhelinvalmistaja, että organisaatio alkoi pitää omia oletuksiaan lähes itsestäänselvyyksinä.Menestys vahvisti käsitystä siitä, että nykyinen strategia oli oikea. Kun toimintaympäristö muuttui nopeasti iPhonen ja Androidin myötä, Nokia ei muuttanut omaa ajatteluaan ja raskaaksi muuttunutta Symbian-järjestelmäänsä riittävän nopeasti. Apple teki jotain aivan muuta. iPhone oli kosketusnäyttöön ja käyttökokemukseen perustuva pieni tietokone. Vielä suurempi muutos tuli vuonna 2008, kun Apple avasi App https://t.co/yhQ9jpC1in ei yrittänyt itse tehdä kaikkea. Se avasi alustansa ulkopuolisille kehittäjille. Kuka tahansa pystyi perustamaan yrityksen, kehittämään sovelluksen ja tarjoamaan sen miljoonille iPhonen käyttäjille App Storen kautta.Tästä syntyi todellinen win–win-tilanne: kehittäjä sai asiakkaat, käyttäjä sai uusia palveluja, Apple sai paremman tuotteen ja vahvemman ekosysteemin. Apple ymmärsi, ettei toisen menestys ole siltä pois: jos muut menestyvät sen alustalla, myös Apple vahvistuu. Se on niukkuusajattelun vastakohta. Poliittinen vasemmisto katsoo taloutta liian usein Nokian vanhan logiikan kautta: jos joku rikastuu, joku toinen on muka hävinnyt – tax the rich, jotta ollaan "pienten puolella". Sama tasapäistämisen ajatus näkyy koulussa: eroja pyritään kaventamaan sen sijaan, että kaikkien annettaisiin nousta niin korkealle kuin kyvyt kantavat. "Rankaise lahjakkaita oppilaita, jotta ollaan "pienten puolella". Todellisuudessa hyvin rakennettu yrityksiä tukeva kapitalistinen järjestelmä ei jaa samaa kakkua uudelleen, vaan kasvattaa koko kakkua. Ja kuka sitä kakkua tulevaisuudessa kasvattavat: tämän päivän lahjakkaat oppilaat, jos vaan annamme heille mahdollisuuden. Siilasmaa kuvaa myös Nokian hallituksen ja ylimmän johdon ilmapiiriä ongelmalliseksi. Hallituksessa ei ollut riittävän vahvaa haastamisen kulttuuria. Johdolta saatua tietoa ja strategisia oletuksia ei kyseenalaistettu tarpeeksi voimakkaasti, eikä huonoja uutisia tai pahimpia vaihtoehtoja nostettu ajoissa riittävän selvästi pöydälle. Muutos siis nähtiin, mutta siitä ei seurannut tarpeeksi nopeasti riittävän suuria päätöksiä.Siilasmaan johtamisoppi on, että hallituksen ja johtajan pitäisi jatkuvasti kysyä: • Onko koko toimialan kilpailulogiikka muuttumassa? • Mitä meidän pitäisi uskaltaa päästää irti? • Miten vahvistaa yritystä, kun toimintaympäristö muuttuu? Suomen toimintaympäristö muuttui radikaalisti finanssikriisin tienoilla 2008. Nokia romahti, digitalisoituminen aiheutti metsäteollisuuteen lovin, ja eräänlaisen keskuspankki sosialismin, jossa valtion ainoan tulonlähteen eli yrityksen on yhä haastavampi toimia. Valtio ottaa velkaa, jonka keskuspankki voi lopulta rahoittaa luomalla uutta rahaa – Martin Paasin sanoin "Aku Ankka -rahaa" - Se kasvattaa julkisen sektorin ostovoimaa suhteessa yksityiseen sektoriin, vaikka vaikutus ei aina näy kuluttajahintainflaatiossa, vaan esimerkiksi omaisuusarvojen nousuna. Tämä on siis tulonsiirto yksityiseltä julkiselle sektorille. Ongelma on rakenteellinen: Valtion paisuessa keskitytään julkisiin palveluihin, ei yrityksien, investoien ja uuden liiketoiminnan syntyyn. Jos julkinen sektori kasvaa mutta yksityinen sektori ei, järjestelmä alkaa syödä omaa rahoituspohjaansa.Toimintaympäristö on siis muuttunut, ja meidän pitäisi pystyä mukauttamaan Suomi Oy:n toiminnot sen mukaan. Velkaraha on Suomen Symbian: se lisää valtioriippuvuutta, vaikka siitä irtautuminen vahvistaisi aidon vaurauden lähdettä – yrityksiä.Sitä puolustellaan "pienten puolella olemisella", vaikka vanhan järjestelmän ylläpitäminen ruokkii tehottomuutta ja siirtää tämän päivän lyhytnäköisten ratkaisujen laskun tuleville sukupolville.Mikä siis olisi aitoa pienten puolella olemista? Se, että valtioriippuvuutta karsitaan keskittymällä valtion ydintoimintoihin: maanpuolustukseen ja sisäiseen turvallisuuteen, oikeusvaltioon, koulutukseen, välttämättömään sosiaali- ja terveydenhuoltoon sekä yhteiskunnan kriittiseen infrastruktuuriin. Julkisen sektorin ydintoimintoja ei ole järjestötoiminta. STEA-leikkauksissa on kyse siitä, käytetäänkö rajalliset valtion rahat mahdollisimman vaikuttavasti. Jos miljoonia sitoutuu järjestörakenteisiin, lobbaamiseen, lausuntoihin ja hankkeisiin, jää vähemmän rahaa konkreettiseen apuun. Vammaisten varsinaisista palveluista vastaavat jo hyvinvointialueet, joten rahoitusta on perusteltua siirtää enemmän suoraan hyvinvointipalveluihin kuin kehitysvammaliittoon. Sama idea sydänliiton kanssa: Jos henkilö saa sydänkohtauksen, ei hän soita sydänliittoon, vaan hän soittaa ambulanssin. Rajalliset julkiset varat on ensisijaisesti suunnattava siihen, että ydintoiminnot – ensihoito, hoitoon pääsy ja varsinainen palvelutuotanto – toimivat nopeasti ja tehokkaasti. Vain tehostamalla ydintoimintoja, pääsemme purkamaan keskuspankkisosialismia, joka olisi aitoa "pienten puolella olemista. 2000-luvun alussa nuorena Nokian kesätyöläisenä nautin ilmaisista lounaista Nokian terassilla, ja tarjolla oli usein jopa samppanjaa. Tänään yritykset joutuvat aivan toisenlaiseen todellisuuteen: kustannusrakennetta kevennetään, käyttökatetta vahvistetaan, pääoman tuottavuutta parannetaan, prosesseja tehostetaan, investointeja priorisoidaan ja kassavirtaa suojataan aiempaa tarkemmin. Myös politiikassa pidetään sitkeästi kiinni vanhoista strategioista ja valtioriippuvuudesta. Poliittinen vasemmisto toistaa olevansa "pienten puolella", vaikka käytännössä se usein tarkoittaa, että valtio – eli veronmaksaja – velvoitetaan ylläpitämään yhä raskaampaa ja tehottomampaa järjestelmää. Ja jos joku kyseenalaistaa systeemin, vastaukseksi tarjotaan helposti kuvaa "Purran saksista" sen sijaan, että puhuttaisiin rakenteista. Jokainen leikkaus tuntuu kipeältä – mutta joskus juuri leikkaamatta jättäminen on vaarallisinta. Suomen ainoa taloustieteen nobelisti Bengt Holmström on kiteyttänyt asian: "Suomen sairauden nimi on valtioriippuvuus." Hänen pointtinsa ei koske vain velkaa, vaan kulttuuria, jossa olemme tulleet riippuvaiseksi valtiosta. Kun vastuu siirtyy valtiolle, oma vastuunotto, yritteliäisyys ja yhteisöllisyys heikkenevät. Samalla moraaliseen kompassiin pääsee ilmaa: konservatiivi kristitty on osa äärioikeistoa, koska he eivät ole Demareiden lailla "pienten puolella". Palaten vielä Siilasmaahan. Hän kuvasi Nokian hallituksen ja ylimmän johdon ongelmaksi haastamisen kulttuurin puutteen. Strategisia oletuksia ei kyseenalaistettu riittävästi, eikä huonoja uutisia uskallettu nostaa ajoissa pöydälle – osin siksi, ettei haluttu leimautua hankalaksi tai ylimieliseksi - öyhöttäjäksi. Haastamista tarvitaan nyt politiikassa. Meidän on uskallettava kysyä, mikä on aidosti "pienten puolella" olemista ja mitkä tehtävät todella kuuluvat valtiolle. Nokiankin kohtalossa vaarallisinta ei lopulta ollut muutos, vaan se, ettei muutokseen uskallettu reagoida ajoissa. Sama pätee Suomeen: joskus kaikkein epäinhimillisintä on jättää tekemättä ne uudistukset, joilla hyvinvointiyhteiskunta voidaan säilyttää myös seuraaville sukupolville. Se on aitoa pienten puolella olemista. On huolestuttavaa, että politiikassa on ihmisiä, jotka eivät tätä ymmärrä. Jos tämän ymmärtää - ja silti puhuu suurin kylmävin adjektiivein nykyhallituksesta, on älyllisesti epärehellinen. #politiikka #talous #Suomi

Minä olen kehitysvammaisen lapsen isä, ja subjektiivinen kokemukseni on se, että noihin liittoihin ei ole ollut minkäänlaista kosketuspintaa. Kenties olisi ollut, jos kehitysvamman aste olisi vakavampi, tai ehkä tulee olemaan kun ikää tulee pojalle lisää. Mutta nyt näin. #kehitysvammaisuus #isä #perhe

Iltapäivää! Valehtelija-Petra ei vaan mitenkään kykene rehellisesti puolustamaan lobbaukseen ja ylenpalttiseen hallintoon kohdistuvia leikkauksia.😂 Kukaan ei ole väittänyt kehitysvammaisia rälssiksi. Tukirahat on jatkossa tarkoitus kohdistaa nimenomaan avun tarvitsijoille. #politiikka #lobbauksenvastaisuus #kehitysvammaisuus

Miksi useita keskusliittoja samaan SOTE-toimintaan? Tiedän sohaisevani kusiaispesään, mutta jonkun on kerrottava totuus. Yle antaa runsaasti mediatilaa vihreiden puheenjohtajalle, joka valittaa etenkin Kehitysvammaliiton STEA-avustusten vähentämisestä. Jottei taas saisi kuulla olevansa rasistifasisti, kerron heti, että yhteiskunnan tulee tukea juuri heitä, jotka eivät selviydy elämästään omin avuin. Jos saisin päättää avustuksista, antaisin vammaisille 100 ja asylum-maahanmuuttajille nolla. Mutta akateemisille naisille en rahoja jakaisi. Sen takia nostan kissan pöydälle. Kehitysvammaliittoa tukevat tahot väittävät, että STEA-rahoituksen vähentäminen vaikuttaisi 800.000 ihmisen elämään. Mistä hatusta tuo luku on otettu, koska kehitysvammaisia arvioidaan olevan 50.000 ja heistä yli 90 % on lievästi ja keskiasteisesti vammaisia. Kehitysvammaisten määrä on 2000-luvulla lisääntynyt merkittävästi, eikä syytä haluta selvittää. Talonpoikaisjärjellä syy on selvä: humanitaarinen maahanmuutto ja sen mukana tulevat serkusavioliittojen lapset. Hakusanalla ”kehitysvam” löytää STEAn tämän vuoden avustuksista 13 järjestöä, jotka ovat saaneet 2,5 miljoonaa euroa. Kun hakee samalla sanalla järjestöjä, on rahaa jaettu 5,8 miljoonaa viidelle järjestölle. Kirjoitus käsittelee kolmea suurinta. Kaksi suurta Kehitysvammaliitto ja Kehitysvammaisten Tukiliitto ovat vuosittain saaneet miljoonien eurojen tuen. Vuonna 2020 Marinin aikaan molemmat saivat 4 miljoonaa euroa, tänä vuonna kumpikin yhteensä 5 miljoonaa euroa melkein yhtä suurin määrin. Kuvaaja osoittaa, että nämä kaksi järjestöä tekevät täysin samaa päällekkäistä työtä. ”Osallisuuden, toimijuuden ja arjenhallinnan tukeminen” saa rahaa kahdelta eri momentilta. Tuplarahat on annettu kahdelle muullekin nimikkeelle. Näistä kolmesta liitosta vain Tukiliitto on julkaissut tilinpäätöksensä. Kaivamalla netin syövereitä nähdään, että nämäkin järjestöt ovat akateemisten naisten suojatyöpaikkoja. Muutamat miehet kelpaavat hoitamaan taloja ja tiloja ja IT-asioita. Tietoja salataan, koska ne olisivat kiusallisia. Tukiliitto kertoo, että sillä on 2 miljoonan euron sijoitukset. Tuloja Tukiliitolla oli viime vuonna 4,0 miljoonaa euroa, joista STEAlta 2,6 miljoonaa. Kehitysvammaliiton tulot olivat 3,6 miljoonaa, josta STEAlta 2,4 miljoonaa. Kehitysvammatuki 57 ei ole liitto, joten sen rahat (0,5 miljoonaa euroa) eivät ehkä ole leikattavana. Seinäjoen seudun kehitysvammaisten Tuki ry on saanut sekä viime että tänä vuonna 150 tuhannen euron avustukset ja Turun Seudun kehitysvammaisten tuki ry molempina vuosina 162 tuhatta euroa. Molemmat ovat Tukiliiton jäseniä. Kehitysvammaliitto ei ole vammaisjärjestöjen järjestö, eikä se myöskään osallistu kohtaamistyöhön, joten rahat ovat jatkossa tiukoilla. Liitolla on organisaatiojäseniä kuten yhdistyksiä, säätiöitä, yrityksiä, kuntia, seurakuntia, hyvinvointialueita ja henkilöjäseniä. Omien sanojensa mukaan se on ”yleishyödyllinen kansalaisjärjestö, jonka tehtävänä on toimia yhteistyöfoorumina, kehittäjänä, tutkijana, vaikuttajana, edunvalvojana ja edelläkävijänä”. Molemmat isot järjestöt ovat osallistuneet Zanzibarin kehitysvammaistyöhön, mutta Tukiliitto on siitä jäänyt pois. #kehitysvammaisuus #SOTE #yhteiskunta

Kun järjestöiltä leikataan, ei leikata puhevammaisilta tai kehitysvammaisilta. Leikataan ylisuuriksi kasvaneilta yhdistyksiltä, jotka eivät kykene rahoittamaan omaa toimintaansa kuten kansalaisjärjestön kuuluu rahoittaa toimintansa eli jäsentensä ja mahdollisten asiakkaiden maksuilla. Käytännössä tämä säästö otetaan palkoista, joita ei makseta puhevammaisille tai kehitysvammaisille vaan tädille ja sedille, jotka ovat töissä siellä yhdistyksessä. Mutta tämän sanominen ei ole niin mukavaa kuin väittää, että nyt leikataan vammaisilta. Mihin se säästetty raha sitten menee? Se menee yhteiskunnan lakisääteisiin palveluihin mm. vammaisille. Se siis otetaan järjestöpalkoista ja annetaan niille, joilta väitetään leikattavan. Kun yhteiskunnan rahat on loppu, niin järjestöt ovat todella haluttomia puolustamaan niitä, jotka apua oikeasti tarvitsevat. Ne haluavat pitää omat työpaikkansa, mutta eivät ymmärrä, että järjestöraha on niiltä pois, joita he juhlapuheissa esittävät auttavansa. #vammaiset #järjestöt #sosiaalipolitiikka

Järjestörälssin "mielipidettä" taas pukkaa HS:ssa. Kehitysvammajärjestöt ovat aktivoituneet tällä viikolla kuin viimeistä päivää. Tähän "mielipidekirjoitukseen" liittyen. Jo se, että verovaroin ylläpidetään kolmea eri kehitysvammoihin keskittyvää keskusjärjestöä kertoo tehottomuudesta. Erityisesti kun Sosiaali- ja terveysministeriön avustuskeskus on määritellyt yhden niistä eli ruotsinkielisten FDUV:in (Förbundet De Utvecklingsstördas Väl ry) varakkaaksi yhdistykseksi. Ko. järjestö ei tarvitsisi lainkaan julkista tukirahaa. Entä mikseivät Kehitysvammaliiton 190 jäsentä rahoita yhdistystään? Jos edes jäsenet eivät vaivaudu rahoittamaan järjestöään, miksi veronmaksajan tulisi sitä rahoittaa? Vuoden 2025 lopussa liitolla oli 190 jäsentä. Jäsenistö koostuu hyvinvointialueista, kunnista, yhdistyksistä, säätiöistä, yrityksistä, seurakunnista ja oppilaitoksista. Järjestökentällä on ongelmia paitsi päällekkäisyyksissä, myös rönsyilyssä, mikä ilmenee järjestöjohtajien kirjoituksestakin. On aiheellista kyseenalaistaa, miksi veronmaksajien tulisi rahoittaa kansalaisjärjestöjen tiedonkeruuta, tutkimusta tai lobbausta? Tiedonkeruuta ja tutkimusta varten valtiolla on niihin keskittyvät laitokset ja organisaatiot. Veronmaksajien rahan lobbauksen veromaksajien rahoilla taas voisi kieltää. Niin järjettömältä rahan haaskaamiselta se vaikuttaa. https://t.co/DO8wcMdCdY #kehitysvamma #järjestöt #verovarat

Rinnekodit on ilmoittanut tukevansa ulkopuolista selvitystä, joka koskee kehitysvammaisen miehen kuolemaa poliisin etälamautuksen seurauksena, ja pitää tärkeänä tapahtumien perusteellista arviointia ja mahdollisten opittujen asioiden tunnistamista. #Kehitysvamma #PoliisinAseenkäyttö #UlkopuolinenSelvitys

Piti palata vanhaan vääntöön facebookissa, joten jaetaan nyt tännekin: Miksi STEA avustusten leikkaus on järkevää? Silmiä avaavaa on kuunnella pohjalle tämä: https://t.co/5XLXeSZTLM Otetaan esimerkiksi kehitysvammaliitto. Merkittävä osa sen toiminnasta ja resursseista menee vaikuttamiseen ja lobbaamiseen, lausuntojen ja kannanottojen tekemiseen, työryhmiin osallistumiseen, päättäjien tapaamiseen, koulutuksiin, webinaareihin, työpajoihin, tietoiskuihin ja erilaisiin kehittämishankkeisiin. Kehitysvammaliitto itse kertoo vuoden 2025 toiminnastaan esimerkiksi antaneensa 17 lausuntoa ja kannanottoa, toimineensa 35 työ- ja ohjausryhmässä sekä tavanneensa kansanedustajia, avustajia ja muita päättäjiä. Kysymys siis kuuluu: paljonko käytetystä rahasta muuttuu lopulta konkreettiseksi avuksi kehitysvammaisen ihmisen arjessa. Kehitysvammaliitto sai vuonna 2025 noin 2,4 miljoonaa euroa STEA-rahoitusta. Liitolla oli vuoden aikana 52 palkattua työntekijää. Jos sama 2,4 miljoonaa euroa käytettäisiin suoraan palvelujen ostamiseen ja avun hinnaksi oletettaisiin esimerkiksi 60 euroa tunnilta, rahalla voitaisiin ostaa noin 40 000 tuntia konkreettista apua vuodessa. Tämä olisi kymmeniä kertoja tehokkaampaa, kuin liittojen rahoittaminen. Tehottomuudesta kertoo myös se, että kehitysvammaliitto kertoo antaneensa vuonna 2025 neuvontaa 3 842 yhteydenottajalle. Vertailun mittakaavaksi: 40 000 tuntia jaettuna 3 842 henkilölle olisi keskimäärin noin 10,4 tuntia henkilökohtaista apua jokaiselle, jos se toteutettaisiin markkinaehtoisesti. Nyt henkilö saa puhelun verran neuvontaa... tehokasta?🙄 Kehitysvammaliiton Papunetilla, selkokielen kehittämisellä tai muulla ”asiantuntijatyön" kohdalla pitää kysyä : onko tehokkaampaa rahoittaa järjestörakennetta, lobbausta, lausuntoja, seminaareja ja työryhmiä vai antaa mahdollisimman suuri osa rahasta suoraan apua tarvitsevien ihmisten palveluihin? Tässä on ongelman ydin. Vammaisten varsinaisten palvelujen järjestämisestä vastaavat hyvinvointialueet. Liitot tuottavat lähinnä ”oheispalveluja”. Ts. Jos ihminen saa sydänkohtauksen, hän soittaa ambulanssin. Ei hän soita Sydänliittoon. Samalla tavoin kehitysvammaisen ihmisen jokapäiväisessä avuntarpeessa palveluvastuu on ensisijaisesti hyvinvointialueella, ei etujärjestöllä. Esimerkiksi Keski-Uudenmaan hyvinvointialue (Keusote) järjestää vammaisille muun muassa henkilökohtaista apua, asumisen tukea, kuljetuspalveluja, vammaissosiaalityötä sekä vammaispalvelujen neuvontaa ja ohjausta. Lisäksi hyvinvointialue järjestää omaishoidon tukea silloin, kun vammaisen tai sairaan henkilön hoito ja huolenpito tapahtuvat kotona. Keusotessa henkilökohtaista apua voidaan toteuttaa myös palvelusetelillä tai kilpailutetulta yksityiseltä palveluntuottajalta ostettavana palveluna. Markkinaehtoista palvelutuotantoa voidaan siis käyttää aivan hyvin julkisen järjestämisvastuun sisällä. Rahan voisi esimerkiksi kanavoida hyvinvointialueiden kautta palveluseteleiksi tai kilpailuttaa palvelut niin, että koulutetut yksityiset palveluntuottajat voisivat tarjota konkreettista apua suoraan vammaisille ihmisille. Mitä siis loppujen lopuksi tarkoittaa ”hyvinvointivaltio” tai ”pienten puolella oleminen”? Onko se mahdollisimman viisasta ja vaikuttavaa auttamista – vai rahojen kaatamista rälssiin? Niin, ja lukekaa se @ottojuote räikkä tähän perään. Se tiivistää kaiken oleellisen. https://t.co/pqg2qBYd0u Lähteet: https://t.co/59sBjqIsA9 https://t.co/iTwHDo95Ju…/vammaiset…/henkilokohtainen-apu/ https://t.co/X5kyi5KSq1 https://t.co/VnQDQOi3Dc #vammaiset #hyvinvointi #STEA

Kehitysvammaisten Tukiliitto on aloittanut muutosneuvottelut, jotka voivat johtaa 20 ihmisen irtisanomiseen, syynä merkittävät leikkaukset valtion STEA-avustuksiin, mikä uhkaa järjestön toimintaa ja sen tarjoamaa tukea kehitysvammaisille henkilöille ja heidän perheilleen. #KehitysvammaistenTukiliitto #Muutosneuvottelut #STEA

Kainuussa hoitohenkilökunta on käyttänyt turvasumutetta kehitysvammaisiin ihmisiin, mikä on herättänyt vakavaa kritiikkiä ja voimakkaita ihmisoikeusloukkauksiksi luokiteltuja väitteitä, vaikka asiasta on jo vuosia sitten annettu varoituksia ja ohjeistuksia sen lainmukaisuudesta. #Kehitysvamma #Ihmisoikeudet #Kainuu