Search

Matante Fréchette, la reine du gaspillage💸qui dit à PSPP qu'il ne sait pas comment ça marche les dépenses au gouvernement alors que la CAQ a FLAUBÉ🔥6.4 milliards $ du Fonds de développement économique notamment dans de la bouette électrique💩⚡️💩 et qu'elle est incapable de chiffrer la dette du Québec 🤣🤣🤣 #Québec #politique #gaspillage

PSPP s’offusque qu’Éric Duhaime va « priver » l’Etat de 30 milliards de dollars de taxes et d’impôts. En fait, c’est 40 milliards. Et on ne « prive » pas l’État. On baisse les impôts et les taxes des contribuables qui ont la plus grosse pression fiscale en Amérique du Nord. #taxes #économie #politique

La banque de France a répondu à la question que je posais à son gouverneur vendredi dans le tweet ci dessous. La diminution de 58 mds en six mois de notre dette détenue par la Banque de France n’est pas due à une revente de cette dette sur les marchés. Cette diminution correspond à des obligations arrivées à échéance. Mais je soulevais un problème de fond, qui demeure : 1/ La part de la dette que nous possédons fond comme neige au soleil. En miroir, cela renforce la part détenue par les marchés, et donc leur monopole sur notre dette. 2/ Ce n’est pas un mécanisme automatique mais un choix de politique monétaire. La BCE a pris la décision de ne plus reconduire les programmes d’achat d’actifs (QE), une fois la dette arrivée à échéance. Le programme « secteur public » PSPP ? Fini en juillet 2023. Le programme « pandémie » PEPP ? Fini en 2024. La BCE écrit elle-même (08/2026) qu’elle a « abandonné » ces programmes. 3/ La France s’endettant toujours plus, mécaniquement, c’est sur les marchés qu’elle transfère cette dette. Cela lui coûte donc plus cher puisque les taux d’intérêts augmentent, que nous continuons à faire appel à des obligations indexées sur l’inflation (OATi) très coûteuses et qu’en plus nous sommes toujours plus sensibles à des fonds spéculatifs (hedge funds) étrangers installés dans des paradis fiscaux. La question de « geler » la dette détenue par la Bdf est donc majeure et cela nécessiterait que la BCE reconduise ces programmes. Question d’autant plus essentielle quand tous les pays européens ont besoin d’investir des centaines de milliards pour la bifurcation écologique et que nous ne pouvons dépendre pour cela des marchés. #Dette #BCE #Économie

.@PaulPlamondon à 5 chefs et une élection : pas de cassette, pas de fausses promesses : du vrai PSPP ce soir. Malgré les tirs groupés, zéro concession, une maîtrise totale du débat. Aucun doute : l'étoffe d'un futur premier ministre du Québec. "Ma seule loyauté est ma loyauté au Québec." Très fière. #Québec #Élections #PSPP

PSPP est une vraie girouette référendiste! Comment faire confiance à quelqu’un qui a répété pendant cinq ans qu’il ferait l’indépendance coûte que coûte, puis change d’idée à une semaine des élections? Si un autre gouvernement protectionniste prend le pouvoir à Washington, que fera-t-il? Repousser encore son projet? Le Québec n’a pas à se faire dicter son agenda politique par les Américains.  Donner la balance du pouvoir au Parti conservateur du Québec permettrait d’éviter un référendum et de concentrer le gouvernement sur le pouvoir d’achat, la compétitivité de nos entreprises, l’accès aux soins et l’accès à la propriété pour les jeunes. #Québec #Politique #Référendum

Vallitseva asiantila on mahdotonta hyväksyä. Emme voi olla reagoimatta siihen, että EU-parlamentti voi poistaa Suomen perustuslain suojaamia perusoikeuksia – kuten tässä tapauksessa viestintäsalaisuuden. Suomi liittyi Euroopan Unioniin aikanaan tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä (yksinkertaisella ääntenenemmistöllä), eikä Suomi ole missään vaiheessa luovuttanut ulkomaille mandaattia kävellä perustuslakimme yli. PB näkeekin asiassa vain kolme vaihtoehtoa: 1) Suomi vahvistaa tulkinnan, jonka mukaan Suomen perustuslaki on aina ensisijainen suhteessa EU-lainsäädäntöön. 2) Suomi kieltää säädöskohtaisesti perustuslain kanssa ristiriidassa olevien EU-säädösten soveltamisen. 3) Suomi eroaa EU:sta. PB tukee vain jonkin yllä olevan vaihtoehdon mukaista politiikkaa, ei heikompia vaihtoehtoja. Ehdottamamme linja ei ole uniikki, vaan vastaavia linjauksia on jo tehty muissakin EU-maissa. Puolan perustuslakituomioistuin totesi jo vuoden 2005 liittymissopimusratkaisussa K 18/04, että perustuslaki säilyy Puolan ylimpänä lakina suhteessa kaikkiin Puolaa sitoviin kansainvälisiin sopimuksiin. Jos EU-oikeuden ja perustuslain välistä ristiriitaa ei voida ratkaista tulkinnalla, vaihtoehtoina ovat perustuslain muuttaminen, EU-oikeuden muuttaminen tai viime kädessä EU:sta eroaminen. Vuoden 2021 ratkaisussa K 3/21 tuomioistuin meni vielä pidemmälle. Se katsoi EU-sopimusten määräykset perustuslain vastaisiksi siltä osin kuin niitä tulkitaan siten, että ne oikeuttaisivat tai velvoittaisivat puolalaisen tuomioistuimen sivuuttamaan perustuslain. Ratkaisun mukaan Puolan perustuslaki on etusijalla sekä sitovuuden että soveltamisen kannalta. Samaten Tšekin perustuslakituomioistuin lausui Lissabonin sopimusta koskevassa ratkaisussaan vuonna 2008 suoraan, että jos kansallisen perustuslain ja EU-oikeuden välillä on selvä ristiriita, jota ei voida poistaa kohtuullisella EU-myönteisellä tulkinnalla, Tšekin perustuslaillisen järjestyksen ja erityisesti sen aineellisen ytimen on saatava etusija. Tuomioistuin katsoi myös säilyvänsä Tšekin perustuslaillisuuden ylimpänä suojelijana suhteessa EU:n toimielinten mahdollisiin ylilyönteihin. Tšekki on lisäksi soveltanut varaumaa käytännössä. Niin sanotussa Slovak Pensions -ratkaisussa vuonna 2012 perustuslakituomioistuin katsoi EU-tuomioistuimen ylittäneen toimivaltansa ja luonnehti sen tulkintaa ultra vires -toimeksi. Se kieltäytyi noudattamasta EU-tuomioistuimen ratkaisun edellyttämää lopputulosta. Niin ikään Ranskan Conseil d’État kuvaa vakiintuneeksi oikeuskäytännöksi sen, että Ranskan integroituminen EU:hun ei horjuta perustuslain ensisijaisuutta kansallisessa oikeusjärjestyksessä ja että perustuslaki on sopimuksia ylempänä. EU-oikeus on puolestaan tavallisia lakeja ylempänä. Samaten Saksan liittovaltion perustuslakituomioistuin hyväksyy EU-oikeuden soveltamisetusijan pääsääntöisesti, mutta katsoo tämän etusijan perustuvan yksinomaan Saksan perustuslakiin ja Saksan antamaan toimivaltasiirtoon. Tuomioistuin onkin varannut itselleen kaksi keskeistä valvontamuotoa: - ultra vires -valvonnan, jos EU:n toimielin toimii sille siirretyn toimivallan ulkopuolella; - valtiosääntöidentiteetin valvonnan, jos EU-toimi loukkaa Saksan perustuslain muuttamattomaksi suojattua ydintä. Ns. PSPP-ratkaisussa 5.5.2020 varausta sovellettiin ensimmäisen kerran suoraan EU-tuomioistuimen ratkaisuun: Saksan perustuslakituomioistuin katsoi EU-tuomioistuimen suhteellisuusarvioinnin objektiivisesti mielivaltaiseksi, julisti ratkaisun ultra vires -ratkaisuksi ja katsoi, ettei se sitonut Saksaa. Vastaavasti Italian perustuslakituomioistuin on kehittänyt niin sanotun controlimiti-opin. EU-oikeuden etusija hyväksytään, mutta se ei saa loukata Italian valtiosäännön ylimpiä periaatteita eikä loukkaamattomia perusoikeuksia. Niin ikään Espanjalla ja Tanskalla on samankaltaisia tulkintoja. Emme siis olisi mikään outolintu, vaan normaali etujaan valvova eurooppalainen valtio! #EU #Perustuslaki #Oikeudet