Search

Vantaan imaami Sharmarke Said Aw-Mussen kommentti Heikki Vestmannin islamia koskevaan julkaisuun on jälleen laadukasta, Aw-Musselle tuttua kaavaa - islamissa sallittua joustavuutta petoksen suhteen edistääkseen islamin asiaa. Islamilainen pelikirja on aina sama, se noudattaa DARVO:n taktiikoita. DARVO tulee sanoista Deny, Attack and Reverse Victim Order. Ensin kiistetään syytökset, jonka jälkeen syytös peilataan takaisin alkuperäiseen syyttäjään. Syytöksen kohde maalataan uhriksi ja syytösten esittäjä alistajaksi. Niin myös imaami Sharmarke Said Aw-Mussen tuoreimmassa, jossa hän luonehtii Vestmanin kirjoitksen "vastuuttomaksi" ja hänen "motiivinsa" kyseenalaiseksi; pohtii mikä oli motiivi "julkaistu tällainen kirjoitus juuri nyt". Turun ilmapiiri on kuulemma "jo valmiiksi jännittynyt". "Juuri tällaisina aikona" ja vielä Vestamin asemassa Aw-Musse kertoo odottavansa "harkintaa eikä vastakkainasettelua lisääviä yleistyksiä". "Samalla ihmettelen sitä itsevarmuutta, jolla Pj. ryhtyy määrittelemään islamia, shariaa ja islamilaista oikeusoppia, vaikka hänellä ei tietääkseni ole minkäänlaista asiantuntemusta islamilaisesta teologiasta tai oikeustieteestä." Islamin kritisointi tavan kansalaisena kun ei sovi imaamin näkemykseen. Eihän tavantallaaja voi tietää mitä Koraanissa ja haditheissa "oikeasti" sanotaan eikä mitä niillä "oikeasti" tarkoitetaan. Sharmarken mukaan islamilainen oikeusperinne "ei yksiselitteisesti opeta" etteikö muslimi "voisi elää" maallisen lainsäädännön alaisuudessa. Ei opetakaan. Muslimi kyllä "voi elää" mallisen lainsäädännön alaisuudessa. Ne historialliset sopimukset, joihin Sharmarke viittaa, ovat juurikin väliaikaisia maallisia sopimuksia (hudna). Kuten Sharmarke itse sanoo, "islamin historiassa tunnetaan vahvasti sopimusten ja yhteiskunnan järjestyksen kunnioittaminen"... niin pitkään kuin on tarpeen. "Eikä tietääkseni kukaan ole vaatimassa Suomeen erillistä oikeusjärjestelmää." "Tietääkseni" on mielenkiintoinen ilmaisu. Kuten myös "erillistä oikeusjärjestelmää". Islamin opinkappaleet ja sotalordin käskyt ovat selvät: koko maailman on alistuttava Allahin käskyjen alle. Siten ei voida puhua "erillisestä" oikeusjärjestelmästä, vaan "korvaavasta". Shariasta. Tietääkseni imaami Aw-Mussen kyllä ymmärtää tämän. "Juuri siksi olen huolissani keskustelusta, joissa näitä oikeuksia pyritään kaventamaan tai niiden oikeutusta kyseenalaistamaan islamia koskevien uhkakuvien kautta." Aivan kuten hijab-, niqab- ja burkhakeskustelussa, Aw-Musse kääntää uskonnonvapauden inversioksi niin, että kuvaa naisten ja tyttöjen kuolonkankaisiin käärimisen estämisen olevan uskonvapauden vastaista. Samoin kun koulussa paastoamaan pakotettuja lapsia on "vain vähän" ja heidän uskonnonvapauttaan on kunnioitettava niin, ettei heidän paastoamistaan saa estää. "Perustuslakivaliokunnan Pj. jos kenen pitäisi ymmärtää, ettei perustuslakia puolusteta tekemällä kokonaisesta uskonnollisesta perinteestä tai ihmisryhmästä uhkakuvaa." Edelleen, islamin opinkappaleiden ja sen käytännön sovellusten arviointi ei ole yksittäisten muslimien demonisointia. Esimerkiksi ainoastaan islamista inspiroituneiden terroristien, jihadistien, toimien arviointi voidaan leimata "kielteiseksi stereotypioinniksi ja islamofobiaksi". Siten estää keskustelu ainoastaan islamista ja islamisaatiosta puhkeavista ongelmista. "Toivon erityisesti päättäjiltä vastuuullisuutta sanoissaan. Vähemmistöjä demonisoiva, epäluuloa ruokkiva ja vastakkainasettelua syventävä puhe ei vahvista Suomea eikä niitä arvoja, joille yhteiskuntamme rakentuu." Perusoikeuksien näkökulmasta toinen mielenkiintoinen kysymys on islamin järjestelmällinen naisten ja tyttöjen alisteinen asema, joka on lähtökohtaisesti täydellisen ristiriidassa sen suhteen mitä Suomessa ja suomalaisessa yhteiskunnassa on pidetty arvoina. Ylipäätään burkhiin ja niqabeihin pukeutuvia tyttöjä näkyy "vain vähän", kuulemma ketään ei "pakoteta" pukeutumaan kangaskahleeseen ja on osa tytön uskonvapautta kääriytyä kankaaseen. Vaikka kaupungeilla tulee vastaan naisia ja pieniä tyttöjä kaavuissa, kuulemme usein puheita miten "pieniä tyttöjä ei oikeasti käytä islamilaisia kaapuja". Tosin hiljalleen tässäkin on edetty jo kohtaan "pieniä tyttöjä, jotka käyttävät islamilaisia kaapuja, on todellisuudessa niin vähän, ettei asiaan kannata puuttua". Tästä huolestuttavan konkreettisena esimerkkinä toimii Iltalehden Ida Erämaan artikkeli heinäkuulta 2025: "Tervetuloa kouluun, burkha?" joka noudattaa täsmälleen tätä ennaltamäärättyä kaavaa. Ilmiöön puuttuminen kuvataan uskonvapauden rikkomisena ja kaapuihin peitettyjen tyttöjen uskonvapauden viemisenä. Kun islamilaisten hautajaisten kohdalla keväällä 2026 nousi esiin keskustelu miksei miehet ja naiset saata olla edes samalla nurmella, keskustelu kehystettiin "rasistiseksi", "islamofobiseksi" ja "ennakkoluuloiseksi". Kun ramadanin aikaan nousee esiin kuinka lapset pakotetaan paastoamaan, tämän sanotaan "rajoittavan lasten vapautta harjottaa uskontoaan". Ylen studiossa kun keskustelija toi esiin miten islamissa on sallittua vääräuskoiselle valehtelu islamin asian edistämiseksi, toimittaja lopetti keskustelun seinään. "Täällä ei ole islaminuskoista kantaansa puolustamassa". Termillä "islamofobia" ei ole muuta funktiota kuin lakkauttaa keskustelu islamin todellisista ongelmista ja ennaltaehkäistä kaikki kritiikki islamia kohtaan. Vaikka miten perusteltu ja aiheellinen. EU:n valmistelussa oleva "Anti-Muslim hatred" pyrkii laajentamaan tätä määritelmää vielä entisestään. Joten kun imaami Aw-Musse lopussa viittaa Suomen pohjalla virtaaviin arvoihin... ehkä niitä todella on syytä pohtia. Jos uskonnonvapauden nimissä ajetaan poliittisen ja uskonnollisen siiven sisältävää ideologiaa, jonka keskeisenä tarkoituksena on vallitsevan yhteiskuntajärjestelmän korvaaminen toisella, on enemmän kuin perusteltua pohtia kuuluuko sen ajaminen uskonnonvapauteen. Eikä tämä rajoitu vain islamiin, vaan esimerkiksi marxismiin aivan yhtä lailla. Molempien ideologioiden mukaan kun moraali määrittyy sen mukaan mikä edistää vallankaappausta. Siksi niiden epäpyhä liitto toimiikin niin hyvin yhteen. Sillä kun sitä ei ymmärretä, ei osata argumentoida eikä perustella minkä takia islamilainen maailmankuva tai vaikkapa marxistien ja sosialistien ajama maailmankuva ei ole yhteensopiva länsimaisen eetoksen kanssa. #Islam #Uskonnonvapaus #Suomi

Sananvapauden ja islamin suhde puhuttaa taas. Seida ja Heikki Vestman toivat tänään esiin näkemyksensä siitä, saako Kokoomuksessa kritisoida islamia ilman pelkoa seurauksista. Ulostulo ei miellyttänyt kaikkia: imaami Sharmarke Said Aw-Musse riensi välittömästi haukkumaan perustuslakivaliokunnan puheenjohtajan kirjoitusta ”hyvin vastuuttomaksi”. Samalla imaami esitti väitteen, että islam olisi yksi Suomen uskonnoista. Todellisuudessa Suomessa on uskonnonvapaus, mutta virallinen, laissa säädetty erityisasema ja verotusoikeus on vain ja ainoastaan Suomen evankelis-luterilaisella ja ortodoksisella kirkolla. Islamilla ei tällaista valtiollista tai lainsäädännöllistä asemaa ole – eikä pidäkään olla. Ovatko muslimiyhteisöt ottamassa liikaa valtaa suomalaisessa politiikassa ja päätöksenteossa, vai mistä tässä reaktiossa on kyse? #uskonnonvapaus #islam #Suomi

I have submitted a 610-page complaint to the ECHR. The ruling made by the Supreme Court with a narrow voting decision severely restricts freedom of speech and religion. A positive decision would be significant not only for Finland but for all of Europe. I am grateful for all the support and prayers! (translated)

Olen suunnitellut oman podcastin aloittamista syksyllä 2026. Tarkoitus olisi käsitellä ajankohtaisia yhteiskunnallisia, taloudellisia ja arvopohjaisia kysymyksiä selkeällä ja rohkealla otteella — mutta asiallisesti ja faktoihin nojaten. Mahdollisia teemoja: Lähi-itä, Israel ja turvallisuus – jihadistinen terrorismi Euroopassa – radikalisoituminen ja sen taustatekijät – pro-Palestiina-liikkeen, median ja propagandan vaikutus Eurooppaan – haastatteluja Lähi-idässä asuvien ex-muslimien, israelilaisten, asiantuntijoiden ja eri järjestöjen edustajien kanssa – kristillinen sionismi: mitä se on ja mitä se ei ole Talous ja yhteiskunta – Suomen talouden suunta – työn, yrittäjyyden ja verotuksen kysymykset – keskuspankki raha ja sen vaikutus talouteen (keskuspankki kapitalismi) – Suomen tulevaisuus Arvot, perhe ja kristilliset juuret – ydinperhe yhteiskunnan perustana – Euroopan kristilliset juuret – sananvapaus ja uskonnonvapaus – Uskonto ja politiikka Haastattelut Tavoitteena olisi saada mukaan kiinnostavia vieraita Suomesta ja ulkomailta: ihmisiä, joilla on omakohtaista kokemusta Lähi-idästä, islamista, kristinuskosta, Israelista, sananvapaudesta, turvallisuudesta ja yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta. Tarkoitukseni on opetella tekemään podcastia mahdollisimman pitkälle itse — myös editointia ja tuotantoa, mutta jos sinulla on osaamista podcastien, videotuotannon, editoinnin, somen, viestinnän tai kampanjoinnin parissa — tai haluat muuten olla mukana rakentamassa tätä työtä — ota yhteyttä. Pyrin rakennetamaan rohkeaa, selkeää ja konservatiiviselta arvopohjalta nousevaa keskustelua Suomen tulevaisuudesta. #podcast #yhteiskunta #keskustelu

Kuinka monta muslimia tunnet, joka kannattaa uskonnonvapautta kristityille muslimienemmistöisissä maissa? Muslimienemmistöisissä maissa kristityt eivät voi vapaasti saarnata evankeliumia, rakentaa kirkkoja tai harjoittaa uskoaan ilman rajoituksia. #ihmisoikeudet #politiikka #uskonnonvapaus #ihmisoikeudet #kristinusko

Suvivirren laulaminen ei tee kevätjuhlasta uskonnon harjoittamista. Julkisuudessa on ollut tapaus, jossa yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta olisi asettanut Espoon kaupungille 10 000 euron uhkasakon liittyen Suvivirren laulamiseen osana koulun juhlaa. En ota kantaa julkisuuden tietoihin itsenäisen yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan ratkaisusta. Sen sijaan todettakoon, että perustuslakivaliokunnan tulkinta Suvivirren asemasta koulun juhlassa on ollut yksiselitteinen ja vakiintunut jo 20 vuoden ajan. Perustuslakivaliokunta, joka päättää auktoritatiivisesti Suomen perustuslain tulkinnasta, on linjannut, ettei yksittäisen virren laulaminen tee koulun juhlasta uskonnon harjoittamiseksi katsottavaa tilaisuutta. Kyse on suomalaiseen kulttuuriin kuuluvasta juhlatraditiosta. Valiokunta ei siis ole pitänyt Suvivirren laulamista osana koulun yhteistä kevätjuhlaa minään ongelmana perustuslain turvaaman uskonnonvapauden – eikä myöskään yhdenvertaisuussääntelyn – kannalta. Perustuslakivaliokunnan kannanotot eivät rajoitu vain Suomen perustuslain tulkintaan, vaan valiokunta on perustellut linjauksiaan kattavasti myös Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännöllä: Perustuslaista tai ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännöstä ei johdu vaatimusta poistaa koulun toiminnasta kaikkea uskontoon viittaavia elementtejä sisältävää ainesta. EIT on korostanut asiassa valtioiden laajaa harkintamarginaalia. Se on katsonut, ettei esimerkiksi kristinuskoon viittaava krusifiksi Italian valtion koulun seinällä loukannut ihmisoikeussopimuksessa turvattua uskonnonvapautta. Oudoksun sitä, että perustuslakivaliokunnan toistuvista, oikeudellisesti perustelluista ja hyvin vakiintuneista kannoista huolimatta Suvivirren sekä eräiden joululaulujen asemaa kyseenalaistetaan osana koulujen juhlia. Perustuslakivaliokunta on korostanut kaukonäköisesti, että pitkälle viety uskonnollista alkuperää olevien perinteiden välttäminen ei edistä uskonnollista suvaitsevaisuutta. Näen riskin, että vaatimuksilla suomalaiseen kristillisperäisen juhlatradition poistamisesta tehdään karhunpalvelus sille asialle, jota vaatimuksella kuvitellaan edistettävän. Epäviisasta. Viime kädessä lailla tulisi turvata koulujen suomalaiset juhlaperinteet. Jos perustuslakivaliokunnan kannanotoista huolimatta Suvivirsi ja muut juhlaperinteet joutuvat uhanalaisiksi kouluissa joidenkin tahojen ratkaisujen vuoksi, juhlaperinteiden mukaan lukien perinteisen virren laulamisen mahdollisuus tulisi kirjata lakiin, kuten perusopetuslakiin. Pidän yleisesti keskustelua kristillisten viitteiden poistamisesta suomalaisesta yhteiskunnasta suorastaan absurdina. Vankkumaton ateisti, evoluutiobiologi Richard Dawkins on todennut olevansa kulttuurikristitty ja elävänsä kaikista maailman paikoista mieluiten juuri kristityssä maassa, vaikka ei uskokaan kristinuskon opettamiin asioihin. Kallis kristillinen kulttuuriperintö on punottu kahden vuosituhannen aikana osaksi länsimaista sivilisaatiota. Olemme sille perinnölle paljon velkaa. #uskonnonvapaus #kulttuuri #perinteet