Search

"Lakialoite kaksoiskansalaisten poliittisten luottamustoimien rajoittamisesta" 🎯 Koskee muun muassa ministerin tehtäviä. Jos joku lakiosaaja haluaa pyöräyttää puhdetyönä, allekirjoitan😉 #blokataan #vieraan #vallan #vaikuttajat #blokkivaalit #politiikka #kansalaisuus #lakiesitys

Sinun @kokoomus ei ole sitten minun Kokoomus. Perustelen. Oikeistoblokki (Kok + PS + Kesk + KD + RKP / Liike Nyt -tyyppiset ei-sosialistiset puolueet) on saanut äänienemmistön lähes kaikissa eduskuntavaaleissa 1960 -luvun alusta lähtien, poikkeuksina vain vuodet 1958 ja 1966. Tilastokeskuksen ja vaalihistorian mukaan porvarillisten ja ei-sosialististen puolueiden ääniosuus on useimmiten ollut 55-60% tai enemmänkin. Silti hallitukset ovat toistuvasti olleet vasemmistojohtoisia tai punavihreitä kompromisseja. Miksi? ​Syitä on useita, eikä yksikään niistä perustu äänestäjien tahtotilan kunnioittamiseen: 1. ​Konsensuskulttuuri ja paitsioon joutumisen pelko. - Suomalaisessa hallituksen muodostamisessa on historiallisesti korostettu laajapohjaisuutta, kansallista yhtenäisyyttä ja kompromisseja. Keskusta on usein toiminut vaa'ankielenä, RKP vipuvartena, ja Kokoomuskin on ajoittain valinnut SDP:n kumppanikseen vastuullisuuden nimissä. Tuloksena on ollut äänestäjien enemmistön tahdon vesittyminen. 2. ​Blokkien puute ja vaalien jälkeiset lehmänkaupat. - Ilman selkeitä ennakkoblokkeja (kuten Ruotsissa tai monissa muissa Euroopan maissa) hallitusneuvotteluista tulee pelikenttä, jossa vähemmistö voi sanella ehtoja. SDP on ollut tässä taitava: vaikka sen ääniosuus on ollut 15-20 %, se on usein päässyt määrittelemään poliittista suuntaa. Vasemmisto on viimeksi saanut äänienemmistön vuonna 1966, mutta silti se on toistuvasti onnistunut kampeamaan itsensä hallitukseen. 3. ​Syvempi ongelma - onko "oikeisto" edes oikeistoa? - Tässä tullaan siihen, mitä moni meistä on pohtinut. Nykyinen Kokoomus ja SDP ovat monissa käytännön kysymyksissä lähempänä toisiaan kuin poliittisen kentän ääripäitä. EU-lainsäädäntö, virkamieskoneisto, sitovat kansainväliset sopimukset, ilmasto- ja maahanmuuttopolitiikan reunaehdot sekä mediaeliitin konsensus lukitsevat suuret linjat jo ennen vaaleja. Hallitusohjelmissa hiotaan lähinnä yksityiskohtia, mutta talouskasvuun, haittamaahanmuuttoon, kannustinloukkuihin, syntyvyyteen ja byrokratian paisumiseen liittyvät suuret ongelmat eivät ratkea riittävästi - olipa hallitus sitten oikeistolainen tai vasemmistolainen. Oikeisto - vasemmisto -jako on osin näytelmä, joka ylläpitää illuusiota valinnasta. Todellinen valta on siirtynyt eduskunnalta byrokratialle ja ylikansallisille rakenteille. ​Äänestäjien tahtotilan vähättely on lopetettava. Blokkivaalit tai ennakkositoumus oikeistohallituksen muodostamisesta (vaikka SDP olisikin suurin puolue) olisivat askel kohti selkeyttä: äänestäjä tietäisi, mitä saa. Sekään ei kuitenkaan riitä, jos oikeistoblokki itsessään on vain laajennettu demaripuolue Kokoomuksella höystettynä. Tarvitaan aitoa vaihtoehtoa - politiikkaa, joka asettaa työn, perheen, osaamisen, rajojen hallinnan ja kansallisen edun etusijalle uhrihierarkioiden, itsetuhoisen empatian ja symbolisen hyvesignaloinnin sijaan. ​Suomen poliittinen järjestelmä kaipaisi syvempää remonttia: pidempiä vaalikausia (esim. 6 vuotta), vähemmän puolueita ja vähemmän kansanedustajia, byrokratian karsimista sekä valiokuntaviidakon harventamista. Vasta sitten äänestäjien enemmistön tahto voi toteutua ilman, että se laimenee neuvotteluissa ja virkamieskoneistossa. ​Oikeistohallitus on välttämätön, mutta sen on oltava oikeasti oikeistolainen - ei vain nimilappu. Muuten sama teatteri jatkuu. Siksi sinun Kokoomus ei ole minun Kokoomus. #Politiikka #Oikeisto #Vaalit

”Blokkivaalit on demokratian vastaista” Päinvastoin, porvariblokki varmistanee enemmistön tahtotilan👇👇👇 Jostain syystä Suomessa on ollut muu kuin porvarihallitus v 1966 jälkeen. #älyllinenepärehellisyys https://t.co/yehdsFSnsj #demokratia #Suomi #politiikka