BETA nonprofit public democratic european moderated

Search

#epäluulo

Vantaan imaami Sharmarke Said Aw-Mussen kommentti Heikki Vestmannin islamia koskevaan julkaisuun on jälleen laadukasta, Aw-Musselle tuttua kaavaa - islamissa sallittua joustavuutta petoksen suhteen edistääkseen islamin asiaa. Islamilainen pelikirja on aina sama, se noudattaa DARVO:n taktiikoita. DARVO tulee sanoista Deny, Attack and Reverse Victim Order. Ensin kiistetään syytökset, jonka jälkeen syytös peilataan takaisin alkuperäiseen syyttäjään. Syytöksen kohde maalataan uhriksi ja syytösten esittäjä alistajaksi. Niin myös imaami Sharmarke Said Aw-Mussen tuoreimmassa, jossa hän luonehtii Vestmanin kirjoitksen "vastuuttomaksi" ja hänen "motiivinsa" kyseenalaiseksi; pohtii mikä oli motiivi "julkaistu tällainen kirjoitus juuri nyt". Turun ilmapiiri on kuulemma "jo valmiiksi jännittynyt". "Juuri tällaisina aikona" ja vielä Vestamin asemassa Aw-Musse kertoo odottavansa "harkintaa eikä vastakkainasettelua lisääviä yleistyksiä". "Samalla ihmettelen sitä itsevarmuutta, jolla Pj. ryhtyy määrittelemään islamia, shariaa ja islamilaista oikeusoppia, vaikka hänellä ei tietääkseni ole minkäänlaista asiantuntemusta islamilaisesta teologiasta tai oikeustieteestä." Islamin kritisointi tavan kansalaisena kun ei sovi imaamin näkemykseen. Eihän tavantallaaja voi tietää mitä Koraanissa ja haditheissa "oikeasti" sanotaan eikä mitä niillä "oikeasti" tarkoitetaan. Sharmarken mukaan islamilainen oikeusperinne "ei yksiselitteisesti opeta" etteikö muslimi "voisi elää" maallisen lainsäädännön alaisuudessa. Ei opetakaan. Muslimi kyllä "voi elää" mallisen lainsäädännön alaisuudessa. Ne historialliset sopimukset, joihin Sharmarke viittaa, ovat juurikin väliaikaisia maallisia sopimuksia (hudna). Kuten Sharmarke itse sanoo, "islamin historiassa tunnetaan vahvasti sopimusten ja yhteiskunnan järjestyksen kunnioittaminen"... niin pitkään kuin on tarpeen. "Eikä tietääkseni kukaan ole vaatimassa Suomeen erillistä oikeusjärjestelmää." "Tietääkseni" on mielenkiintoinen ilmaisu. Kuten myös "erillistä oikeusjärjestelmää". Islamin opinkappaleet ja sotalordin käskyt ovat selvät: koko maailman on alistuttava Allahin käskyjen alle. Siten ei voida puhua "erillisestä" oikeusjärjestelmästä, vaan "korvaavasta". Shariasta. Tietääkseni imaami Aw-Mussen kyllä ymmärtää tämän. "Juuri siksi olen huolissani keskustelusta, joissa näitä oikeuksia pyritään kaventamaan tai niiden oikeutusta kyseenalaistamaan islamia koskevien uhkakuvien kautta." Aivan kuten hijab-, niqab- ja burkhakeskustelussa, Aw-Musse kääntää uskonnonvapauden inversioksi niin, että kuvaa naisten ja tyttöjen kuolonkankaisiin käärimisen estämisen olevan uskonvapauden vastaista. Samoin kun koulussa paastoamaan pakotettuja lapsia on "vain vähän" ja heidän uskonnonvapauttaan on kunnioitettava niin, ettei heidän paastoamistaan saa estää. "Perustuslakivaliokunnan Pj. jos kenen pitäisi ymmärtää, ettei perustuslakia puolusteta tekemällä kokonaisesta uskonnollisesta perinteestä tai ihmisryhmästä uhkakuvaa." Edelleen, islamin opinkappaleiden ja sen käytännön sovellusten arviointi ei ole yksittäisten muslimien demonisointia. Esimerkiksi ainoastaan islamista inspiroituneiden terroristien, jihadistien, toimien arviointi voidaan leimata "kielteiseksi stereotypioinniksi ja islamofobiaksi". Siten estää keskustelu ainoastaan islamista ja islamisaatiosta puhkeavista ongelmista. "Toivon erityisesti päättäjiltä vastuuullisuutta sanoissaan. Vähemmistöjä demonisoiva, epäluuloa ruokkiva ja vastakkainasettelua syventävä puhe ei vahvista Suomea eikä niitä arvoja, joille yhteiskuntamme rakentuu." Perusoikeuksien näkökulmasta toinen mielenkiintoinen kysymys on islamin järjestelmällinen naisten ja tyttöjen alisteinen asema, joka on lähtökohtaisesti täydellisen ristiriidassa sen suhteen mitä Suomessa ja suomalaisessa yhteiskunnassa on pidetty arvoina. Ylipäätään burkhiin ja niqabeihin pukeutuvia tyttöjä näkyy "vain vähän", kuulemma ketään ei "pakoteta" pukeutumaan kangaskahleeseen ja on osa tytön uskonvapautta kääriytyä kankaaseen. Vaikka kaupungeilla tulee vastaan naisia ja pieniä tyttöjä kaavuissa, kuulemme usein puheita miten "pieniä tyttöjä ei oikeasti käytä islamilaisia kaapuja". Tosin hiljalleen tässäkin on edetty jo kohtaan "pieniä tyttöjä, jotka käyttävät islamilaisia kaapuja, on todellisuudessa niin vähän, ettei asiaan kannata puuttua". Tästä huolestuttavan konkreettisena esimerkkinä toimii Iltalehden Ida Erämaan artikkeli heinäkuulta 2025: "Tervetuloa kouluun, burkha?" joka noudattaa täsmälleen tätä ennaltamäärättyä kaavaa. Ilmiöön puuttuminen kuvataan uskonvapauden rikkomisena ja kaapuihin peitettyjen tyttöjen uskonvapauden viemisenä. Kun islamilaisten hautajaisten kohdalla keväällä 2026 nousi esiin keskustelu miksei miehet ja naiset saata olla edes samalla nurmella, keskustelu kehystettiin "rasistiseksi", "islamofobiseksi" ja "ennakkoluuloiseksi". Kun ramadanin aikaan nousee esiin kuinka lapset pakotetaan paastoamaan, tämän sanotaan "rajoittavan lasten vapautta harjottaa uskontoaan". Ylen studiossa kun keskustelija toi esiin miten islamissa on sallittua vääräuskoiselle valehtelu islamin asian edistämiseksi, toimittaja lopetti keskustelun seinään. "Täällä ei ole islaminuskoista kantaansa puolustamassa". Termillä "islamofobia" ei ole muuta funktiota kuin lakkauttaa keskustelu islamin todellisista ongelmista ja ennaltaehkäistä kaikki kritiikki islamia kohtaan. Vaikka miten perusteltu ja aiheellinen. EU:n valmistelussa oleva "Anti-Muslim hatred" pyrkii laajentamaan tätä määritelmää vielä entisestään. Joten kun imaami Aw-Musse lopussa viittaa Suomen pohjalla virtaaviin arvoihin... ehkä niitä todella on syytä pohtia. Jos uskonnonvapauden nimissä ajetaan poliittisen ja uskonnollisen siiven sisältävää ideologiaa, jonka keskeisenä tarkoituksena on vallitsevan yhteiskuntajärjestelmän korvaaminen toisella, on enemmän kuin perusteltua pohtia kuuluuko sen ajaminen uskonnonvapauteen. Eikä tämä rajoitu vain islamiin, vaan esimerkiksi marxismiin aivan yhtä lailla. Molempien ideologioiden mukaan kun moraali määrittyy sen mukaan mikä edistää vallankaappausta. Siksi niiden epäpyhä liitto toimiikin niin hyvin yhteen. Sillä kun sitä ei ymmärretä, ei osata argumentoida eikä perustella minkä takia islamilainen maailmankuva tai vaikkapa marxistien ja sosialistien ajama maailmankuva ei ole yhteensopiva länsimaisen eetoksen kanssa. #Islam #Uskonnonvapaus #Suomi

Lucia-pulla Jul 23

Kummallinen, levoton ja epämukava olo vain voimistuu. Miksi @hsfi (jonka kaksi toimittajaa on tuomittu maanpetosrikoksesta), jos kohta muukin media, koki tarpeelliseksi tässä Vaasan ikävässä välikohtauksessa nostaa heti kärkeen otsikoihin 8-vuotiaan lapsen ja 16-vuotiaan teinin etnisyydet? Edustaako tämä hyvää journalistista tapaa ja median journalistisia periaatteita? Mihin tuolla pyrittiin? Lisäksi tehtiin hätiköiden juttu 8-vuotiaan lapsen perheen näkökulmasta ennen kuin poliisi oli ehtinyt tutkia tapahtumia. Etnisyyksiä milloin pimitetään, milloin julkaistaan. Kuitenkin tavallinen kansalainen saa olla hyvin varovainen puheissaan. Parempi välttää etnisyyksistä puhumista tyystin, ettei joudu käräjille vihapuheesta ja kiihotuksesta kansanryhmää vastaan. Tällainen ei edistä yhteiskuntarauhaa eikä avointa ja turvallista luottamusyhteiskuntaa. Toivoisin medialta vastuunkantoa, sillä tällä hetkellä sen toiminta lietsoo eripuraa ja epäluuloa ja ruokkii pelon ilmapiiriä. @EYlajarvi #journalismi #mediavastuullisuus #yhteiskunta

Aki Pyysing Jul 13

En olisi Berliinin muurin murtuessa uskonut, miten epäluuloisesti hämmentävän suuri osa ihmisistä suhtautuu 36 vuotta myöhemmin markkinatalouteen. Markkinatalouden toimivuutta joudutaan jatkuvasti todistelemaan ja Pravda vielä kivittää sen matkasaarnaajia. #markkinatalous #Berliininmuuri #epäluulo

Tänä päivänä 1897 kuultiin yksi tunnetuimmista ironisista sutkautuksista. Kun amerikkalaiset lehdet julkaisivat virheellisesti tiedon Mark Twainin kuolemasta, kirjailija vastasi kuivalla huumorillaan: ”The report of my death was an exaggeration."   Twainin huumori ei ollut vain kepeää ironiaa. Siinä oli lempeää epäluuloa kaikkea suurieleistä kohtaan. Hän tuntui sanovan, että ihmisillä on outo tarve dramatisoida maailmaa, kun arkinen jatkuvuus tuntuu liian lattealta. Ikään kuin hän muistuttaisi: Älkää uskoko kaikkea, mikä leviää nopeasti. Todellisuus hengittää hitaammin. Mutta ihmiset ei elä vain todellisuudessa vaan tarinoissa. Ja tarinat alkaa elää omaa elämäänsä riippumatta siitä, ovatko ne totta. Lauseesta voi löytää toisenkin tason. Joskus ihmisestä lausutaan liian aikaisin henkinen ”kuolinilmoitus”. Että hän on menettänyt merkityksensä, parhaat päivät on ohi, eikä maailma enää tarvitse häntä. Ja silti ihminen voi yllättäen nousta uudelleen eloon. Uuden elämänvaiheen, rakkauden, työn tai toisen katseen kautta. Meissä on kummallinen kyky palata takaisin, ei entisenä, vaan uudella tavalla elävänä. Elämä vastustaa sinnikkäästi lopullisia määritelmiä. Tärkeimmät muutokset tapahtuu usein hiljaa. Ihminen voi ulospäin näyttää pysähtyneeltä ja silti rakentaa sisällään kokonaista uutta valtakuntaa. Kauneinta on, kun toinen ihminen näkee meissä elämän silloinkin, kun ei enää itse sitä nähdä. Rakkauden tehtävä on vastustaa ennenaikaisia kuolinilmoituksia❤️ #MarkTwain #Ironia #Elämä

mtvuutiset.fi May 20

Jarmo Lindberg paljastaa tuoreessa muistelmakirjassaan, että hänen lähtönsä Puolustusvoimien komentajan paikalta johtui presidentti Sauli Niinistön lisääntyneestä epäluulosta Yhdysvaltoja ja Natoa kohtaan, mikä syntyi kriittisestä keskustelusta sotaharjoituksista, kuten vuodena 2019 Bold Quest -harjoituksesta. #JarmoLindberg #Puolustusvoimat #Politiikka

Jarmo Lindberg paljastaa, miten joutui lähtemään Puolustusvoimien komentajan paikalta – taustalla epäluuloinen Niinistö