Älykkyystestit mittaavat pääosin laskentatehoa, eli aivojen kykyä käydä läpi rajallisessa ajassa mahdollisimman monia eri ratkaisumalleja. Tämä laskentateho korreloi usein muun menestymisen kanssa, sillä se edistää pitkän aikavälin suunnittelua ja mahdollistaa omaksutun tiedon soveltamisen. Kroonisille alisuoriutujille korkea älykkyysosamäärä on kuitenkin enemmän itsetunnon pönkittäjä kuin hyödynnettävä resurssi. Korkea älykkyys ei suojaa mielenterveyden ongelmilta, sosiaaliselta kyvyttömyydeltä, persoonallisuushäiriöiltä tai huonoilta kotioloilta. Esimerkiksi keskiluokkaan kohoaminen ei edellytä mitään geneettistä lottovoittoa, vaan tyydyttävää suoritusta vuoden jokaisena päivänä. Tämä vaatimus ei täyty, mikäli älyllisesti lahjakas, mutta luonteeltaan epävakaa, kykenee työskentelemään yhtäjaksoisesti vain muutaman viikon ennen seuraavaa romahdusta. Mitä vanhemmaksi tulen, sitä vakuuttuneempi olen siitä, että monien ihmisten kohdalla parempi ulkonäkö, terveys tai ystäväpiiri olisi auttanut heitä elämässään paljon koulumenestystä tai älykkyysosamäärää enemmän. #älykkyys #mielenterveys #menestys
