Search

Ilmeisesti sellotieteellisessä ei opetettu, ettei yhden ajanhetken poikkileikkaus kerro mitään kehityksestä tai sen suunnasta. Oppilaspohjan muutoksen vaikutusta oppimistuloksiin ei arvioida yhden mittaushetken perusteella, vaan aikasarjalla. Sellainen on olemassa. Suomen PISA-matematiikan keskiarvo: 2006: 548 2009: 541 2012: 519 2015: 511 2018: 507 2022: 484 Pudotusta on 64 pistettä. PISA-asteikolla noin 30 pistettä vastaa yhtä kouluvuotta. Suomalainen 15-vuotias on siis menettänyt yli kahden kouluvuoden verran osaamista kahdessa vuosikymmenessä. Samaan aikaan vieraskielisten oppilaiden osuus peruskoulussa kasvoi noin kahdesta prosentista kymmeneen prosenttiin. Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden pisteet ovat jokaisella osa-alueella noin 80–100 pistettä kantaväestöä alhaisemmat. Kun näin suuren osaamiskuilun omaavan ryhmän osuus viisinkertaistuu, koko populaation keskiarvo laskee. Mutta korrelaatioonkaan ei tarvitse vedota, sillä Suomessa on käytännössä luonnollinen koe. Suomen- ja ruotsinkieliset koulut toimivat saman opetussuunnitelman, saman rahoituksen, saman opettajankoulutuksen ja saman lainsäädännön piirissä. Merkittävin ero on oppilaspopulaatiossa. Suomenkielisissä kouluissa vieraskielisten osuus on valtakunnallisesti noin 10 prosenttia, ruotsinkielisissä noin 4 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla ero on vielä paljon suurempi. Espoossa suomenkielisten koulujen oppilaista noin 30 prosenttia on vieraskielisiä, ruotsinkielisissä kouluissa noin 3,6 prosenttia. Suvelan Kirstin koulussa vieraskielisten osuus on 92 prosenttia. Kyse ei ole pelkästään määrästä vaan myös profiilista. Suomenkielisten koulujen vieraskieliset oppilaat ovat suurelta osin arabian-, somalin-, kurdin-, albaanin- ja farsinkielisiä – ryhmistä, joiden lähtömaiden PISA-tulokset ovat 200–300 pistettä Suomea alhaisempia. Ruotsinkielisten koulujen vähäinen maahanmuuttajaväestö koostuu puolestaan suurelta osin Pohjanmaan ja Ahvenanmaan kunnissa ruotsiksi kotoutuneista työperäisistä muuttajista. Vuoden 2022 PISA-matematiikassa suomenkielisten koulujen keskiarvo oli 483 ja ruotsinkielisten 499. Ensimmäistä kertaa PISA-historiassa ruotsinkieliset olivat matematiikassa edellä. Vuosina 2012–2022 suomenkielisten koulujen matematiikan tulos laski 36 pistettä ja ruotsinkielisten 20 pistettä. Luonnontieteissä suomenkielisten tulos laski 37 pistettä, kun taas ruotsinkielisten nousi seitsemällä pisteellä. Tulos on vielä dramaattisempi kuin ehkä ensi silmäyksellä näyttää. Edward Duttonin tutkimusryhmä julkaisi Personality and Individual Differences -lehdessä tutkimuksen, jossa analysoitiin PISA-aineistoja vuosilta 2000–2012 sekä Finn-Kin-persoonallisuusaineistoa. Tutkimuksen mukaan suomenkielisten keskimääräinen älykkyysosamäärä on 3,9 pistettä ruotsinkielisiä korkeampi. Ero näkyi myös luovan ongelmanratkaisun tehtävissä, joissa kielellisellä tekijällä ei ollut merkitystä. Ilman maahanmuuton vaikutusta suomenkielisten koulujen pitäisi tämän perusteella olla edelleen edellä, kuten ne olivat vuosina 2003–2018, noin 15–20 PISA-pisteellä – suunnilleen Duttonin tutkimuksen ennustamassa suuruusluokassa. Vuonna 2022 ero kuitenkin kääntyi 16 pistettä ruotsinkielisten hyväksi. Maahanmuuton vaikutus suomenkielisten koulujen tuloksiin on niin suuri, että se on ylittänyt dokumentoidun kognitiivisen edun ja kääntänyt asetelman päinvastaiseksi. Ahvenanmaa tukee samaa havaintoa. Ahvenanmaa on käytännössä kokonaan ruotsinkielinen. Siellä ei ole suomenkielistä koulujärjestelmää eikä merkittävää maahanmuuttoa. Se muodostaa lähes puhtaan vertailupisteen sille, millaisia tuloksia ruotsinkielinen koulujärjestelmä tuottaa ilman merkittävää maahanmuuttajavaikutusta. Tulos on, että Ahvenanmaan PISA-pisteet ovat olleet systemaattisesti Suomen alhaisimmat: matematiikassa noin 470 pistettä, OECD:n keskiarvon tuntumassa tai sen alapuolella, noin 30–40 pistettä Manner-Suomen suomenkielisiä kouluja alempana ja selvästi alle Manner-Suomen ruotsinkielisten koulujen tason (499). #Koulutus #PISA #Maahanmuutto

Olipa terävä ja ennen kaikkea järkevä keskustelu aiheesta, mistä tavataan puhua rivien väleissä tai asioiden vierellä Studiossa herrat @SampsaRydman ja @RoniArvonen https://t.co/IxrOQfP8gI #keskustelu #älykkyys #teemat

Yksityisyys on populistista identiteettipolitiikkaa. Typerät Orwell-vertaukset vetoavat matalan tietotason ihmisiin. He eivät edes ymmärrä että Orwellin 1984 kertoi fiktiivisestä Oseaniasta, ei EU:sta. Kyllä politiikassa pitäisi olla joku älykkyysraja. @ArttuRintanen #yksityisyys #identiteettipolitiikka #Orwell

Älykkyystestit mittaavat pääosin laskentatehoa, eli aivojen kykyä käydä läpi rajallisessa ajassa mahdollisimman monia eri ratkaisumalleja. Tämä laskentateho korreloi usein muun menestymisen kanssa, sillä se edistää pitkän aikavälin suunnittelua ja mahdollistaa omaksutun tiedon soveltamisen. Kroonisille alisuoriutujille korkea älykkyysosamäärä on kuitenkin enemmän itsetunnon pönkittäjä kuin hyödynnettävä resurssi. Korkea älykkyys ei suojaa mielenterveyden ongelmilta, sosiaaliselta kyvyttömyydeltä, persoonallisuushäiriöiltä tai huonoilta kotioloilta. Esimerkiksi keskiluokkaan kohoaminen ei edellytä mitään geneettistä lottovoittoa, vaan tyydyttävää suoritusta vuoden jokaisena päivänä. Tämä vaatimus ei täyty, mikäli älyllisesti lahjakas, mutta luonteeltaan epävakaa, kykenee työskentelemään yhtäjaksoisesti vain muutaman viikon ennen seuraavaa romahdusta. Mitä vanhemmaksi tulen, sitä vakuuttuneempi olen siitä, että monien ihmisten kohdalla parempi ulkonäkö, terveys tai ystäväpiiri olisi auttanut heitä elämässään paljon koulumenestystä tai älykkyysosamäärää enemmän. #älykkyys #mielenterveys #menestys

Mitä jos puhuttaisiin asioista niiden oikeilla nimillä? Opettajien kohtaama väkivalta ei johdu siitä, että oppilasmäärät ovat kasvaneet. Se johtuu siitä, millaisella aineksella ne määrät on paisutettu. Kun tuot kehitysmaiden kansalaisten lapsia suomalaiseen luokkaan, saat kehitysmaatasoista käytöstä. Tietyissä kulttuureissa naisopettajaa ei pidetä auktoriteettina vaan alempiarvoisena, tämä on kulttuurinen fakta, ei mielipide. Tilastojen mukaan näistä maista tulevilla on myös selvästi alhaisempi keskimääräinen älykkyysosamäärä. Ongelma ei ole se, että joku on syntynyt keskosena. On raukkamaista ja katalaa syyttää mediassa keskosia tästä väkivallasta! Todellinen syy on haittamaahanmuutto, kulttuurien syvä yhteensopimattomuus ja se, että tästä asiasta ei uskalleta puhua avoimesti. Vaietaan, kaunistellaan ja etsitään syntipukkeja vääristä paikoista. Aika lopettaa tämä pelkurimainen valehtelu ja tunnustaa karu todellisuus. #maahanmuutto #kulttuuri #koulutus