Search

Juho Hirvelä warned in his writing that the western Finn cattle, which belongs to Finland's native breeds, was on the brink of extinction according to him. He stated that the same concern applied to the eastern Finn cattle, or Kyttö, and the Lapland cow. According to Hirvelä, the Ketomo family business from Northern Finland reported that it uses milk from all three native breeds in its ice creams. The company had also raised dark bees of the north during the summer and intended to showcase native breeds at the I Love Me fair. Hirvelä thanked Ketomo for its work for native cattle and hoped for more similar businesses. He encouraged people to check out the company’s ice creams in grocery store freezers and mentioned that the fair would be held at the Helsinki Messukeskus from October 16 to 18, 2026. Hirvelä estimated that saving the native cattle required getting the animals back into production. According to him, they would not be saved in Korkeasaari Zoo or at the mercy of wild wolves. He wrote that the native cattle had helped the Finnish people during years of famine and that now it was time for people to help them. #alkuperäiskarjat #suomi #kestäväkehitys (translated)

The Daily Bureaucrat wrote that Russia has once again found itself in a situation where part of its territory is occupied by Ukraine. He ironically referred to the three-day military special operation as a success story and used a derogatory term for a person in that context. #Ukraina #Venäjä #Sota (translated)

HS kirjoittaa tänään eriarvoisuuden kasvusta Laboren laskelmiin pohjautuen. Toivottavasti kukaan ei muodosta mielipidettään vain tämän uutisen perusteella. Muutama huomio lukijalle taustaksi: -Suomi laski ylimpiä marginaaleja tämän vuoden alusta 58 % -> 52 %. Tätä suositteli jo vuonna 1994 presidentti Ahtisaaren asettama Pekkasen työryhmä. Toteutukseen meni 31 vuotta. Ylimmät marginaalimme olivat maailman korkeimpien joukossa ja ovat yhä laskun jälkeenkin. Tämä historiallinen päätös näkyy suurempituloisten ostovoiman kasvussa, mutta jutussa siitä ei sanota sanaakaan. -IMF suositti vuonna 2017 ylimmäksi marginaaliksi enintään 44 %. OECD-maiden keskiarvo on n. 35 %. Suomi on siis muutoksen jälkeenkin selvästi yli maksimin. -14 % eniten tienaavista maksoi 49 % kaikista tuloveroista. Julkisista nettotulonsiirroista ylimmät tulokymmenykset maksavat kaiken (Kuvio). Veronkevennyksillä heille ei anneta rahaa, vaan he saavat pitää hieman suuremman osan itse tienaamistaan ansioista. Oikeudenmukaisempaa. -Verohallinnon tilastojen perusteella alin 40 % tulonsaajista (alle 2000 €/kk) maksaa vain 6 % ja alin 57 % (alle 2800 €/kk) vain 16 % tuloverokertymästä. -HS:n juttu päättyy virkkeeseen ”Vastaavaa ei ole Suomessa ennen nähty” viitaten suurituloisten ostovoiman kasvuun ja pienituloisten laskuun. Kauhistelun sijaan kannattaa ymmärtää päätösten historiallisuus: kerrankin mennään suuntaan, jota on suositeltu vuosikymmeniä. Työnteosta tehdään kannattavampaa suhteessa sosiaaliturvaan. Tervehenkinen suunta hyvinvointiyhteiskunnassa, jonka velkaantuminen on kestämätöntä. -Suomi tasaa verotuksella tuloja OECD-maista eniten. -Ylimpien marginaaliverojen kevennyksen itserahoitusaste on tuoreen tutkimustiedon valossa hyvin todennäköisesti yli 100 %. Veroja laskemalla saadaan siis enemmän verotuloja. -Verotuksen keventäminen lisää työtä ja kannustaa kouluttautumaan ja etenemään uralla, mikä vahvistaa julkista taloutta verotulojen kautta. Kevennyksen perumista haluavalta kannattaa kysyä, mistä tulevat korvaavat säästöt? -Ylimpien marginaalien on myös hyvää tki-politiikkaa: tki-rahoituksesta tarvitaan enemmän irti ja työnteon kannustimet paranevat. -Suomen bkt asukasta kohden on polkenut lähes 20 vuoden takaisella tasolla. Talous kääntyi kasvuun 2024, kasvu jatkui 2025 ja tänä vuonna tahti on kiihtynyt. Kaikkien tilanne siis paranee, vaikka niin ei ole vielä käynyt. Työllisyyskin on nousussa. -Suomen gini-kerroin on pienempi kuin Tanskassa ja Ruotsissa eikä ole juuri muuttunut koko 2000-luvulla. Orpon hallituksen toimet muuttavat sitä 0,8, ja se on nyt lähellä EU-keskiarvoa. HS otsikoi: ”Suomalaisten välille on revennyt kuilu.” Missä todellisuudessa elämme? Syntyykö oikea kokonaiskuva, jos ihmiset ovat vain tämän uutisoinnin varassa? Miten voidaan keskustella järkevästi esim. yhteisö-, osinko- tai perintö- ja lahjaverotuksesta, jos jo ansiotuloverotuksen ja sosiaaliturvamuutosten tarkastelu jää näin kapeaksi? Missä on pitkä aikaväli ja talouden dynamiikka? Kuka kysyisi ruotsalaisittain ”miten tämä vaikuttaa kasvuun ja yrittäjyyteen?” Tämä on suomalainen erityispiirre. Ruotsissa kasvun ja kannustimien merkitys ymmärretään aivan eri tavalla: kaikkia kannustetaan tekemään enemmän, ei painamaan toisten menestystä alas. Kun kaikki tekevät enemmän, yhteiskunta voi paremmin ja on rahoituksellisesti kestävämpi. Jokaisen olisi hyvä kysyä, miten voimme Suomena vaurastua, jos kukaan ei saa vaurastua ensin? Ruotsi pääsi rikas-köyhä-vastakkainasettelusta irti noin 50 vuotta sitten. Ajattelutavan muutos teki siitä Euroopan pääomamarkkinoiden ja kapitalistisen muodonmuutoksen mallioppilaan. Milloin me pääsemme samaan Suomessa? Onneksi olemme jo hyvää vauhtia matkalla sinne, kun suomalaiset tienaavat, sijoittavat ja vaurastuvat aiempaa enemmän! #Suomi #verotus #yhteiskunta

Nazima hyvä, hallituksen politiikka on mielestäsi aina suuria adjektiiveja, tällä kertaa kylmää ja epäinhimillistä. Mutta mikään ei oikeasti ole yhtä kylmää ja epäinhimillistä kuin Demareiden paljon käyttämä "Pienten puolella" oleminen, mikä on lähes täydellinen poliittinen iskulause – koska kuka olisikaan pieniä vastaan? Kristittynä vierastan sitä, että altruistisia ihanteita, kuten "pienten puolella olemista", käytetään politiikassa moraalisena valtakorttina (samalla kun itse istuskellaan Viittakiven hillotolpilla), jota ei enää tarvitse perustella. Joten - puretaan "pienten puolella oleminen" kappaleiksi. Let's go. Siilasmaa kuvaa Paranoidi optimisti -kirjan alkupuolella Nokian ongelmaa ennen kaikkea strategisena lukkiutumisena. Nokia oli ollut niin pitkään maailman johtava matkapuhelinvalmistaja, että organisaatio alkoi pitää omia oletuksiaan lähes itsestäänselvyyksinä.Menestys vahvisti käsitystä siitä, että nykyinen strategia oli oikea. Kun toimintaympäristö muuttui nopeasti iPhonen ja Androidin myötä, Nokia ei muuttanut omaa ajatteluaan ja raskaaksi muuttunutta Symbian-järjestelmäänsä riittävän nopeasti. Apple teki jotain aivan muuta. iPhone oli kosketusnäyttöön ja käyttökokemukseen perustuva pieni tietokone. Vielä suurempi muutos tuli vuonna 2008, kun Apple avasi App https://t.co/yhQ9jpC1in ei yrittänyt itse tehdä kaikkea. Se avasi alustansa ulkopuolisille kehittäjille. Kuka tahansa pystyi perustamaan yrityksen, kehittämään sovelluksen ja tarjoamaan sen miljoonille iPhonen käyttäjille App Storen kautta.Tästä syntyi todellinen win–win-tilanne: kehittäjä sai asiakkaat, käyttäjä sai uusia palveluja, Apple sai paremman tuotteen ja vahvemman ekosysteemin. Apple ymmärsi, ettei toisen menestys ole siltä pois: jos muut menestyvät sen alustalla, myös Apple vahvistuu. Se on niukkuusajattelun vastakohta. Poliittinen vasemmisto katsoo taloutta liian usein Nokian vanhan logiikan kautta: jos joku rikastuu, joku toinen on muka hävinnyt – tax the rich, jotta ollaan "pienten puolella". Sama tasapäistämisen ajatus näkyy koulussa: eroja pyritään kaventamaan sen sijaan, että kaikkien annettaisiin nousta niin korkealle kuin kyvyt kantavat. "Rankaise lahjakkaita oppilaita, jotta ollaan "pienten puolella". Todellisuudessa hyvin rakennettu yrityksiä tukeva kapitalistinen järjestelmä ei jaa samaa kakkua uudelleen, vaan kasvattaa koko kakkua. Ja kuka sitä kakkua tulevaisuudessa kasvattavat: tämän päivän lahjakkaat oppilaat, jos vaan annamme heille mahdollisuuden. Siilasmaa kuvaa myös Nokian hallituksen ja ylimmän johdon ilmapiiriä ongelmalliseksi. Hallituksessa ei ollut riittävän vahvaa haastamisen kulttuuria. Johdolta saatua tietoa ja strategisia oletuksia ei kyseenalaistettu tarpeeksi voimakkaasti, eikä huonoja uutisia tai pahimpia vaihtoehtoja nostettu ajoissa riittävän selvästi pöydälle. Muutos siis nähtiin, mutta siitä ei seurannut tarpeeksi nopeasti riittävän suuria päätöksiä.Siilasmaan johtamisoppi on, että hallituksen ja johtajan pitäisi jatkuvasti kysyä: • Onko koko toimialan kilpailulogiikka muuttumassa? • Mitä meidän pitäisi uskaltaa päästää irti? • Miten vahvistaa yritystä, kun toimintaympäristö muuttuu? Suomen toimintaympäristö muuttui radikaalisti finanssikriisin tienoilla 2008. Nokia romahti, digitalisoituminen aiheutti metsäteollisuuteen lovin, ja eräänlaisen keskuspankki sosialismin, jossa valtion ainoan tulonlähteen eli yrityksen on yhä haastavampi toimia. Valtio ottaa velkaa, jonka keskuspankki voi lopulta rahoittaa luomalla uutta rahaa – Martin Paasin sanoin "Aku Ankka -rahaa" - Se kasvattaa julkisen sektorin ostovoimaa suhteessa yksityiseen sektoriin, vaikka vaikutus ei aina näy kuluttajahintainflaatiossa, vaan esimerkiksi omaisuusarvojen nousuna. Tämä on siis tulonsiirto yksityiseltä julkiselle sektorille. Ongelma on rakenteellinen: Valtion paisuessa keskitytään julkisiin palveluihin, ei yrityksien, investoien ja uuden liiketoiminnan syntyyn. Jos julkinen sektori kasvaa mutta yksityinen sektori ei, järjestelmä alkaa syödä omaa rahoituspohjaansa.Toimintaympäristö on siis muuttunut, ja meidän pitäisi pystyä mukauttamaan Suomi Oy:n toiminnot sen mukaan. Velkaraha on Suomen Symbian: se lisää valtioriippuvuutta, vaikka siitä irtautuminen vahvistaisi aidon vaurauden lähdettä – yrityksiä.Sitä puolustellaan "pienten puolella olemisella", vaikka vanhan järjestelmän ylläpitäminen ruokkii tehottomuutta ja siirtää tämän päivän lyhytnäköisten ratkaisujen laskun tuleville sukupolville.Mikä siis olisi aitoa pienten puolella olemista? Se, että valtioriippuvuutta karsitaan keskittymällä valtion ydintoimintoihin: maanpuolustukseen ja sisäiseen turvallisuuteen, oikeusvaltioon, koulutukseen, välttämättömään sosiaali- ja terveydenhuoltoon sekä yhteiskunnan kriittiseen infrastruktuuriin. Julkisen sektorin ydintoimintoja ei ole järjestötoiminta. STEA-leikkauksissa on kyse siitä, käytetäänkö rajalliset valtion rahat mahdollisimman vaikuttavasti. Jos miljoonia sitoutuu järjestörakenteisiin, lobbaamiseen, lausuntoihin ja hankkeisiin, jää vähemmän rahaa konkreettiseen apuun. Vammaisten varsinaisista palveluista vastaavat jo hyvinvointialueet, joten rahoitusta on perusteltua siirtää enemmän suoraan hyvinvointipalveluihin kuin kehitysvammaliittoon. Sama idea sydänliiton kanssa: Jos henkilö saa sydänkohtauksen, ei hän soita sydänliittoon, vaan hän soittaa ambulanssin. Rajalliset julkiset varat on ensisijaisesti suunnattava siihen, että ydintoiminnot – ensihoito, hoitoon pääsy ja varsinainen palvelutuotanto – toimivat nopeasti ja tehokkaasti. Vain tehostamalla ydintoimintoja, pääsemme purkamaan keskuspankkisosialismia, joka olisi aitoa "pienten puolella olemista. 2000-luvun alussa nuorena Nokian kesätyöläisenä nautin ilmaisista lounaista Nokian terassilla, ja tarjolla oli usein jopa samppanjaa. Tänään yritykset joutuvat aivan toisenlaiseen todellisuuteen: kustannusrakennetta kevennetään, käyttökatetta vahvistetaan, pääoman tuottavuutta parannetaan, prosesseja tehostetaan, investointeja priorisoidaan ja kassavirtaa suojataan aiempaa tarkemmin. Myös politiikassa pidetään sitkeästi kiinni vanhoista strategioista ja valtioriippuvuudesta. Poliittinen vasemmisto toistaa olevansa "pienten puolella", vaikka käytännössä se usein tarkoittaa, että valtio – eli veronmaksaja – velvoitetaan ylläpitämään yhä raskaampaa ja tehottomampaa järjestelmää. Ja jos joku kyseenalaistaa systeemin, vastaukseksi tarjotaan helposti kuvaa "Purran saksista" sen sijaan, että puhuttaisiin rakenteista. Jokainen leikkaus tuntuu kipeältä – mutta joskus juuri leikkaamatta jättäminen on vaarallisinta. Suomen ainoa taloustieteen nobelisti Bengt Holmström on kiteyttänyt asian: "Suomen sairauden nimi on valtioriippuvuus." Hänen pointtinsa ei koske vain velkaa, vaan kulttuuria, jossa olemme tulleet riippuvaiseksi valtiosta. Kun vastuu siirtyy valtiolle, oma vastuunotto, yritteliäisyys ja yhteisöllisyys heikkenevät. Samalla moraaliseen kompassiin pääsee ilmaa: konservatiivi kristitty on osa äärioikeistoa, koska he eivät ole Demareiden lailla "pienten puolella". Palaten vielä Siilasmaahan. Hän kuvasi Nokian hallituksen ja ylimmän johdon ongelmaksi haastamisen kulttuurin puutteen. Strategisia oletuksia ei kyseenalaistettu riittävästi, eikä huonoja uutisia uskallettu nostaa ajoissa pöydälle – osin siksi, ettei haluttu leimautua hankalaksi tai ylimieliseksi - öyhöttäjäksi. Haastamista tarvitaan nyt politiikassa. Meidän on uskallettava kysyä, mikä on aidosti "pienten puolella" olemista ja mitkä tehtävät todella kuuluvat valtiolle. Nokiankin kohtalossa vaarallisinta ei lopulta ollut muutos, vaan se, ettei muutokseen uskallettu reagoida ajoissa. Sama pätee Suomeen: joskus kaikkein epäinhimillisintä on jättää tekemättä ne uudistukset, joilla hyvinvointiyhteiskunta voidaan säilyttää myös seuraaville sukupolville. Se on aitoa pienten puolella olemista. On huolestuttavaa, että politiikassa on ihmisiä, jotka eivät tätä ymmärrä. Jos tämän ymmärtää - ja silti puhuu suurin kylmävin adjektiivein nykyhallituksesta, on älyllisesti epärehellinen. #politiikka #talous #Suomi

"Adlercreutzin mukaan mukaan on vaikea sanoa, mistä osaamistason lasku johtuu." Opetusministerin pitäisi skarpata. Ei pitäisi mennä haastattelijan ansaan ja vatvoa heikkoa Pisa-menestystä vaan 👉 kuitata mittarit epäreiluiksi 👉 suunnata huomio ruotsin kielen asemaan https://t.co/RvLUTtme5e #koulutus #opetus #Pisa

Lauantai oli totaalinen menestys! Kaiken kaikkiaan lähemmäs 500 ihmistä marssi kanssamme Paluumuuton puolesta. Täysin ilman ongelmia edennyt tapahtuma teki juuri sen mitä tavoittelimmekin: potkaisi Overtonin ikkunaa haluamaamme suuntaan ja lujaa; Paluumuutto on nousemassa todelliseksi puheenaiheeksi niin kahvipöydissä kuin politiikassakin. Kiitokset jokaiselle, joka tuli paikalle sekä on jakanut materiaaliamme sosiaalisessa mediassa sekä kaduilla. Tämä ei ollut viimeinen mielenosoituksemme! Mutta kuten Lauri Hokkanen puheessaan kertoi, suurimmat teot ovat pieniä. Teistä jokainen voi edistää Paluumuuttoa pienillä ja arkisilla teoilla; määrä on laatua. Ennen seuraavaa suurmielenosoitusta tässä välissä tulee varmasti olemaan lukematon määrä pienempiä ja paikallisempia tapahtumia. Seuratkaa, osallistukaa ja toimikaa - Paluumuuton aika on nyt! #Paluumuutto #mielenosoitus #yhteisö

Viro itsenäistyi uudelleen tasan 35 vuotta sitten. Maan nousu on ollut huikea menestystarina. Virossa asenneilmapiiri kasvuun, uudistumiseen ja riskinottoon on erinomaisella tasolla. Yrittäjyys on arvossaan. Ei siis ihme, että Viro menestyy! #Viro #itsenäisyys #yrittäjyys

Suomalaiset naisfrisbeegolfaajat, kuten maailman ykkönen Silva Saarinen ja kakkonen Eveliina Salonen, ovat tänä vuonna saavuttaneet huomattavaa menestystä, voittaen useita kansainvälisiä kilpailuja ja nostamalla suomalaisen naisfrisbeegolfin tähdistöä entistä kirkkaammaksi. #frisbeegolf #suomalaisurheilu #MTVUutiset

Media kirjoittaa tänään Sorsa-säätiön eriarvoisuutta käsittelevästä raportista. Toivottavasti kukaan ei muodosta mielipidettään vain näiden uutisten ja raportin perusteella. Tässä muutama fakta taustaksi monipuolistamaan kuvaa: -Suomi laski ylimpiä marginaaleja tämän vuoden alusta 58 % -> 52 %. Tätä on suositeltiin ensimmäisen kerran jo vuonna 1994 presidentti Ahtisaaren asettaman Pekkasen työryhmästä toimesta. 31 vuotta kesti ennen kuin toteutui. Ymmärrettävää, sillä Suomessa ylimmät marginaalit olivat maailman korkeimpien joukossa. Ja ovat yhä tämän laskun jälkeenkin. -Vertailun vuoksi IMF suositti vuonna 2017, että ylin marginaali saisi olla maksimissaan 44 %. OECD maiden keskiarvo on n. 35 %. Suomi on siis selvästi yli maksiminkin tehdyn veromuutoksen jälkeen. -14 % eniten tienaavista maksoi 49 % kaikista tuloveroista. Julkisista nettotulonsiirroista ylimmät tulokymmenykset maksavat kaiken (Kuvio). Vain suurituloisimmat siis osallistuvat talkoisiin. Heille ei siis veronkevennysten myötä anneta rahaa vaan he saavat pitää hieman suuremman osan itse tienatuista ansioistaan itsellään. Oikeudenmukaisempaa. -Suomi tasaa verotuksella tuloja kaikista OECD-maista eniten. -Ylimpien marginaaliverojen kevennyksen itserahoitusaste on hyvin todennäköisesti yli 100 %. Toisin sanoen laskemalla verotusta saadaan nykyistä enemmän verotuloja. Tuore tutkimustieto viittaa tähän. -Esim. tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiorahoituksesta tarvitaan enemmän irti. Siksi myös työnteon kannustimet ovat hyvin tärkeitä, joten ylimpien marginaaliverojen lasku on myös hyvää tki-politiikkaa. -Suomen bkt asukasta kohden polkee lähes 20 vuoden takaisella tasolla. Verotuksen keventäminen saa aikaan lisää työtä, kannustaa kouluttautumaan ja etenemään uralla. Samalla vahvistuu julkinen talous verotulojen kasvun myötä. Henkilöltä, joka haluaa perua veronkevennyksen kannattaa kysyä, mistä tulevat korvaavat säästöt? Näitä em. asioita ei tuoda lainkaan esiin jutuissa. Suomessa tuloeroja mittaava gini-kerroin on pienempi kuin Tanskassa ja Ruotsissa eikä ole muuttunut viimeiseen noin 20 vuoteen. Orpon hallituksen toimesta gini-kerroin muuttuu 0,8 ja on nyt lähellä EU-keskiarvoa. YLE väliotsikoi gini-kertoimen muutoksen olevan ”murskaava vaikutus”. Missä todellisuudessa elämme? Ajatelkaa jos ihmiset ovat vain tämän uutisoidun tiedon varassa? Samalla herää kysymys, miten voidaan käydä verotukseen liittyvää keskustelua järkevästi esim. yhteisö-, osinko, tai perintö- ja lahjaverotuksesta, jos jo työn verotuksessa ollaan näin pielessä? Missä on pitkän aikavälin tarkastelu ja talouden dynamiikka? Kuka kysyisi ruotsalaisittain ”miten tämä vaikuttaa kasvuun ja yrittäjyyteen?” Tässä on myös jokin Suomen erityispiirre, sillä ei Ruotsissa näin asioita katsota. Siellä ymmärretään kasvun ja kannustimien merkitys aivan eri tavalla kuin Suomessa. Siellä kaikkia kannustetaan tekemään enemmän, ei painamaan toisten menestystä alas. Kun kaikki tekevät enemmän, yhteiskunta voi paremmin ja on rahoituksellisesti kestävämpi. Ruotsi pääsi ns. rikas-köyhä vastakkainasetteluista irti noin 50 vuotta sitten. Ajattelun muutos on tehnyt Ruotsista Euroopan pääomamarkkinoiden mallioppilaan. Milloinkahan me pääsemme samaan ajattelun muutokseen Suomessa? Onneksi siihen suuntaan olemme hiljalleen kulkemasssa. #verotus #tuloerot #Suomi

Jalkapallo on maailman suosituin urheilulaji ja poikkeuksellinen inhimillisen ja sosiaalisen kehityksen moottori. Osa pelistä on muuttanut tuon suosion huomattavaksi kaupalliseksi arvoksi – ja me juhlimme tätä menestystä ja haluamme sen jatkuvan, sillä se nostaa koko pelin uudelle tasolle.

Zelenskyi näkee tulevan myrskyn kerääntymisen. Ukrainan menestys ja Amerikan epäonnistumiset Iranin suhteen ovat hitsaamassa itäisen akselin maat yhteen: Pohjois-Korea lähettää joukkoja, Iran ohjuksia, Kiina satelliitti- ja maaliintiedustelua. Tämä ei ole enää pelkkä Ukrainan #Ukraina #Iran #ItäinenAkseli #UA #US #IR #KP #CN

Paras neuvo maahanmuuttajille: 👉​Älä sokeasti luota puolueisiin äläkä suostu kenenkään poliittiseksi maskotiksi. 👉Kieltäydy uhriasemasta. 👉​Opettele kieli hinnalla millä hyvänsä. ​Noudata aina lakia. 👉​Kouluttaudu, tee töitä ja elä unelmaasi. Menestys on kiinni asenteestasi. #maahanmuutto #menestys #asenne

Älykkyystestit mittaavat pääosin laskentatehoa, eli aivojen kykyä käydä läpi rajallisessa ajassa mahdollisimman monia eri ratkaisumalleja. Tämä laskentateho korreloi usein muun menestymisen kanssa, sillä se edistää pitkän aikavälin suunnittelua ja mahdollistaa omaksutun tiedon soveltamisen. Kroonisille alisuoriutujille korkea älykkyysosamäärä on kuitenkin enemmän itsetunnon pönkittäjä kuin hyödynnettävä resurssi. Korkea älykkyys ei suojaa mielenterveyden ongelmilta, sosiaaliselta kyvyttömyydeltä, persoonallisuushäiriöiltä tai huonoilta kotioloilta. Esimerkiksi keskiluokkaan kohoaminen ei edellytä mitään geneettistä lottovoittoa, vaan tyydyttävää suoritusta vuoden jokaisena päivänä. Tämä vaatimus ei täyty, mikäli älyllisesti lahjakas, mutta luonteeltaan epävakaa, kykenee työskentelemään yhtäjaksoisesti vain muutaman viikon ennen seuraavaa romahdusta. Mitä vanhemmaksi tulen, sitä vakuuttuneempi olen siitä, että monien ihmisten kohdalla parempi ulkonäkö, terveys tai ystäväpiiri olisi auttanut heitä elämässään paljon koulumenestystä tai älykkyysosamäärää enemmän. #älykkyys #mielenterveys #menestys

Ette muuten usko, kuinka totaalisesti Threadsissa nykyään parveileva änkyrävasemmisto on tiltannut Muskin ja SpaceX:n menestyksen takia. Miksiköhän vasemmalla vihataan vaurautta ja onnistumisia? Mikä saa ihmisen menettämään malttinsa siitä, että toinen menestyy? #Threads #SpaceX #menestys

Ruotsin entinen sosialidemokraattinen valtionvarainministeri Kjell-Olof Feldt kirjoitti vuonna 1994: ”Meitä sosialidemokraatteja on aiheellisesti syytetty siitä, että haluamme mahdotonta: rikkaita yrityksiä, mutta köyhiä yrittäjiä ja yritysten omistajia.” Vuonna 1996 hän kirjoitti: ”Sosialidemokraattiselle puolueelle tärkeintä on hyväksyä se, että menestyvät ja kasvavat yritykset myös tarkoittavat omistajien kasvavia tuloja ja varallisuutta. Ja että nämä seuraukset ovat itse asiassa olennainen osa ihmisten halukkuutta perustaa ja johtaa yrityksiä.” Tästä hienosta oivalluksesta on kulunut 30 vuotta. Nykyään Ruotsin muodonmuutosta kapitalismiin hehkutetaan maailmalla erinomaisena esimerkkinä, kuten pitääkin. Milloinhan Suomessa oivalletaan sama kuin Ruotsissa 30 vuotta sitten? Menestysreseptihän olisi helppo kopioida. #sosialidemokratia #kapitalismi #yritystoiminta

Vuoden 1995 jääkiekon maailmanmestaruudessa näin jälkikäteen ajateltuna mielenkiintoista oli, että se markkeerasi seuraavan 12 vuoden kasvukauden alkua. Kasvukauden, jonka suomalaiset rakensivat yhdessä kovalla työllä. Kasvukauden, jonka keskellä oli suorastaan ällistyttävää kasvaa teinistä nuoreksi aikuiseksi. Kasvukauden, jollaista uusi sukupolvi ei valitettavasti ole nähnyt tai kokenut. Vielä. Isossa kuvassa sen enempää Leijonien kuin koko Suomenkaan kohdalla ei lopulta ole merkityksellistä, kuka teki voittomaalin, kuka piti nollat, kuka lopulta teki rakenneuudistukset tai sitä rataa. Tärkeintä on, että yhdessä tehtiin töitä yhteisen tavoitteen eteen. Erityisen palkitseva Leijonien eilinen työvoitto oli siksi, ettei mikään tullut ilmaiseksi eikä mikään ollut varmaa etukäteen. Onnea Leijonat, hienosti pelattu! Ja onnea Suomi ja suomalaiset, jotka seisoitte Leijonien tukena. Ehkäpä tämä voitto markkeeraa tulevien vuosikymmenien menestystä. Ei jätetä sitä kuitenkaan sattuman varaan, rakkaat suomalaiset, vaan jatketaan töitä paremman Suomen eteen! #Jääkiekko #Suomi #Leijonat