Sami Pakarinen

Distrust leads young people to seek a Plan B. Many save or invest. Faith is also wavering in healthcare and elderly care. Private insurance is being obtained for security. "This could trigger a spiral that destroys the welfare state." This is a completely unfounded fear, where cause and effect are confused. Young people’s Plan B reduces dependence on the state, as it should in this situation. As Milton Friedman noted, tax cuts are the only effective way to force public authority into real spending discipline and efficiency. When people have more of their earned income left in their hands, it also creates room for economic growth, without which no service can function. Our welfare society will renew itself as has happened in Sweden. This development should also be seen in terms of opportunities, not threats. Young people's voluntary preparation will not destroy the welfare state but will make it viable. Forward. https://t.co/3EvGbOOTRS #Hyvinvointivaltio #Nuoret #TaloudellinenKasvu (translated)

HS kirjoittaa tänään eriarvoisuuden kasvusta Laboren laskelmiin pohjautuen. Toivottavasti kukaan ei muodosta mielipidettään vain tämän uutisen perusteella. Muutama huomio lukijalle taustaksi: -Suomi laski ylimpiä marginaaleja tämän vuoden alusta 58 % -> 52 %. Tätä suositteli jo vuonna 1994 presidentti Ahtisaaren asettama Pekkasen työryhmä. Toteutukseen meni 31 vuotta. Ylimmät marginaalimme olivat maailman korkeimpien joukossa ja ovat yhä laskun jälkeenkin. Tämä historiallinen päätös näkyy suurempituloisten ostovoiman kasvussa, mutta jutussa siitä ei sanota sanaakaan. -IMF suositti vuonna 2017 ylimmäksi marginaaliksi enintään 44 %. OECD-maiden keskiarvo on n. 35 %. Suomi on siis muutoksen jälkeenkin selvästi yli maksimin. -14 % eniten tienaavista maksoi 49 % kaikista tuloveroista. Julkisista nettotulonsiirroista ylimmät tulokymmenykset maksavat kaiken (Kuvio). Veronkevennyksillä heille ei anneta rahaa, vaan he saavat pitää hieman suuremman osan itse tienaamistaan ansioista. Oikeudenmukaisempaa. -Verohallinnon tilastojen perusteella alin 40 % tulonsaajista (alle 2000 €/kk) maksaa vain 6 % ja alin 57 % (alle 2800 €/kk) vain 16 % tuloverokertymästä. -HS:n juttu päättyy virkkeeseen ”Vastaavaa ei ole Suomessa ennen nähty” viitaten suurituloisten ostovoiman kasvuun ja pienituloisten laskuun. Kauhistelun sijaan kannattaa ymmärtää päätösten historiallisuus: kerrankin mennään suuntaan, jota on suositeltu vuosikymmeniä. Työnteosta tehdään kannattavampaa suhteessa sosiaaliturvaan. Tervehenkinen suunta hyvinvointiyhteiskunnassa, jonka velkaantuminen on kestämätöntä. -Suomi tasaa verotuksella tuloja OECD-maista eniten. -Ylimpien marginaaliverojen kevennyksen itserahoitusaste on tuoreen tutkimustiedon valossa hyvin todennäköisesti yli 100 %. Veroja laskemalla saadaan siis enemmän verotuloja. -Verotuksen keventäminen lisää työtä ja kannustaa kouluttautumaan ja etenemään uralla, mikä vahvistaa julkista taloutta verotulojen kautta. Kevennyksen perumista haluavalta kannattaa kysyä, mistä tulevat korvaavat säästöt? -Ylimpien marginaalien on myös hyvää tki-politiikkaa: tki-rahoituksesta tarvitaan enemmän irti ja työnteon kannustimet paranevat. -Suomen bkt asukasta kohden on polkenut lähes 20 vuoden takaisella tasolla. Talous kääntyi kasvuun 2024, kasvu jatkui 2025 ja tänä vuonna tahti on kiihtynyt. Kaikkien tilanne siis paranee, vaikka niin ei ole vielä käynyt. Työllisyyskin on nousussa. -Suomen gini-kerroin on pienempi kuin Tanskassa ja Ruotsissa eikä ole juuri muuttunut koko 2000-luvulla. Orpon hallituksen toimet muuttavat sitä 0,8, ja se on nyt lähellä EU-keskiarvoa. HS otsikoi: ”Suomalaisten välille on revennyt kuilu.” Missä todellisuudessa elämme? Syntyykö oikea kokonaiskuva, jos ihmiset ovat vain tämän uutisoinnin varassa? Miten voidaan keskustella järkevästi esim. yhteisö-, osinko- tai perintö- ja lahjaverotuksesta, jos jo ansiotuloverotuksen ja sosiaaliturvamuutosten tarkastelu jää näin kapeaksi? Missä on pitkä aikaväli ja talouden dynamiikka? Kuka kysyisi ruotsalaisittain ”miten tämä vaikuttaa kasvuun ja yrittäjyyteen?” Tämä on suomalainen erityispiirre. Ruotsissa kasvun ja kannustimien merkitys ymmärretään aivan eri tavalla: kaikkia kannustetaan tekemään enemmän, ei painamaan toisten menestystä alas. Kun kaikki tekevät enemmän, yhteiskunta voi paremmin ja on rahoituksellisesti kestävämpi. Jokaisen olisi hyvä kysyä, miten voimme Suomena vaurastua, jos kukaan ei saa vaurastua ensin? Ruotsi pääsi rikas-köyhä-vastakkainasettelusta irti noin 50 vuotta sitten. Ajattelutavan muutos teki siitä Euroopan pääomamarkkinoiden ja kapitalistisen muodonmuutoksen mallioppilaan. Milloin me pääsemme samaan Suomessa? Onneksi olemme jo hyvää vauhtia matkalla sinne, kun suomalaiset tienaavat, sijoittavat ja vaurastuvat aiempaa enemmän! #Suomi #verotus #yhteiskunta

”Suomen perinnöt ovat viime vuosina kasvaneet, jolloin myös perintöveroa maksetaan enemmän. Perintöveroa maksettiin vuonna 2022 yhteensä 7,5 miljardia euroa.” Tässä on väärä fakta. Perintö- ja lahjaveroa maksetaan vuodessa yhteensä noin 1 mrd. Poistamalla perintö- ja lahjavero näitäkään vinkkijuttuja ei tarvitsisi kirjoittaa. Samalla talous ja työllisyys kohenisivat. Kaikki voittaisivat kuten Ruotsissa: ”Perintö- ja lahjaveron poistaminen oli melko helppoa, koska sitä maksoivat käytännössä vain ne, joilla ei ollut varaa konsultteihin”, totesi Ruotsin entinen pääministeri Göran Persson vuonna 2021. Ruotsi on osannut tehdä kansan vaurastumista edistäviä veropäätöksiä, joista ovat hyötyneet kaikki. Milloinhan Suomessa ymmärretään sama, minkä sosiaalidemokraattien vetämä hallitus ymmärsi Ruotsissa jo yli 20 vuotta sitten? https://t.co/REfadPSq5f #perintövero #veropolitiikka #Suomi

”Ekonomistien laskelmien mukaan investointi kasvattaa Suomen bruttokansantuotetta 3,6 miljardia euroa vuodessa. Eli kahden vuoden aikana yhteensä 7,2 miljardia euroa”, Järvinen sanoo. Tuosta 40 % veroasteella laskettuna parissa vuodessa verotuloja lisää vajaat 3 mrd. euroa eli noin 1,5 mrd. vuodessa. Yhteisöveron kevennys tuli kuitatuksi kertaheitolla. Tätä se kasvumyönteinen politiikka saa aikaan! Kaikilla menee paremmin. https://t.co/xBL0H3U7JZ #ekonomia #investoinnit #kasvu

Tämä jos mikä on hurmoksellinen uutinen Suomen taloudelle! Google investoi Suomeen 13 mrd. lisää seuraavan kahden vuoden aikana. Mittaluokkaa hahmottamaan riittää todeta, että kaikki teollisuuden investoinnit ovat vuositasolla normaalisti noin 10 mrd. euroa. Talousennusteita nostetaan! https://t.co/HJ8aalKb7G #Suomi #talous #investoinnit

Näihin uutisiin pitäisi lukijoille kertoa taustaksi historiaa sekä faktaa. Vuonna 1994 presidentti Ahtisaari asetti Pekkasen työryhmän pohtimaan työllisyystoimia. Työryhmä ehdotti samaisen vuoden syyskuussa, että ylimpiä marginaaliveroja pitäisi laskea 50 prosenttiin. Sittemmin saman suosituksen on toistanut Arvelan (2002), Hetemäen (2010) ja Järvikareen (2017) työryhmät. 31 vuotta ehti kulua ennen kuin poliittinen päätös syntyi Orpon hallituksen toimesta. Nyt maalataan kuvaa, että suositaan perusteetta suurituloisia. Faktat ja historia auttaisivat tähänkin. Ja ylimpiä marginaaliveroja kannattaa edelleen laskea noin 40 prosenttiin (IMF). Sokerina pohjalla, ylimpien marginaaliverojen lasku on myös merkittävin TKI-toimi vuosikausiin. Tätäkin näkökulmaa olisi hyvä tuoda esille. https://t.co/ycBLkCezvi #historia #työllisyys #verotus

Miksi Suomen julkinen talous kannattaa sopeuttaa menoleikkauksilla? Syy näkyy tästä. Suomessa julkiset menot suhteessa BKT:hen ovat maailman korkeimmat ja noin 8 %-yks. korkeammalla kuin Ruotsissa ja EU:ssa keskimäärin. 1 %-yks./BKT on Suomessa noin 3 mrd. euroa, joten Ruotsin tason saavuttaminen vaatisi reilun 20 mrd. korjausta julkisiin menoihin. Nopeampi talouskasvukin auttaa suhdeluvun laskuun. Sen vauhdittamiseksi vain veroja alas. #Suomi #julkitalous #talouskasvu

Jo pelkkä pääomaverotuksen kiristämisen valmistelu toimii, jos tavoitteena on kiihdyttää pääomapakoa Suomesta, heikentää talouskasvua ja julkista taloutta. Tässä tulee hyvin esiin myös ero Ruotsin demareihin. He ymmärsivät jo aikaa sitten, että maa tarvitsee lisää yksityistä pääomaa. Poistivat mm. perintö- ja lahjaveron. Päätösten seurauksena syntyi Euroopan paras pääomamarkkina ja kasvuyrityksille riittää rahoitusta. Loppu on historiaa. Milloinkahan Suomessa päästäisiin samaan ajatusmalliin? https://t.co/8NrmuR9f0k #pääomaverotus #talouskasvu #Suomi

Viro itsenäistyi uudelleen tasan 35 vuotta sitten. Maan nousu on ollut huikea menestystarina. Virossa asenneilmapiiri kasvuun, uudistumiseen ja riskinottoon on erinomaisella tasolla. Yrittäjyys on arvossaan. Ei siis ihme, että Viro menestyy! #Viro #itsenäisyys #yrittäjyys

Media kirjoittaa tänään Sorsa-säätiön eriarvoisuutta käsittelevästä raportista. Toivottavasti kukaan ei muodosta mielipidettään vain näiden uutisten ja raportin perusteella. Tässä muutama fakta taustaksi monipuolistamaan kuvaa: -Suomi laski ylimpiä marginaaleja tämän vuoden alusta 58 % -> 52 %. Tätä on suositeltiin ensimmäisen kerran jo vuonna 1994 presidentti Ahtisaaren asettaman Pekkasen työryhmästä toimesta. 31 vuotta kesti ennen kuin toteutui. Ymmärrettävää, sillä Suomessa ylimmät marginaalit olivat maailman korkeimpien joukossa. Ja ovat yhä tämän laskun jälkeenkin. -Vertailun vuoksi IMF suositti vuonna 2017, että ylin marginaali saisi olla maksimissaan 44 %. OECD maiden keskiarvo on n. 35 %. Suomi on siis selvästi yli maksiminkin tehdyn veromuutoksen jälkeen. -14 % eniten tienaavista maksoi 49 % kaikista tuloveroista. Julkisista nettotulonsiirroista ylimmät tulokymmenykset maksavat kaiken (Kuvio). Vain suurituloisimmat siis osallistuvat talkoisiin. Heille ei siis veronkevennysten myötä anneta rahaa vaan he saavat pitää hieman suuremman osan itse tienatuista ansioistaan itsellään. Oikeudenmukaisempaa. -Suomi tasaa verotuksella tuloja kaikista OECD-maista eniten. -Ylimpien marginaaliverojen kevennyksen itserahoitusaste on hyvin todennäköisesti yli 100 %. Toisin sanoen laskemalla verotusta saadaan nykyistä enemmän verotuloja. Tuore tutkimustieto viittaa tähän. -Esim. tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiorahoituksesta tarvitaan enemmän irti. Siksi myös työnteon kannustimet ovat hyvin tärkeitä, joten ylimpien marginaaliverojen lasku on myös hyvää tki-politiikkaa. -Suomen bkt asukasta kohden polkee lähes 20 vuoden takaisella tasolla. Verotuksen keventäminen saa aikaan lisää työtä, kannustaa kouluttautumaan ja etenemään uralla. Samalla vahvistuu julkinen talous verotulojen kasvun myötä. Henkilöltä, joka haluaa perua veronkevennyksen kannattaa kysyä, mistä tulevat korvaavat säästöt? Näitä em. asioita ei tuoda lainkaan esiin jutuissa. Suomessa tuloeroja mittaava gini-kerroin on pienempi kuin Tanskassa ja Ruotsissa eikä ole muuttunut viimeiseen noin 20 vuoteen. Orpon hallituksen toimesta gini-kerroin muuttuu 0,8 ja on nyt lähellä EU-keskiarvoa. YLE väliotsikoi gini-kertoimen muutoksen olevan ”murskaava vaikutus”. Missä todellisuudessa elämme? Ajatelkaa jos ihmiset ovat vain tämän uutisoidun tiedon varassa? Samalla herää kysymys, miten voidaan käydä verotukseen liittyvää keskustelua järkevästi esim. yhteisö-, osinko, tai perintö- ja lahjaverotuksesta, jos jo työn verotuksessa ollaan näin pielessä? Missä on pitkän aikavälin tarkastelu ja talouden dynamiikka? Kuka kysyisi ruotsalaisittain ”miten tämä vaikuttaa kasvuun ja yrittäjyyteen?” Tässä on myös jokin Suomen erityispiirre, sillä ei Ruotsissa näin asioita katsota. Siellä ymmärretään kasvun ja kannustimien merkitys aivan eri tavalla kuin Suomessa. Siellä kaikkia kannustetaan tekemään enemmän, ei painamaan toisten menestystä alas. Kun kaikki tekevät enemmän, yhteiskunta voi paremmin ja on rahoituksellisesti kestävämpi. Ruotsi pääsi ns. rikas-köyhä vastakkainasetteluista irti noin 50 vuotta sitten. Ajattelun muutos on tehnyt Ruotsista Euroopan pääomamarkkinoiden mallioppilaan. Milloinkahan me pääsemme samaan ajattelun muutokseen Suomessa? Onneksi siihen suuntaan olemme hiljalleen kulkemasssa. #verotus #tuloerot #Suomi

Kun yhdessä maailman ankarimmin verotetuista maista kevennetään työn ja yrittämisen verotusta, maailman suhteellisesti suurimpia julkisia menoja sopeutetaan ja vuosikymmenten uudistusvelkaa puretaan rakenteellisin uudistuksin, ei kenenkään pitäisi yllättyä, että kasvu ottaa tuulta alleen. Samaa lääkitystä vain lisää niin pitkän aikavälin kasvuedellytykset vahvistuvat. #verotus #talous #kasvu

Tax the rich -lausahdus Suomen kontekstiin faktapohjaisesti: -Alin 40 % tulonsaajista (alle 2000 euroa/kk tienaavat) maksaa vain 6 % tuloverokertymästä. -Alin 57 % tulonsaajista (alle 2800 euroa/kk tienaavat) maksaa vain 16 % tuloverokertymästä. Lähde: Verohallinto Todellisuudessa näitä enemmän tienaava vähemmistö (43 %) maksaa siis jo ylivoimaisen suuren osan (84 %) koko tuloverokertymästä. #TaxTheRich #Finland #IncomeInequality

”Herlin viittasi Ruotsiin, jossa oltiin aikoinaan samassa tilanteessa. Sosiaalidemokraatit reagoivat ja rakensivat järjestelmän, joka sai rikkaat palaamaan ja veropakolaisuuden vähenemään.” ”Nyt on nykyisten poliitikkojen tehtävä säätää verolait sellaisiksi, että veropakolaisuuteen ei ole syytä”, Herlin sanoi. #veropolitiikka #sosiaalidemokratia #rikkaat

"Tuloerot väestöryhmien välillä ovat kasvaneet maassamme liian suuriksi" (%) Samaa mieltä olevien osuus puolueittain: VASL 90 % SDP 82 % VIHR 70 % KESK 59 % LNYT 49 % KD 48 % RKP 45 % PS 26 % KOK 15 % Lähde: EVA (2026) Tuloerot eivät ole kasvaneet viimeiseen 25 vuoteen. Mitä on tapahtunut yleissivistykselle? #tuloerot #yhteiskunta #koulutus

Hurmoksellisia uutisia Suomen taloudesta! Tilastokeskuksen ennakkotietojen perusteella BKT kasvoi huhti-kesäkuussa +2,5 % edellisvuodesta työpäiväkorjattuna. Koko vuoden 2026 kasvu voi hyvinkin asettua alkamaan +2,x %, kun kevätkin on ollut noin hyvä. Parempaan suuntaan mennään koko ajan. Kiihtyvällä vauhdilla! #Suomi #talous #BKT

Vuosisadan verouudistus on jo käynnissä. Toivottavasti se saa jatkoa seuraavalla hallituskaudella. Näin olisi mahdollista, että vuosien päästä kansainvälisessä mediassa kirjoitettaisiin ylistäviä artikkeleita siitä, miten Suomi uudisti itsensä. Aivan kuten Ruotsista kirjoitetaan tänä päivänä. #Suomi #uudistus #hallitus

Kirjoitin blogiin ehdotuksen verotuksen visiosta vuodelle 2035. Miltä kuulostaisi Suomi, jossa: -Ei ole perintö- ja lahjaveroa -Ansiotulojen ylimmät marginaalit 44 % -Yhteisövero 15 % Kuulostaako raikkaalta, rajulta tai uhkarohkealta? Kyseessä ei ole ihmetemppu vaan dynaamiseen talousajatteluun nojaava, asteittain toteutettava polku, jolla vauhditetaan kasvua. Miksi Suomessa keskustellaan niin vähän siitä, miltä verotuksemme näyttää 10 vuoden päästä? https://t.co/rOE1Jzriva #verotus #talous #Suomi

Pääministeri Orpo linjaa tavoitteita: -Perintö- ja lahjavero pois, -ylin marginaalivero alemmas, -työn verotuksen keventäminen kaikissa tuloluokissa. Kuulostaa oikeudenmukaiselta. Ja siltä, että jo käynnissä oleva vuosisadan verouudistus Ruotsin tapaan saisi jatkoa. Näin myös tärkeä toimintaympäristön ennakoitavuus säilyisi. #verouudistus #verotus #poliikka