Search

"Pelkästään somaliyhteisöön kohdistuvaan toimintaan on ohjattu huomattavia summia. Analyysi STEA:n avustusaineistosta vuosilta 2017–2026 osoittaa, että nimessään sanan ”somali” kantavat järjestöt ovat saaneet yhteensä 5,4 miljoonaa euroa". Tässä ei ole mitään järkeä. Rahahanat kiinni! https://t.co/vTkGbAf0Wv? #Somali #Avustukset #Yhteisö

Erinomainen analyysi: ”Tuntuu kuin kirjoittaja olisi alkujaan yrittänyt kasata tekstin, joka ruotisi algoritmeja, polarisoitumista ja kuplautumista, mutta joka lopulta äityi yksipuoliseksi ’laitamedian’ eli yhteiskunnallisten podcastaajien päälle sylkemiseksi ja yhtäläisyysmerkkien vetämiseksi Orbánin Unkariin. Jutun kuvitusta myöten.” #Analyysi #Podcastit #Polarisointi

Analyysissä käsitellään Kiinan ulkoministeri Wang Yiin vierailua Suomessa ja hänen tapaamisiinsa liittyviä keskusteluja, joissa korostuu Kiinan vaikutus ja Suomi-Alusten tukiraja Ukrainalle, samalla kun pohditaan Kiinan ja Yhdysvaltojen globaalin geopoliittisen tasapainon muuttumista. #Kiina #Yhdysvallat #Ukraina

Ei huono analyysi. Islamin vahvistuessa Euroopassa heikkenee läntinen sivilisaatio ja EU:n turvallisuus. Mikä on ensin maltillista, muuttuu länsivihamielisyydeksi. Toki on poikkeuksia.Tämä on realiteetti haluamme tai emme. SDP on mestari muiden syyllistämisessä. Se on nähty. #Islam #Eurooppa #Turvallisuus

Vasemmalla toimittelijan analyysi, jonka kirjoitti Kauppalehden tiedonvälityksen "ammattilainen". Oikealla Teslan autonomisen ajamisen johtajan dataan perustuva kommentti suoraan alkulähteeltä. Päätä itse, mihin uskot #Analyysi #Tesla #AutonominenAjaminen

Nyt huomaa selvästi miten populismi on tehnyt tehtävänsä. Osa jengistä uskoo nyt että kaikki järjestöihin liittyvä työ on ”hillotolppailua” ja ”rälssin” ”räikkäilyä” ja paljon muuta mumbojumbo-sanastoa jolla helppoheikit myyvät metrilakujaan. Mielikuvia tehdään mm. meranomaisilla listoilla summista joissa ei analysoida mitään. Ei tutkita vaikuttavuutta, ei dataa ei mitään. Puhutaan vaan populistisia latteuksia hillotolpista ja katsellaan summia ja oletetaan että niitä tuijottamalla jotain selviäisi. Itse haluan kyllä asiantuntevia arvioita siitä mikä leikkaus on hölmöläishommaa joka tulee maksettavaksi toisesta suunnasta triplana ja mikä on aidosti hyödyllinen tehostaminen. #populismi #analyysi #yhteiskunta

Hyvä analyysi. Venäjällä ei ole käytännössä minkäänlaista ilmapuolustusta. Ovet ovat auki. Läntiset häivehävittäjät voivat koska tahansa tunkeutua minne tahansa Venäjän ilmatilassa ja tuhota mitä ikinä haluavat. Venäläiset luultavasti havaitsevat iskun vasta kohteessa leviävästä tulipallosta. #Venäjä #Ilmapuolustus #Analyysi

Analyysissä käsitellään Yhdysvaltojen ja Iranin välistä uutta aiesopimusta, jonka presidentti Trump väittää olevan merkittävästi parempi kuin Obaman aikainen ydinsopimus, vaikka kritiikkiä sen sisällöstä on kohdistunut ja sopimus nähtiin Iranille suotuisana. #Iran #Trump #Ydinsopimus

Excellent analysis from Ryan. Russia is losing, but that doesn't mean defeat. The change in situation and victory now depends on other actors. Therefore, it is important that European support continues and strengthens. Peace only on Ukraine's terms, because an anxious Putin may attempt a tactical pause. (translated)

HS-analyysiä Pohjois-Irlannin mellakoiden syistä. Maahanmuutolla ei ole osaa eikä arpaa; paha äärioikeisto vaan kiihottaa aivottomia nuoria. Toimittajin jehovamainen usko maahanmuuton ilosanamaan ei horju, vaikka ongelmat vain kasvavat. Ehkä omakin harkintakyky kaipaa arviointia. https://t.co/YES6UnRP2w #PohjoisIrlanti #mellakat #äärioikeisto

IL:n nettisivujen etusivulla ei ole sanankaan mainintaa Britannian mielenosoituksista. EI SANAAKAAN. Luetuin "uutinen" on joku haistapaska-analyysi Erikoisjoukot-roskaohjelmasta. 🤡 Tämä on täysin tietoista vaikenemista: asioiden kertomatta jättämistä, mielipidevaikuttamista! 🤬 #Britannia #mielenosoitus #mediakritiikki

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin avoin kirje Venäjän presidentille Vladimir Putinille, jossa hän ehdottaa tapaamista rauhanneuvottelujen merkeissä, on analyysin mukaan nerokas strateginen siirto, joka pakottaa Putinia paljastamaan sodanhimoaan tukijoidensa edessä, vaikka Venäjän nykyisestä vastauslinjasta ei ole merkkejä yhteistyöhön. #UkrainanSota #VladimirPutin #VolodymyrZelenskyi

Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin avoimen kirjeen Vladimir Putinille ajankohta ja muotoilu ovat tarkasti harkittuja, ja kirje tarjoaa syvällistä analyysiä sekä viestejä niin Venäjän johtajalle kuin kansallekin, erityisesti korostaen väsymystä sodan kontekstissa. #Zelenskyi #Putin #UkrainanSota

Kimmo Kiljunen teki lokakuussa 2024 vakavan poliittisen virheen, kun hän esiintyi eduskunnassa Aleksanterinliiton tilaisuudessa ja esitti lausuntoja, jotka sopivat suoraan Venäjän narratiiveihin itärajasta, mediasta ja kiinteistölaista. Hän oli tuolloin ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja, joten sanat eivät olleet yksityisajattelua vaan kantaa ottavaa esiintymistä kriittisenä hetkenä. Vuoden 2025 selvitykset toivat esiin hänen laajat ja henkilökohtaiset venäläistaustaiset verkostonsa, jotka ylittävät tavanomaisen perhe- tai kulttuuritaustan. Nämä yhteydet luovat perustellun vaikutusaltistuksen riskin henkilölle, jolla on pääsy ulko- ja turvallisuuspoliittiseen tietoon. Samalla ei ole julkista näyttöä siitä, että hän olisi syyllistynyt rikokseen kuten vakoiluun tai maanpetokseen. Hänen pitkäaikainen kritiikkinsä Putinia kohtaan, tuki venäläiselle oppositiolle ja saama maahantulokielto Venäjälle puhuvat vastaan minkäänlaista agenttiroolia. Kyse on siis harkintakyvyn pettämisestä ja henkilökohtaisten siteiden aiheuttamasta haavoittuvuudesta, ei todistetusta vihamielisestä toiminnasta. Turvallisuusviranomaiset, erityisesti Supo, eivät tee rutiininomaisia laajoja taustaselvityksiä kansanedustajille tai ministereille samalla tavalla kuin avustajille tai tietyille virkamiehille. Tämä on tietoinen järjestelmällinen valinta, joka perustuu vallanjaon periaatteisiin. Jos Kiljusesta olisi ollut riittävä epäily lainvastaisesta toiminnasta, Supo olisi voinut käynnistää tutkinnan. Koska mitään tällaista ei ole tullut esiin, todennäköisin selitys on, että kynnys ei ylittynyt. Tämä ei kuitenkaan poista rakenteellista heikkoutta: valittujen poliitikkojen ulkomaiset yhteydet ja mahdolliset vaikutuskanavat jäävät kevyemmän valvonnan piiriin kuin virkamiesten vastaavat tapaukset. Hybridiuhan aikana tämä luo sokeita pisteitä. Media, erityisesti Yle, on käsitellyt tapausta tavalla, joka vahvistaa epäsymmetrian vaikutelmaa. Alkuvaiheen uutisointi oli olemassa, mutta syvempi jatkoselvittely jäi lähinnä muille toimijoille. Tänään 2.6.2026 Kiljunen istui jo eläkeaiheisessa paneelissa SDP:n edustajana ilman raskasta viittausta aiempaan skandaaliin tai verkostoihin. Tämä nopea siirtyminen takaisin normaaliin näkyvyyteen on tyypillinen esimerkki siitä, miten vasemman laidan tapaukset saavat usein nopeamman armahduksen verrattuna siihen, miten oikeistopoliitikkojen vanhoja sanomisia tai yhteyksiä kaivetaan esiin vuosikausia myöhemmin. Ylen toimituskulttuuri on tilastojen ja analyysien mukaan vasemmisto- tai vasemmistoliberaali painottunut, mikä näkyy framingissa ja priorisoinnissa. Kansan mielipiteen merkitys tässä kokonaisuudessa on keskeinen. Kun instituutiot, media ja poliittinen järjestelmä näyttävät kohtelevan vasemmistopoliitikkojen Venäjä-yhteyksiä lempeämmin kuin vastaavia oikeiston tapauksia, syntyy laaja epäluottamus. Ihmiset näkevät eron siinä, miten nopeasti yksi puoli saa anteeksi ja palaa näkyviin, kun taas toista puolta muistutetaan vuosia vanhoista asioista. Tämä ei ole vain eliittien välinen peli, vaan se vaikuttaa suoraan siihen, miten tavalliset kansalaiset kokevat oikeudenmukaisuuden ja tasapuolisuuden suomalaisessa yhteiskunnassa. Pitkällä aikavälillä tällainen epäsymmetria heikentää luottamusta julkiseen palveluun, mediaan ja jopa turvallisuusviranomaisiin. Se ruokkii polarisaatiota ja vahvistaa käsitystä, että tietyt piirit saavat erityiskohtelua. Kun ihmiset kokevat, että sääntöjä sovelletaan eri tavalla riippuen poliittisesta leiristä, syntyy turhautumista, joka purkautuu äänestyskäyttäytymisessä, some-keskusteluissa ja yleisessä epäluottamuksessa instituutioita kohtaan. Kiljusen tapaus on yksi konkreettinen esimerkki tästä ilmiöstä, eikä se jää huomaamatta laajassa yleisössä. Lopulta kyse on sekä henkilökohtaisesta virheestä että laajemmasta kulttuurisesta ja institutionaalisesta vinoumasta. Kiljunen menetti uskottavuutensa ulkopolitiikassa, mutta järjestelmä ei käsitellyt tapausta samalla painolla kuin vastaavia oikeiston tilanteita. Kansan kokemus tästä eriarvoisesta kohtelusta on tärkeä osa kokonaisuutta, koska se määrittää pitkällä tähtäimellä, miten paljon suomalaiset luottavat siihen, että turvallisuus ja tasapuolisuus toteutuvat käytännössä. #Politiikka #Suomi #Luottamus

Suomalainen politiikka on feminisoitunut ja se näkyy. Jyrki Lehtolan kolumni osui napakasti siihen epämukavaan tosiasiaan, jota moni nainenkin tunnistaa hiljaa itsekseen: kun naiset ovat vyöryneet massoittain johtaviin asemiin politiikassa, koulutuksessa, hallinnossa ja kulttuurissa, monet mittarit ovat kääntyneet huonompaan suuntaan. Ei siksi, että naiset olisivat yksilöinä huonompia, vaan koska naisten psykologinen profiili eroaa miesten profiilista evoluutiopsykologian ja persoonallisuustutkimuksen mukaan merkittävästi ja nämä erot vahvistuvat ryhmätasolla. Naiset ovat tilastollisesti empaattisempia, miellyttämishaluisempia, heillä ilmenee keskimäärin korkeampaa neurotismi la ja he ovat vähemmän systemaattisia sekä riskinsietoisia kuin miehet. Nämä eivät ole stereotypioita vaan replikoituja löydöksiä tuhansissa tutkimuksissa. Kun tällainen profiili valtaa instituutioita, päätöksenteko siirtyy kohti lyhytnäköistä tunneperäisyyttä, uhriutumista, konfliktien välttelyä ja “kaikkien hyvinvoinnin” priorisointia omien rajojen ja resurssien kustannuksella. Tässä kohtaa astuu kuvaan Gad Saadin erinomainen konsepti “suicidal empathy” itsemurhaempathia. Se on tilanne, jossa empaatia irrottautuu evoluutionaalisesta tehtävästään (suojella omaa ryhmää ja jälkeläisiä) ja muuttuu itsetuhoiseksi hyveeksi. Empatia suunnataan väärille kohteille: rikollisille uhrien sijaan, maahanmuuttajille kantaväestön turvallisuuden kustannuksella, “heikoimmille” taloudellisen realismin sijaan. Lopputuloksena on yhteiskunta, joka ei kestä totuutta, ei aseta rajoja eikä priorisoi selviytymistä. Vaivaako tämä naisia enemmän? Kyllä, tilastollisesti kyllä. Naiset ovat keskimäärin herkempiä empaattiselle tartunnalle ja moraaliselle signalingille eli hyveellisyyssignaaleille, joissa näytetään olevansa “hyvä ihminen” julkisesti. Tämä selittää osittain, miksi vasemmistolainen politiikka, woke-kulttuuri ja “hoivavaltiollisuus” vetoavat naisiin vahvemmin. Miehet taas korostavat enemmän oikeudenmukaisuutta ja ryhmän kompetenssia. Kun politiikka muuttuu hoivapolitiikaksi, jossa valtiosta tehdään korvaava äiti, joka ei koskaan sano ei, seuraa väistämättä velkaantuminen, heikentyvä turvallisuus, laskeva syntyvyys ja kyvyttömyys tehdä kipeitä mutta välttämättömiä päätöksiä. Lehtolan mainitsemat esimerkit (Marin, Andersson, Virta, Koskela) ovat oireita tästä ilmiöstä: tyyli korvaa substanssin, some-selfiet korvaavat talousosaamisen, ja moraalinen närkästys korvaa analyysin. Naisten vahvuudet kuten yhteisöllisyys, hoiva, tunneherkkyys ovat korvaamattomia perheessä ja pienryhmissä. Kun ne skaalataan valtion tasolle ilman miesten tasapainottavaa vaikutusta (konkretia, statuskilpailu, kylmä analyysi), järjestelmä menee epätasapainoon. Naisena tämän tunnustaminen on ikävää, mutta välttämätöntä. Totuus ei ole misogyniaa, vaan evoluutiobiologiaa ja persoonallisuustiedettä. Jos haluamme kestävän yhteiskunnan, tarvitsemme seksuaalista diversiteettiä johtotehtävissä ei feminististä valtautumista, jossa miehisyys leimataan toksiseksi ja naiseus korotetaan moraaliseksi monopoleksi. Suomi ei kaipaa enempää “likkoja” politiikkaan. Se kaipaa tasapainoa. Ilman sitä suicidal empathy vie Suomen hiljalleen kohti sivilisaation pehmeää itsemurhaa. https://t.co/y4oUvpjWQP #politiikka #feminismi #tasapaino

Analyysissä käydään läpi Donald Trumpin ja Xi Jinpingin kohtaamista Pekingissä, jossa molemmat johtajat tulevat haavoittuneina omien poliittisten ja taloudellisten ongelmiensa vuoksi, ja artikkelissa pohditaan, voisiko heidän harkita uhrilahjana Vladimir Putinin suhteita ja tilannetta. #Yhdysvallat #Kiina #Trump