Search

It is indeed interesting to see what kind of electoral result the Greens will achieve. Now that it has been openly stated that the restrictions on immigration will be reversed and the goal is to target over 50,000 immigrants per year. That means 200,000 during the term. There are about 1.3 million residents in the capital region. If that is pushed up, some things will change in schools and on the streets. No one can say that voting doesn’t make a difference, can they? It certainly does. The percentage of S2 learners is about to skyrocket. Does over 8% of the population really want this kind of situation? (translated)

HS kirjoittaa tänään eriarvoisuuden kasvusta Laboren laskelmiin pohjautuen. Toivottavasti kukaan ei muodosta mielipidettään vain tämän uutisen perusteella. Muutama huomio lukijalle taustaksi: -Suomi laski ylimpiä marginaaleja tämän vuoden alusta 58 % -> 52 %. Tätä suositteli jo vuonna 1994 presidentti Ahtisaaren asettama Pekkasen työryhmä. Toteutukseen meni 31 vuotta. Ylimmät marginaalimme olivat maailman korkeimpien joukossa ja ovat yhä laskun jälkeenkin. Tämä historiallinen päätös näkyy suurempituloisten ostovoiman kasvussa, mutta jutussa siitä ei sanota sanaakaan. -IMF suositti vuonna 2017 ylimmäksi marginaaliksi enintään 44 %. OECD-maiden keskiarvo on n. 35 %. Suomi on siis muutoksen jälkeenkin selvästi yli maksimin. -14 % eniten tienaavista maksoi 49 % kaikista tuloveroista. Julkisista nettotulonsiirroista ylimmät tulokymmenykset maksavat kaiken (Kuvio). Veronkevennyksillä heille ei anneta rahaa, vaan he saavat pitää hieman suuremman osan itse tienaamistaan ansioista. Oikeudenmukaisempaa. -Verohallinnon tilastojen perusteella alin 40 % tulonsaajista (alle 2000 €/kk) maksaa vain 6 % ja alin 57 % (alle 2800 €/kk) vain 16 % tuloverokertymästä. -HS:n juttu päättyy virkkeeseen ”Vastaavaa ei ole Suomessa ennen nähty” viitaten suurituloisten ostovoiman kasvuun ja pienituloisten laskuun. Kauhistelun sijaan kannattaa ymmärtää päätösten historiallisuus: kerrankin mennään suuntaan, jota on suositeltu vuosikymmeniä. Työnteosta tehdään kannattavampaa suhteessa sosiaaliturvaan. Tervehenkinen suunta hyvinvointiyhteiskunnassa, jonka velkaantuminen on kestämätöntä. -Suomi tasaa verotuksella tuloja OECD-maista eniten. -Ylimpien marginaaliverojen kevennyksen itserahoitusaste on tuoreen tutkimustiedon valossa hyvin todennäköisesti yli 100 %. Veroja laskemalla saadaan siis enemmän verotuloja. -Verotuksen keventäminen lisää työtä ja kannustaa kouluttautumaan ja etenemään uralla, mikä vahvistaa julkista taloutta verotulojen kautta. Kevennyksen perumista haluavalta kannattaa kysyä, mistä tulevat korvaavat säästöt? -Ylimpien marginaalien on myös hyvää tki-politiikkaa: tki-rahoituksesta tarvitaan enemmän irti ja työnteon kannustimet paranevat. -Suomen bkt asukasta kohden on polkenut lähes 20 vuoden takaisella tasolla. Talous kääntyi kasvuun 2024, kasvu jatkui 2025 ja tänä vuonna tahti on kiihtynyt. Kaikkien tilanne siis paranee, vaikka niin ei ole vielä käynyt. Työllisyyskin on nousussa. -Suomen gini-kerroin on pienempi kuin Tanskassa ja Ruotsissa eikä ole juuri muuttunut koko 2000-luvulla. Orpon hallituksen toimet muuttavat sitä 0,8, ja se on nyt lähellä EU-keskiarvoa. HS otsikoi: ”Suomalaisten välille on revennyt kuilu.” Missä todellisuudessa elämme? Syntyykö oikea kokonaiskuva, jos ihmiset ovat vain tämän uutisoinnin varassa? Miten voidaan keskustella järkevästi esim. yhteisö-, osinko- tai perintö- ja lahjaverotuksesta, jos jo ansiotuloverotuksen ja sosiaaliturvamuutosten tarkastelu jää näin kapeaksi? Missä on pitkä aikaväli ja talouden dynamiikka? Kuka kysyisi ruotsalaisittain ”miten tämä vaikuttaa kasvuun ja yrittäjyyteen?” Tämä on suomalainen erityispiirre. Ruotsissa kasvun ja kannustimien merkitys ymmärretään aivan eri tavalla: kaikkia kannustetaan tekemään enemmän, ei painamaan toisten menestystä alas. Kun kaikki tekevät enemmän, yhteiskunta voi paremmin ja on rahoituksellisesti kestävämpi. Jokaisen olisi hyvä kysyä, miten voimme Suomena vaurastua, jos kukaan ei saa vaurastua ensin? Ruotsi pääsi rikas-köyhä-vastakkainasettelusta irti noin 50 vuotta sitten. Ajattelutavan muutos teki siitä Euroopan pääomamarkkinoiden ja kapitalistisen muodonmuutoksen mallioppilaan. Milloin me pääsemme samaan Suomessa? Onneksi olemme jo hyvää vauhtia matkalla sinne, kun suomalaiset tienaavat, sijoittavat ja vaurastuvat aiempaa enemmän! #Suomi #verotus #yhteiskunta

Miten suomalainen demokratia kestää äänestäjien kollektiivisen ohjailun? Vantaalla sdp paransi tulostaan +8% yksikköä 2021->2025, ja samalla kaupunkiin muutti 25k uutta asukasta, joilla äänioikeus kuntavaaleissa. Siinä on aika turha puhua voimaantuneista naisista, jos imaami vetää 5000 ääntä yhteen koriin. #demokratia #kuntavaalit #Suomi

Jos nuo androidit lyövät läpi, niin EU on mennyttä. Suomi tarvitsee 10 asukasta jotta 3 työllistyy yksityiselle sektorille tekemään 8h päivässä. Androidi tekee kellon ympäri. Eli yhden androidin tuottavuus noin 10-kertainen. Tämän lisäksi androidin ulkoisvaikutukset ovat lähes nolla. Mitä nyt huolto ja varaosat luo uutta liiketoimintaa. Sen sijaan yhden työllistuneen maahanmuuttajan lisäksi, maahan tuodaan 6-7 muuta ihmistä. Kun Kiina ja USA ottaa androidit tehokäyttöön, Eurooppa näyttää kivikautiselta museolta. Tuomme miljoona ihmistä mantereelle, jotta saamme ulos 20-30 000 androidin työpanoksen. Eurooppa on käytännössä jo hävinnyt tämän pelin. #teknologia #työllisyys #Eurooppa

Julkisella sektorilla on selvä toimintamalli: Asukkaat haluaisivat ajaa henkilöautolla. --> Virkamies vaikeuttaa henkilöautoliikennettä, jotta asukkaat pakotettaisiin julkisen kyytiin. Asukas haluaisi ostaa kertalipun. --> Virkamies vaikeuttaa kertalipun ostoa, jossa asukas ostaisi kausikortin. Virkamies tietää aina paremmin, mitä asukkaan tulisi ymmärtää haluta. Jotta asukaskin ymmärtäisi sen, vääriä vaihtoehtoja pitää vaikeuttaa. Sen sijaan koskaan ajatus ei kulje siihen suuntaan, että tehtäisiin mitä asukkaat haluavat, tai että yritettäisiin edes rakentaa palvelu niin hyväksi ja haluttavaksi, että asukkaat _vapaaehtoisesti_ haluaisivat käyttää sitä. #julkinenliikenne #asukas #palvelut

Vihreät on taas ikäihmisen kukkarolla, ja nyt vieläpä sen jälkeen, kun hän on kuollut. Kuolinpesien omaisuutta ei saa sosialisoida! Hoivakodin asukas maksaa jo nyt 85 % nettotuloistaan ympärivuorokautisen hoivan maksuihin. Käyttörahaa jää alle 200 e/kk. https://t.co/iBRpJ05m5W #ikääntyneet #hoivakoti #kuolinpesä #FI

Media kirjoittaa tänään Sorsa-säätiön eriarvoisuutta käsittelevästä raportista. Toivottavasti kukaan ei muodosta mielipidettään vain näiden uutisten ja raportin perusteella. Tässä muutama fakta taustaksi monipuolistamaan kuvaa: -Suomi laski ylimpiä marginaaleja tämän vuoden alusta 58 % -> 52 %. Tätä on suositeltiin ensimmäisen kerran jo vuonna 1994 presidentti Ahtisaaren asettaman Pekkasen työryhmästä toimesta. 31 vuotta kesti ennen kuin toteutui. Ymmärrettävää, sillä Suomessa ylimmät marginaalit olivat maailman korkeimpien joukossa. Ja ovat yhä tämän laskun jälkeenkin. -Vertailun vuoksi IMF suositti vuonna 2017, että ylin marginaali saisi olla maksimissaan 44 %. OECD maiden keskiarvo on n. 35 %. Suomi on siis selvästi yli maksiminkin tehdyn veromuutoksen jälkeen. -14 % eniten tienaavista maksoi 49 % kaikista tuloveroista. Julkisista nettotulonsiirroista ylimmät tulokymmenykset maksavat kaiken (Kuvio). Vain suurituloisimmat siis osallistuvat talkoisiin. Heille ei siis veronkevennysten myötä anneta rahaa vaan he saavat pitää hieman suuremman osan itse tienatuista ansioistaan itsellään. Oikeudenmukaisempaa. -Suomi tasaa verotuksella tuloja kaikista OECD-maista eniten. -Ylimpien marginaaliverojen kevennyksen itserahoitusaste on hyvin todennäköisesti yli 100 %. Toisin sanoen laskemalla verotusta saadaan nykyistä enemmän verotuloja. Tuore tutkimustieto viittaa tähän. -Esim. tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiorahoituksesta tarvitaan enemmän irti. Siksi myös työnteon kannustimet ovat hyvin tärkeitä, joten ylimpien marginaaliverojen lasku on myös hyvää tki-politiikkaa. -Suomen bkt asukasta kohden polkee lähes 20 vuoden takaisella tasolla. Verotuksen keventäminen saa aikaan lisää työtä, kannustaa kouluttautumaan ja etenemään uralla. Samalla vahvistuu julkinen talous verotulojen kasvun myötä. Henkilöltä, joka haluaa perua veronkevennyksen kannattaa kysyä, mistä tulevat korvaavat säästöt? Näitä em. asioita ei tuoda lainkaan esiin jutuissa. Suomessa tuloeroja mittaava gini-kerroin on pienempi kuin Tanskassa ja Ruotsissa eikä ole muuttunut viimeiseen noin 20 vuoteen. Orpon hallituksen toimesta gini-kerroin muuttuu 0,8 ja on nyt lähellä EU-keskiarvoa. YLE väliotsikoi gini-kertoimen muutoksen olevan ”murskaava vaikutus”. Missä todellisuudessa elämme? Ajatelkaa jos ihmiset ovat vain tämän uutisoidun tiedon varassa? Samalla herää kysymys, miten voidaan käydä verotukseen liittyvää keskustelua järkevästi esim. yhteisö-, osinko, tai perintö- ja lahjaverotuksesta, jos jo työn verotuksessa ollaan näin pielessä? Missä on pitkän aikavälin tarkastelu ja talouden dynamiikka? Kuka kysyisi ruotsalaisittain ”miten tämä vaikuttaa kasvuun ja yrittäjyyteen?” Tässä on myös jokin Suomen erityispiirre, sillä ei Ruotsissa näin asioita katsota. Siellä ymmärretään kasvun ja kannustimien merkitys aivan eri tavalla kuin Suomessa. Siellä kaikkia kannustetaan tekemään enemmän, ei painamaan toisten menestystä alas. Kun kaikki tekevät enemmän, yhteiskunta voi paremmin ja on rahoituksellisesti kestävämpi. Ruotsi pääsi ns. rikas-köyhä vastakkainasetteluista irti noin 50 vuotta sitten. Ajattelun muutos on tehnyt Ruotsista Euroopan pääomamarkkinoiden mallioppilaan. Milloinkahan me pääsemme samaan ajattelun muutokseen Suomessa? Onneksi siihen suuntaan olemme hiljalleen kulkemasssa. #verotus #tuloerot #Suomi

Sain viestiä Hekan asukkaalta. Oli saanut kutsun Linnanmäelle Hekan asukkaille ja henkilökunnalle järjestettyyn tapahtumaan. Oli kuulemma mahdollisuus tavata Rolle-Pelle ja Hattarainen sekä päästä pyörittämään Hekan onnenpyörää. Asukas ihmetteli miten Hekalla on varaa vuokrata Linnanmäki yksityiskäyttöön samalla, kun tämä oli itse joutunut viime jouluna vangiksi omaan asuntoonsa, kun Hekalla kesti kaksi viikkoa hissin korjaaminen. Ihmeellistä touhua Hekalta. #HekanAsukkaat #Linnanmäki #Yhteisö

HS uutisoi Itä-Helsingin tilanteesta, jossa alueiden eriytymistä ei ole saatu oikaistua asuntopolitiikalla (yllätys), joten nyt koulujen oppilaaksiottoalueita laitetaan uusiksi. Tämä on vasta alkua sille, mitä on luvassa pääkaupunkiseudulla ja muissa suurissa kaupungeissa. Isompien ympyröiden piirtely karttaan ei auta, kun vieraskielinen väestö kasvaa nopeammin kuin ennusteetkaan uskaltavat arvioida, ja samaan aikaan suomalaisten syntyvyys on 1,3. #asukaspoliittinen #ItäHelsinki #koulupolitiikka

Na seznam světového dědictví UNESCO byly nově zapsány normandské pláže, kde se vylodila spojenecká vojska během druhé světové války, řecké pohoří Olymp a starověká japonská města Asuka a Fudžiwara, čímž byla uznána jejich historická a kulturní hodnota. #UNESCO #DruháSvětováVálka #ŘeckýOlymp

UNESCO v nedeľu na svoj zoznam svetového dedičstva zaradilo normandské pláže spojené s vylodením spojeneckých vojsk 6. júna 1944, ikonickú grécku horu Olymp a historické japonské lokality Asuka a Fudžiwara, pričom Južný Sudán získal svoj prvý zápis. #UNESCO #svetovédedičstvo #historickélokality

Tuttavapiirissä ristiriitaisuuksia: 1. Itä-Helsingissä ei pääse lähikouluun, koulumatka 3-kertaistuu. Asukasillassa poliitikot suoraan sanoneet että kyse segrekaatiosta. 2. Ei viedä lähipäiväkotiin koska liikaa mamuja. Nyt päiväkotimatka 3km. Mitä äänestävät? Vihervasemmistoa🤷‍♀️ #koulutus #segrekaatio #politiikka

Suomen MEPit osaamattomia ja Suomi-vihamielisiä Valtiovarainministeri Purra esitti viikolla, että Suomen pitäisi vaatia EU-jäsenmaksujen alentamista vuoden 2028-34 budjetista neuvoteltaessa. Suomen MEPit kävivät joukolla vastustamaan tällaisia neuvotteluja. Vihreiden Niinistön mukaan tällaisilla vaatimuksilla ei olisi mitään mahdollisuutta edetä. RKP:n Henriksson piti Purran avausta vitsinä. Olen vuosien mittaan usein esittänyt, että Suomen EU-jäsenmaksu on liian korkea, koska Suomen hintataso on 21 % korkeampi kuin EU-maiden keskiarvo. Osoitetaan faktat vielä kerran. Noin 2/3-osaa EU-jäsenmaksusta perustuu bruttokansantuloon. Lisäksi jäsenmaksu on 0,3 % arvonlisäveropohjasta, eli kokonaiskulutuksesta, jossa ei ole huomioitu arvonlisäveron osuutta. Jos EU-keskiarvolla 100 euroa saa samanlaisen korin tavaroita ja palveluja, Suomessa tämä kori maksaa 121 euroa. Saksassa kori maksaa 108 euroa, Italiassa 97 euroa ja Puolassa 73 euroa. Tämän takia Suomen BKT on 66 % korkeampi kuin Puolan ja maksamme BKT-perustaista jäsenmaksua 66 % enemmän kuin Puola. Myös arvonlisäveroperustainen EU-jäsenmaksu on Suomessa 21 % kuin EU-maissa keskimäärin ja 66 % korkeampi kuin Puolassa. Arvion mukaan viime vuonna Suomi maksoi 2,7-2,8 miljardia euroa EU-jäsenmaksuja. Vuonn 2024 Suomen nettomaksuosuus on ollut 0,5-0,8 miljardia. Italia on asukasluvultaan 10 kertaa Suomea suurempi. Sen nettomaksu oli vain 1,6 mrd euroa samaan aikaan. Samaan aikaan Puola sai 2,9 mrd euroa, mikä määrä on alentunut viime vuosina 7 miljardista eurosta. EU ottaa 75 % Suomen keräämistä tullimaksuista EU-maiden ulkopuolella tulleesta tuonnista. EU-jäsenmaksuun vaikuttaa myös muovin kierrätys. Suomi maksaa tätä sakkomaksua 100 miljoonaa euroa vuodessa, koska Suomessa muovista kierrätetään vain 29,3 % ja esimerkiksi Italiassa 49 %. Mitenkä tuokin on laskettu, varmaan LUKE luonnonvarakeskuksen asiantuntijat olleet asialla. Vaikuttaako Italian korkeaan kierrätykseen se, että se myy jätettä Suomeen poltettavaksi. Puola on ollut viime vuosina EU:n nopeimmin kasvava talous (keskimäärin 3–4 % vuodessa). Kuten kaikki tietävät, Suomen kasvu on ollut olematonta viimeiset 18 vuotta. Ja silti Suomi on muka EU:n rikkaita maita, joiden tulee auttaa köyhiä maita. EU-jäsenmaksun ja nettomaksun erona on se, että EU palauttaa osan rahasta takaisin mm. maataloustukiin, aluekehitykseen ja tutkimus- ja innovaatiorahoina. Nettomaksuun vaikuttaa myös elpymisvälineestä saadut rahat; tosin Suomi on siinäkin rankka nettomaksaja. #Suomi #EU #MEPit