BETA nonprofit public democratic european moderated

Search

#palvelut

Maria Rautanen wrote that a law was being prepared in Finland that would require the installation of solar panels on existing public buildings larger than 250 m² starting in 2031. She linked the preparation to the EU's Energy Efficiency Directive for Buildings and asked whether the effects of the directive were adequately assessed in Finnish conditions. Rautanen argued that Finland could not be compared to sunny Mediterranean countries that used a lot of fossil fuels. She noted that Finland's electricity consumption emission factor was only 26 g CO₂/kWh in 2025 and pointed out that solar panels produced energy mostly in the summer when the electricity system was already low-emission and energy consumption was lower. She wrote that the solar panel production chain was heavily concentrated in China and that a lot of coal-generated electricity was still used in their manufacturing. According to Rautanen, 78,000 MW of new coal power was commissioned in China in 2025. Rautanen asked who would pay for the new investments while municipalities were balancing their budgets and welfare areas were looking for savings. She demanded a calculation of the costs and financing of the investments, as well as how much the solar panels made in China would reduce Finland's CO₂ emissions over their entire lifespan. She also questioned whether the panels would offset their carbon footprint during production and assessed that the rationality of the directive in Finland could not be determined without a calculation based on Finnish conditions. https://t.co/ba6sqYwZ2l #Aurinkoenergia #Energiatehokkuus #Suomi (translated)

Suomen tasavallan perustuslaki takaa kaikille Suomeen tuleville ulkomaalaisille maksuttomat palvelut, täyshoidon ja käyttörahaa tilille. Vastineeksi Suomi ei vaadi maahanmuuttajilta yhtään mitään, vaan päin vastoin edellyttää suomalaisilta pyyteetöntä osallistumista heidän elatukseensa. Kuulostaa aivan mielenvikaiselta, mutta tämä on tilanne. Lain muuttaminen on hyvin vaikeaa, koska siihen tarvitaan eduskunnassa vähintään 2/3 määräenemmistö ja etenkin vasemmisto haluaa kouluttaa ulkomaalaisista uusia uskollisia äänestäjiä. #Suomi #maahanmuutto #perustuslaki

Julkisen hallinnon seuraava suuri uudistus tehdään yhdessä. Tänään käynnistimme laajan yhteistyön valtionhallinnon, kuntien ja hyvinvointialueiden kesken tekoälyn hyödyntämiseksi ja johtamisen vahvistamiseksi. Tavoitteena ovat paremmat palvelut ja sujuvampi julkinen hallinto. https://t.co/aw14UacV39 #tekoäly #julkinenhallinto #yhteistyö #FI

Tietojohtamisen verkostopäivät eli yksi tärkeimmistä sote-tapahtumista oli ilo avata, onhan tieto aikamme pääomaa. Yhdistettynä vastuulliseen tekoälyyn edessämme on toimivampi sote: ennakoimme palvelutarpeita ajoissa, kohdennamme voimavarat oikein ja saamme veroeurot riittämään💙 https://t.co/OCjvqGbagv #tietojohtaminen #sote #tekoäly #FI

Oli SDP:ltä ja muulta vasemmistolta täysin moraalitonta ja häijyä valehdella kansalaisille aborttitoimenpiteiden asiakasmaksuista. Vasemmisto väitti, että tulee uusia maksuja. Todellisuudessa yhä useampi nainen (kyllä, nainen) saa nämä palvelut maksutta. https://t.co/64xO5A21HC https://t.co/qLlxY7wWgd #abortti #puolueet #politikka

Älyllistä epärehellisyyttä. Nykyinen talous ei voi kasvaa ikuisesti, mutta alati muuttuva talous voi. Jos edelleen eläisimme kivikauden menetelmin, olisimme jo hakanneet kaikki puut polttopuiksi, kaikki luolat olisivat olleet täynnä jo tuhat vuottaa ja olisimme tukehtuneet nokeen 500 vuotta sitten. Tällä hetkellä talouden arvosta yhä suurempi on palvelut, jopa sellaisia joista kivikaudella ei olisi ollut mitään hyötyä. https://t.co/NAs4O7mEZ6 #talous #kestävyys #innovaatio

Nazima hyvä, hallituksen politiikka on mielestäsi aina suuria adjektiiveja, tällä kertaa kylmää ja epäinhimillistä. Mutta mikään ei oikeasti ole yhtä kylmää ja epäinhimillistä kuin Demareiden paljon käyttämä "Pienten puolella" oleminen, mikä on lähes täydellinen poliittinen iskulause – koska kuka olisikaan pieniä vastaan? Kristittynä vierastan sitä, että altruistisia ihanteita, kuten "pienten puolella olemista", käytetään politiikassa moraalisena valtakorttina (samalla kun itse istuskellaan Viittakiven hillotolpilla), jota ei enää tarvitse perustella. Joten - puretaan "pienten puolella oleminen" kappaleiksi. Let's go. Siilasmaa kuvaa Paranoidi optimisti -kirjan alkupuolella Nokian ongelmaa ennen kaikkea strategisena lukkiutumisena. Nokia oli ollut niin pitkään maailman johtava matkapuhelinvalmistaja, että organisaatio alkoi pitää omia oletuksiaan lähes itsestäänselvyyksinä.Menestys vahvisti käsitystä siitä, että nykyinen strategia oli oikea. Kun toimintaympäristö muuttui nopeasti iPhonen ja Androidin myötä, Nokia ei muuttanut omaa ajatteluaan ja raskaaksi muuttunutta Symbian-järjestelmäänsä riittävän nopeasti. Apple teki jotain aivan muuta. iPhone oli kosketusnäyttöön ja käyttökokemukseen perustuva pieni tietokone. Vielä suurempi muutos tuli vuonna 2008, kun Apple avasi App https://t.co/yhQ9jpC1in ei yrittänyt itse tehdä kaikkea. Se avasi alustansa ulkopuolisille kehittäjille. Kuka tahansa pystyi perustamaan yrityksen, kehittämään sovelluksen ja tarjoamaan sen miljoonille iPhonen käyttäjille App Storen kautta.Tästä syntyi todellinen win–win-tilanne: kehittäjä sai asiakkaat, käyttäjä sai uusia palveluja, Apple sai paremman tuotteen ja vahvemman ekosysteemin. Apple ymmärsi, ettei toisen menestys ole siltä pois: jos muut menestyvät sen alustalla, myös Apple vahvistuu. Se on niukkuusajattelun vastakohta. Poliittinen vasemmisto katsoo taloutta liian usein Nokian vanhan logiikan kautta: jos joku rikastuu, joku toinen on muka hävinnyt – tax the rich, jotta ollaan "pienten puolella". Sama tasapäistämisen ajatus näkyy koulussa: eroja pyritään kaventamaan sen sijaan, että kaikkien annettaisiin nousta niin korkealle kuin kyvyt kantavat. "Rankaise lahjakkaita oppilaita, jotta ollaan "pienten puolella". Todellisuudessa hyvin rakennettu yrityksiä tukeva kapitalistinen järjestelmä ei jaa samaa kakkua uudelleen, vaan kasvattaa koko kakkua. Ja kuka sitä kakkua tulevaisuudessa kasvattavat: tämän päivän lahjakkaat oppilaat, jos vaan annamme heille mahdollisuuden. Siilasmaa kuvaa myös Nokian hallituksen ja ylimmän johdon ilmapiiriä ongelmalliseksi. Hallituksessa ei ollut riittävän vahvaa haastamisen kulttuuria. Johdolta saatua tietoa ja strategisia oletuksia ei kyseenalaistettu tarpeeksi voimakkaasti, eikä huonoja uutisia tai pahimpia vaihtoehtoja nostettu ajoissa riittävän selvästi pöydälle. Muutos siis nähtiin, mutta siitä ei seurannut tarpeeksi nopeasti riittävän suuria päätöksiä.Siilasmaan johtamisoppi on, että hallituksen ja johtajan pitäisi jatkuvasti kysyä: • Onko koko toimialan kilpailulogiikka muuttumassa? • Mitä meidän pitäisi uskaltaa päästää irti? • Miten vahvistaa yritystä, kun toimintaympäristö muuttuu? Suomen toimintaympäristö muuttui radikaalisti finanssikriisin tienoilla 2008. Nokia romahti, digitalisoituminen aiheutti metsäteollisuuteen lovin, ja eräänlaisen keskuspankki sosialismin, jossa valtion ainoan tulonlähteen eli yrityksen on yhä haastavampi toimia. Valtio ottaa velkaa, jonka keskuspankki voi lopulta rahoittaa luomalla uutta rahaa – Martin Paasin sanoin "Aku Ankka -rahaa" - Se kasvattaa julkisen sektorin ostovoimaa suhteessa yksityiseen sektoriin, vaikka vaikutus ei aina näy kuluttajahintainflaatiossa, vaan esimerkiksi omaisuusarvojen nousuna. Tämä on siis tulonsiirto yksityiseltä julkiselle sektorille. Ongelma on rakenteellinen: Valtion paisuessa keskitytään julkisiin palveluihin, ei yrityksien, investoien ja uuden liiketoiminnan syntyyn. Jos julkinen sektori kasvaa mutta yksityinen sektori ei, järjestelmä alkaa syödä omaa rahoituspohjaansa.Toimintaympäristö on siis muuttunut, ja meidän pitäisi pystyä mukauttamaan Suomi Oy:n toiminnot sen mukaan. Velkaraha on Suomen Symbian: se lisää valtioriippuvuutta, vaikka siitä irtautuminen vahvistaisi aidon vaurauden lähdettä – yrityksiä.Sitä puolustellaan "pienten puolella olemisella", vaikka vanhan järjestelmän ylläpitäminen ruokkii tehottomuutta ja siirtää tämän päivän lyhytnäköisten ratkaisujen laskun tuleville sukupolville.Mikä siis olisi aitoa pienten puolella olemista? Se, että valtioriippuvuutta karsitaan keskittymällä valtion ydintoimintoihin: maanpuolustukseen ja sisäiseen turvallisuuteen, oikeusvaltioon, koulutukseen, välttämättömään sosiaali- ja terveydenhuoltoon sekä yhteiskunnan kriittiseen infrastruktuuriin. Julkisen sektorin ydintoimintoja ei ole järjestötoiminta. STEA-leikkauksissa on kyse siitä, käytetäänkö rajalliset valtion rahat mahdollisimman vaikuttavasti. Jos miljoonia sitoutuu järjestörakenteisiin, lobbaamiseen, lausuntoihin ja hankkeisiin, jää vähemmän rahaa konkreettiseen apuun. Vammaisten varsinaisista palveluista vastaavat jo hyvinvointialueet, joten rahoitusta on perusteltua siirtää enemmän suoraan hyvinvointipalveluihin kuin kehitysvammaliittoon. Sama idea sydänliiton kanssa: Jos henkilö saa sydänkohtauksen, ei hän soita sydänliittoon, vaan hän soittaa ambulanssin. Rajalliset julkiset varat on ensisijaisesti suunnattava siihen, että ydintoiminnot – ensihoito, hoitoon pääsy ja varsinainen palvelutuotanto – toimivat nopeasti ja tehokkaasti. Vain tehostamalla ydintoimintoja, pääsemme purkamaan keskuspankkisosialismia, joka olisi aitoa "pienten puolella olemista. 2000-luvun alussa nuorena Nokian kesätyöläisenä nautin ilmaisista lounaista Nokian terassilla, ja tarjolla oli usein jopa samppanjaa. Tänään yritykset joutuvat aivan toisenlaiseen todellisuuteen: kustannusrakennetta kevennetään, käyttökatetta vahvistetaan, pääoman tuottavuutta parannetaan, prosesseja tehostetaan, investointeja priorisoidaan ja kassavirtaa suojataan aiempaa tarkemmin. Myös politiikassa pidetään sitkeästi kiinni vanhoista strategioista ja valtioriippuvuudesta. Poliittinen vasemmisto toistaa olevansa "pienten puolella", vaikka käytännössä se usein tarkoittaa, että valtio – eli veronmaksaja – velvoitetaan ylläpitämään yhä raskaampaa ja tehottomampaa järjestelmää. Ja jos joku kyseenalaistaa systeemin, vastaukseksi tarjotaan helposti kuvaa "Purran saksista" sen sijaan, että puhuttaisiin rakenteista. Jokainen leikkaus tuntuu kipeältä – mutta joskus juuri leikkaamatta jättäminen on vaarallisinta. Suomen ainoa taloustieteen nobelisti Bengt Holmström on kiteyttänyt asian: "Suomen sairauden nimi on valtioriippuvuus." Hänen pointtinsa ei koske vain velkaa, vaan kulttuuria, jossa olemme tulleet riippuvaiseksi valtiosta. Kun vastuu siirtyy valtiolle, oma vastuunotto, yritteliäisyys ja yhteisöllisyys heikkenevät. Samalla moraaliseen kompassiin pääsee ilmaa: konservatiivi kristitty on osa äärioikeistoa, koska he eivät ole Demareiden lailla "pienten puolella". Palaten vielä Siilasmaahan. Hän kuvasi Nokian hallituksen ja ylimmän johdon ongelmaksi haastamisen kulttuurin puutteen. Strategisia oletuksia ei kyseenalaistettu riittävästi, eikä huonoja uutisia uskallettu nostaa ajoissa pöydälle – osin siksi, ettei haluttu leimautua hankalaksi tai ylimieliseksi - öyhöttäjäksi. Haastamista tarvitaan nyt politiikassa. Meidän on uskallettava kysyä, mikä on aidosti "pienten puolella" olemista ja mitkä tehtävät todella kuuluvat valtiolle. Nokiankin kohtalossa vaarallisinta ei lopulta ollut muutos, vaan se, ettei muutokseen uskallettu reagoida ajoissa. Sama pätee Suomeen: joskus kaikkein epäinhimillisintä on jättää tekemättä ne uudistukset, joilla hyvinvointiyhteiskunta voidaan säilyttää myös seuraaville sukupolville. Se on aitoa pienten puolella olemista. On huolestuttavaa, että politiikassa on ihmisiä, jotka eivät tätä ymmärrä. Jos tämän ymmärtää - ja silti puhuu suurin kylmävin adjektiivein nykyhallituksesta, on älyllisesti epärehellinen. #politiikka #talous #Suomi

@Ullavaan Ulla, soitapa heti huomenna johonkin palvelutaloon, että voisitko siellä joka toinen päivä viedä vanhukset puolen tunnin kävelylle🙂 Kävelytin muutama vuosi sitten iäkästä tätiäni. Mukaan lähti palvelutalosta aina pari muutakin vanhusta. #vanhukset #kävely #palvelutalot

Julkisella sektorilla on selvä toimintamalli: Asukkaat haluaisivat ajaa henkilöautolla. --> Virkamies vaikeuttaa henkilöautoliikennettä, jotta asukkaat pakotettaisiin julkisen kyytiin. Asukas haluaisi ostaa kertalipun. --> Virkamies vaikeuttaa kertalipun ostoa, jossa asukas ostaisi kausikortin. Virkamies tietää aina paremmin, mitä asukkaan tulisi ymmärtää haluta. Jotta asukaskin ymmärtäisi sen, vääriä vaihtoehtoja pitää vaikeuttaa. Sen sijaan koskaan ajatus ei kulje siihen suuntaan, että tehtäisiin mitä asukkaat haluavat, tai että yritettäisiin edes rakentaa palvelu niin hyväksi ja haluttavaksi, että asukkaat _vapaaehtoisesti_ haluaisivat käyttää sitä. #julkinenliikenne #asukas #palvelut

Järjestörässin oma lehti HS ei tietenkään pidä, kun rälssin rahoitus vähenee. Se kysyy: "Mitä tulee tilalle, kun järjestöt joutuvat vähentämään palvelujaan ja ennaltaehkäisevää työtä." Toivottavasti OIKEITA kansalaisjärjestöjä, joita rahoittavat kansalaiset VAPAAEHTOISESTI. https://t.co/Hf2yU6iZiI #kansalaisjärjestöt #rahoitus #palvelut

Otto Meri Sep 2

Helsingin kaupungilla on 40 000 työntekijää. Siitä huolimatta ulkopuolisilta konsulteilta tilataan vuosittain miljoonilla euroilla palveluita. Tämä on veronmaksajilta varastamista. https://t.co/Yce95AZ2Wp #Helsinki #verot #palvelut

Outi Hakunti Aug 27

Enpä ole koskaan tullut ajatelleeksi olevani oikein paskayrittäjä. Toki puhtausalalla sitä paskaa tulee aika ajoin kirjaimellisestikin siivottua, joten ehkä tässä on sitten jokin tahaton ammattiviittaus. Mutta vakavammin: kuvassa oleva kirjoitus on SDP:n jäsenen näkemys yrittäjistä, jotka sattuvat ajattelemaan politiikasta väärällä tavalla. ”Paskayrittäjät.” Tyhmiä. Osaamattomia. Rasisteja. Siinä on melkoinen määrä halveksuntaa muutamaan riviin pakattuna. Onko yrittäjä siis hyvä ja arvostettava vain silloin, kun hänen poliittiset mielipiteensä ovat oikeanlaisia? Onko olemassa erikseen SDP:n hyväksymiä, oikeamielisiä yrittäjiä, ja sitten meitä muita, joiden tekemä työ, kantama riski, maksamat verot ja työllistämät ihmiset eivät enää ansaitsekaan arvostusta? Minusta yrittäjän arvo ei määräydy puoluekirjan eikä äänestyskäyttäytymisen perusteella. Yrittäjä ottaa riskiä omalla nimellään ja omilla rahoillaan. Hän maksaa palkat silloinkin, kun oma palkka jää ottamatta. Hän kantaa vastuun asiakkaista, työntekijöistä, veroista, laskuista ja huomispäivästä. Suomessa sadattuhannet yrittäjät tekevät joka päivä työtä, jonka varaan rakentuvat työpaikat, palvelut ja merkittävä osa koko hyvinvointiyhteiskunnan rahoituksesta. Politiikasta saa, ja pitää, olla eri mieltä. Riikka Purrasta saa olla mitä mieltä tahansa. Perussuomalaisia saa arvostella aivan niin paljon kuin fiksuja argumentteja riittää. Mutta kun poliittinen argumentointi on pelkkää ihmisryhmän nimittelyä ”paskayrittäjiksi”, ei enää keskustella politiikasta. Silloin vain halveksitaan ihmisiä ja yrittäjiä heidän mielipiteidensä perusteella. Ja juuri tällaisessa hetkessä kannattaa ehkä kysyä: 👇 Kumpi kertoo ihmisestä enemmän, se, ketä hän kannattaa pääministeriksi, vai se, miten hän puhuu niistä ihmisistä, jotka ajattelevat toisin? Smart Siivous Oy jatkaa kaikesta huolimatta yrittämistä, työnantamista ja oman osuutensa kantamista yhteisestä hyvästä. Ja tarvittaessa edelleen myös sen paskan siivoamista! Jonkunhan sekin työ on tehtävä. 🫧😘 #fiksumpaapolitiikkaa #fiksumpaaarkea #fiksumpaakäytöstä #yrittäjyys #politiikka #keskustelu

Piti palata vanhaan vääntöön facebookissa, joten jaetaan nyt tännekin: Miksi STEA avustusten leikkaus on järkevää? Silmiä avaavaa on kuunnella pohjalle tämä: https://t.co/5XLXeSZTLM Otetaan esimerkiksi kehitysvammaliitto. Merkittävä osa sen toiminnasta ja resursseista menee vaikuttamiseen ja lobbaamiseen, lausuntojen ja kannanottojen tekemiseen, työryhmiin osallistumiseen, päättäjien tapaamiseen, koulutuksiin, webinaareihin, työpajoihin, tietoiskuihin ja erilaisiin kehittämishankkeisiin. Kehitysvammaliitto itse kertoo vuoden 2025 toiminnastaan esimerkiksi antaneensa 17 lausuntoa ja kannanottoa, toimineensa 35 työ- ja ohjausryhmässä sekä tavanneensa kansanedustajia, avustajia ja muita päättäjiä. Kysymys siis kuuluu: paljonko käytetystä rahasta muuttuu lopulta konkreettiseksi avuksi kehitysvammaisen ihmisen arjessa. Kehitysvammaliitto sai vuonna 2025 noin 2,4 miljoonaa euroa STEA-rahoitusta. Liitolla oli vuoden aikana 52 palkattua työntekijää. Jos sama 2,4 miljoonaa euroa käytettäisiin suoraan palvelujen ostamiseen ja avun hinnaksi oletettaisiin esimerkiksi 60 euroa tunnilta, rahalla voitaisiin ostaa noin 40 000 tuntia konkreettista apua vuodessa. Tämä olisi kymmeniä kertoja tehokkaampaa, kuin liittojen rahoittaminen. Tehottomuudesta kertoo myös se, että kehitysvammaliitto kertoo antaneensa vuonna 2025 neuvontaa 3 842 yhteydenottajalle. Vertailun mittakaavaksi: 40 000 tuntia jaettuna 3 842 henkilölle olisi keskimäärin noin 10,4 tuntia henkilökohtaista apua jokaiselle, jos se toteutettaisiin markkinaehtoisesti. Nyt henkilö saa puhelun verran neuvontaa... tehokasta?🙄 Kehitysvammaliiton Papunetilla, selkokielen kehittämisellä tai muulla ”asiantuntijatyön" kohdalla pitää kysyä : onko tehokkaampaa rahoittaa järjestörakennetta, lobbausta, lausuntoja, seminaareja ja työryhmiä vai antaa mahdollisimman suuri osa rahasta suoraan apua tarvitsevien ihmisten palveluihin? Tässä on ongelman ydin. Vammaisten varsinaisten palvelujen järjestämisestä vastaavat hyvinvointialueet. Liitot tuottavat lähinnä ”oheispalveluja”. Ts. Jos ihminen saa sydänkohtauksen, hän soittaa ambulanssin. Ei hän soita Sydänliittoon. Samalla tavoin kehitysvammaisen ihmisen jokapäiväisessä avuntarpeessa palveluvastuu on ensisijaisesti hyvinvointialueella, ei etujärjestöllä. Esimerkiksi Keski-Uudenmaan hyvinvointialue (Keusote) järjestää vammaisille muun muassa henkilökohtaista apua, asumisen tukea, kuljetuspalveluja, vammaissosiaalityötä sekä vammaispalvelujen neuvontaa ja ohjausta. Lisäksi hyvinvointialue järjestää omaishoidon tukea silloin, kun vammaisen tai sairaan henkilön hoito ja huolenpito tapahtuvat kotona. Keusotessa henkilökohtaista apua voidaan toteuttaa myös palvelusetelillä tai kilpailutetulta yksityiseltä palveluntuottajalta ostettavana palveluna. Markkinaehtoista palvelutuotantoa voidaan siis käyttää aivan hyvin julkisen järjestämisvastuun sisällä. Rahan voisi esimerkiksi kanavoida hyvinvointialueiden kautta palveluseteleiksi tai kilpailuttaa palvelut niin, että koulutetut yksityiset palveluntuottajat voisivat tarjota konkreettista apua suoraan vammaisille ihmisille. Mitä siis loppujen lopuksi tarkoittaa ”hyvinvointivaltio” tai ”pienten puolella oleminen”? Onko se mahdollisimman viisasta ja vaikuttavaa auttamista – vai rahojen kaatamista rälssiin? Niin, ja lukekaa se @ottojuote räikkä tähän perään. Se tiivistää kaiken oleellisen. https://t.co/pqg2qBYd0u Lähteet: https://t.co/59sBjqIsA9 https://t.co/iTwHDo95Ju…/vammaiset…/henkilokohtainen-apu/ https://t.co/X5kyi5KSq1 https://t.co/VnQDQOi3Dc #vammaiset #hyvinvointi #STEA

Pauli Vahtera Aug 12

Laitonta demokratiaa kun kukaan ei vaivaudu selvittämään Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue aikoo tilata viestintäkonsultointia 290.000 eurolla vastaperustetulta yritykseltä. Yrityksen omistaa kansanedustaja Inka Hopsun (vihreät) puoliso, Lääkäriliiton viestintäjohtaja Lauri Korkeaoja (toiminnan mukaan vasemmistolaisesti ajatteleva). Hankintalain mukaan tavalliset konsultointi-, viestintä- tai IT-palvelut eivät kuulu 300.000 euron rajaan, vaan ne kuuluvat tavallisiin palveluhankintoihin, joissa raja on 60.000 euroa. Korkeaojan vasta perustama yritys Uncle Tell Oy on merkitty kaupparekisteriin 31.7.2026, siis vain alle kaksi viikkoa sitten. Siinä ajassa ehti kansanedustaja Hopsu olemaan muutaman päivän hallituksen varajäsen, mutta hänet korvattiin syntyneen kohun takia Korkeaojalla, joka iän perusteella näyttää olevan hallituksen jäsenen isä. Uusi yritys ilman tilinpäätöstä voi osallistua kilpailutukseen, mutta sen on osoitettava taloudellinen kykynsä muilla tavoilla, jos tarjouspyynnössä on taloudellisia soveltuvuusvaatimuksia. Yleensä edellytetään vähintään yksi tilinpäätös. Kuka konsultointityön tekisi yhtiössä, jossa ei ole työntekijöitä. Ilmeisesti on haluttu valita juuri Lauri Korkeaoja, mutta hän on Lääkäriliiton viestintäjohtaja. On se helppo alkaa yrittäjäksi, kun on vakituinen työpaikka. Mitä Korkeaoja tekisi? Miksi aluehallinto tarvitsee viestintäjohtajan palveluja? Länsi-Uudenmaan hyvinvointialuejohtaja Sanna Svahnin kuukausipalkka on 18.237 euroa. Eikö hän osaa, vai eikö ehdi hoitamaan viestintää? Lehtitietojen mukaan Korkeaoja tulisi tekemään lobbausta valtion päättäjille. Miksi? Lisää rahaa? Mitä sitten kun rahat on käytetty? Jatketaanko sopimusta? Länsi-Uudenmaan alueen hallitukseen kuuluu 10 naista ja 7 miestä. Vihervasemmistolaisia on vain 6, joten heidän äänensä eivät riittäneet kusetukseen. Tarvittiin avuksi kokoomuksen 6 hallituksen jäsentä. Aluehallitus on kokonaan kakkosketjuun ellei jopa puolueiden vilttiketjuun kuuluvia. Aluevaltuusto keskittyy kampaviinereiden syöntiin, ja he hyväksyvät kaiken, mitä aluehallitus ja alueen johto esittävät. Asiaa on käsitelty mm Helsingin Sanomissa, Ilta-Sanomissa, Professorin ajatuksia-blogissa ja somessa. Yksikään taho ei ole kyseenalaistanut sopimussumman 290.000 euron laillisuutta. #demokratia #viestintä #LänsiUusimaa

Osaako @LUhyvinvointi selittää, miksi tässä hankinnassa on käytetty kriisinhallintapalveluja koskevaa kilpailutusrajaa? #kilpailutus #kriisinhallinta #palvelut

Tämä on erikoinen aivopieru: ”veronkevennyksen tehdään velaksi.” Ei, veronkevennyksiä ei tehdä velaksi, koska ne eivät ole kulu. Kulu on se mihin rahaa käytetään, esim. sote ja muut julkishallinnon palvelut. Velalla maksetaan kuluja. Toki monelle ihmiselle tämä näkyy myös omassa elämässä niin, että kun omat tulot eivät riitä elämiseen niin syy on liian pienissä tuloissa eikä siinä omassa kulutuksessa. Vantaalla tämä näkyy myös hyvin kunnallistasolla talouden hoidossa, joten en ole hämmästynyt, että Ulla käyttää tällaista kieltä. #verotus #talous #suomi

Tämä on jotenkin niin monella tasolla hämmentävää. Kuvitelkaa nyt, että julkishallinto alkaa ylläpitämään ruokakauppoja. Kuvittele olevasi ruokakauppias ja viereen tulee kaupungin omistama ruokakauppa, joka dumppaa hintoja verovaroin. Pikkuhiljaa tämä laajenee kaikkiin muihinkin toimialoihin, jonka jälkeen kaikki tuotteet ja palvelut voi ostaa julkishallinnon omistamista pisteistä. Yksityiset yritykset eivät enää kannata, koska julkishallinto käyttää veronmaksajien rahaa dumpatakseen hintoja. Yritykset lopettavat joten tarvitaan lisää julkishallintoa hoitamaan näiden yritysten tehtäviä. Näin pikkuhiljaa kaikki ihmiset ovat julkishallinnossa töissä. Tällä yhteiskuntamallilla on ihan nimikin ja sitä on monta kertaa kokeiltu samoin tuloksin: köyhyyttä, puutetta ja kuolemaa, mutta pieni eliitti, joka voi helvetin hyvin kaikkien muiden kustannuksella. Sen yhteiskuntamallin nimi on kommunismi. Uskomattominta tässä on, että tämä tapahtuu Jenkeissä. Ymmärrän kaikki sekoilut kreationismin kanssa mutta en olisi arvannut että tällaista päädytään kokeilemaan näin suuressa mittakaavassa. #komunismi #julkinensektori #talous

Lucia-pulla Jul 29

Mua suunnattomasti huvittaa nämä ”tutkimukset”, joiden mukaan Yle on Suomen luotetuin uutismedia. Ja että ylivoimainen enemmistö luottaa Ylen uutisannin olevan faktoihin pohjautuvaa. Että ihan oikeita uutisia kerrotaan, eikä mitään keksittyjä juttuja kuten Venäjällä ja Pohjois-Koreassa. Tottakai se on! MIKÄ MUU SE VOISI OLLA?! Seiska? Al-Jazeera? Tuskin tavan tallaaja edes osaisi vastata että ”Sanoma-konsernin media” tai ”Alma Median lehdet ja digitaaliset palvelut”. Hitto soikoon Yleisradion LAISSA MÄÄRITELTY TEHTÄVÄ on tuottaa puolueetonta, kattavaa ja tasapuolista uutis-, ajankohtais- ja muuta sisältöä Suomen kansalle, tai sanotaan nyt että Suomen väestölle, Suomessa asuville, kun tuo kansan käsite on niin problemaattinen. Se tuottaa sitä noin puolen miljardin jättibudjetilla, turvatusti verovaroin. Olisi se nyt aivan äärimmäisen huolestuttavaa, jos kansalaiset EIVÄT nimeäisi Yleä luotettavimmaksi. Silloin yhteiskunta olisi jo romahduksen partaalla. Joten pliis, älä vetoa tuollaisiin ”tutkimuksiin”. Teet itsestäsi typeryksen. (Plus kansa äänestää demareita. Se kertoo todellakin siitä, että Yleen luotetaan 😊) #Uutiset #Luotettavuus #Media

Kestoargumentti: Suomi ei pyörisi ilman maahanmuuttoa. Kun 5000 mamua meni urheiluhalliin juhlimaan Eid-juhlan päättymistä virka-aikana, niin saimmeko mistään yhteenvedon, mitkä yhteiskunnan palvelut lakkasivat tuona aikana toimimasta? #maahanmuutto #Suomi #Eid

Otto Eriksson Jul 12

Hallitus on lisännyt hv-alueiden rahoitusta 4 miljardilla. Rahat ei ole korvamerkattuja. Jos rahan kanssa on tiukkaa, niin ensin on varmistettava ihmisten hoito. Alueet voisivat lopettaa ryhmärahat ja laittomasti maassa olevien kiireettömät palvelut. Käykö muille kuin PS:lle? #hallitus #rahoitus #terveydenhuolto