Search

Julkisen rahankäytön vastuuttomuuden esimerkki taas. Kukaan ei tiedä toimivatko hankittavat asiat. Ja voin vakuuttaa, että tuollaisten tolppien laittamisen ei kuulu maksaa 40000€/kpl. Oikeampi hinta voisi olla 4000€. https://t.co/jzZrIGGxu9 #rahankäyttö #kustannukset #julkisetasiat

Kangasalan Vasemmiston kuntavaalien ääniharava, kymmenen lapsen yksinhuoltaja Amanda Varsell yllättyi, miten kalliiksi taksimatka rippileirille, uuden puvun hankinta ja rippijuhlien järjestäminen tulivat. Jussi yllättyi, että juttu ylsi Helsingin Sanomien uutiskynnyksen yli. Kymmenen lapsen yksinhuoltaja saa minimissään 4475,65 euroa kuukaudessa pelkästään elatusmaksuina ja lapsilisinä – verottomana. "Vaikka Varsellilla itselläänkin on ollut ajoittain tiukkaa, hän haluaa tukea muita vähävaraisia perheitä kykyjensä mukaan. Hiljattain hän etsi Facebookin kautta poikaa, jolle voisi ostaa rippipuvun: takin, housut, paidan ja solmion. Se saa maksaa korkeintaan 300 euroa, saman verran kuin hän maksoi oman poikansa juhlavaatteista." En kadehdi kymmenen lapsen yksinhuoltajan arkea – taatusti vilskettä ja vipinää riittää. Toivottavasti kolmen eri isän apua on tarjolla. Minä ymmärrän vielä Seiskan sosiaalipornon, mutta en pysty ymmärtämään tätä juttutyyppiä, jossa nostetaan esiin henkilöitä, jotka _kokevat_ huono-osaisuutta hyvinvointiyhteiskunnassa. Seurakunta tarjoaa 150 eurolla kokonaisen rippileirin, ja 30 hengen juhlat järjestävä äiti päättää itse tilata 450 euron tarjoilut pitopalvelusta. Kirkon rippikoulukoordinaattorilta kysytään, ovatko kustannukset oikein. Mitä hittoa tämän maan journalismille on tapahtumassa? Juttu julkaistiin maan arvostetuimmassa päivälehdessä: https://t.co/ShNWtYKnmL Tehdäänkö yh-Amandasta seuraavaksi Ylen seurantadokumentti #journalismi #eläminen #yksinhuoltaja #kuntavaalit

"Henkilöä kohden hotelliin meni 411 € yöltä & ruokailuihin 117 € päivässä. Kustannuksia tuli lentoliput & muut kulut huomioiden 2 458 € per matkustaja. Matka kesti kaksi yötä." Miten tämä ei ole verovarojen väärinkäyttöä? Miten?! https://t.co/zHnKiv7apX #matkustus #kustannukset #verovarathan

Vihreä siirtymä todellakin on harhaa, mutta kustannukset eivät. EU:n neljän päästökaupan voimin (2 tulossa lisää) on nostettu kaiken hintaa: ruoka, liikkuminen, asuminen, rakentaminen, teollinen tuotanto etc. Siirtymä itsessään on harhaa, mutta lompakolla se on totisinta totta. https://t.co/stsF0hSsXV #vihreäsiirtymä #päästökauppa #kustannukset

Kertokaa minulle bisnesosaajat seuraava juttu. Mikä järki Finnkinolla on hinnoitella itsensä ulos markkinoilta? Miksi kaataa päälleen valtavat kustannukset ja sitten pyörittää elokuvia tyhjille saleille. Lipun hinnat kun puolittaisi niin salit olisi täynnä ja rahaa sataisi. #bisnes #elokuvat #hinnoittelu

Here it would be more essential to think about and evaluate what the costs would be if we were not in NATO. It is worth noting that the world is in a completely new position and the tectonic plates of security are shaking. With NATO, we are stronger and safe. (translated)

Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) arvioi, että Suomen Nato-jäsenyyden taloudelliset vaikutukset eivät ole olleet riittävän läpinäkyviä, mikä vaikeuttaa kustannusten kehityksen seurantaa julkisista tiedoista huolimatta hallituksen antamasta tiedotuksesta. #Nato #VTV #Kustannukset

Hetkinen. Kelan pääkonttorin peruskorjaukseen vaaditaan 170m€. Pinta-ala on 22,5tm2, joten kuluksi tulee 7,6t€/m2. Uuden - siis UUDEN - toimiston rakennuskustannus on max. ~5,5t€/m2. Talon on suunnitellut A. Aalto, mutta nyt silti joku raja kiitos 🤦‍♂️ https://t.co/3c63UHBeTq #rakennus #kustannukset #suunnittelu

Meitä on enää alle viisi miljoonaa Elämme hullua aikaa. Suomen väestö kasvaa kohisten maahanmuuton seurauksena, mutta samaan aikaan suomalaisten määrä taas vähenee vauhdilla. Viime vuonna vieraskielisen väestön määrä nousi 36 000 hengellä siinä missä kotimaisten kielten puhujien määrä laski samaan aikaan 19 000 hengellä. Hiljattain rikottiin myös symbolinen rajapyykki, kun suomalaistaustaisen väestön määrä laski alle viiden miljoonan. Käynnissä oleva väestökehitys on katastrofi suomalaisen yhteiskunnan säilymisen kannalta. Muut puolueet haluavat tuoda vielä nykyistä enemmän maahanmuuttajia suomalaisten tilalle, koska ”jonkun pitää maksaa ikääntyvien suomalaisten eläkkeet”. Tilastot kuitenkin osoittavat, että kaukomailta tulijoista ei kuitenkaan ole eläkejärjestelmän pelastajiksi. Ruotsissa maahanmuuttajien työurat ovat puolet lyhempiä kuin kantaruotsalaisilla, mikä on johtanut suuriin ongelmiin järjestelmän rahoituksen kannalta. Suomessa maahanmuuttajien työllisyys on taas parikymmentä prosenttiyksikköä heikompi kuin suomalaisilla, ja hiljattain uutisoitiin myös siitä, että jo kolmannes Suomessa maksettavista takuueläkkeistä menee maahanmuuttajille - maahanmuuttajista itsestään aiheutuu siis kaiken muun lisäksi uusi eläkepommi! Perussuomalaisten ohjelmissa linjatuilla toimenpiteillä suomalaiselle yhteiskunnalle haitallinen massamaahanmuutto saataisiin säppiin nopeasti, jos vain poliittiset voimasuhteet mahdollistaisivat ohjelman täysimittaisen toimeenpanon. Syntyvyyden nostaminen on taas konstikkaampi tehtävä. Vaikka suomalaisten syntyvyys on romahtanut viimeisen noin viidentoista vuoden aikana Euroopan heikoimpien joukkoon, ei aihetta kuitenkaan tärkeydestään huolimatta liiemmin käsitellä aamutelevisioissa tai a-studiossa. Puolueista syntyvyyden edistäminen ei taas näytä kiinnostavan muita kuin perussuomalaisia ja kristillisiä. Suomen Perusta -ajatuspajan kesäkuussa ilmestyvässä artikkelikokoelmassa ’Lisää lapsia! -Seitsemän näkökulmaa syntyvyyteen’ käydään aiheen kimppuun pohtien syitä heikolle syntyvyydelle ja mahdollisia toimia asiantilan parantamiseksi. Teos onkin suositeltavaa luettavaa jokaiselle syntyvyyskriisistä huolestuneelle. Minkälaisin eväin syntyvyyttä voitaisiin sitten edistää? Syntyvyydelle otollista voi ajatella olevan ensiksikin yleinen usko tulevaisuuteen, johon liittyy niin kestävä talous kuin turvallinen elinympäristö. Tällä hetkellä maahanmuuttajavaltaistuvalla pääkaupunkiseudulla kouluikää lähestyvien lapsiperheiden ensimmäinen huolenaihe puoluekantaan katsomatta on se, että mihin kouluun uskaltaa lapsensa laittaa. Eikä tilanne ole helppo maaseudullakaan, jossa kyläkoulut ovat lopetusuhan alla ja elämisen kustannukset nousevat jatkuvasti. Talouden vaisut näkymät ja heikko työllisyys ovat taas huolena koko maassa. Työtä riittää siis tällä saralla. Toiseksi tarvitaan lapsiystävällistä ruohonjuuritason politiikka. Riittävät resurssit päiväkoteihin, kouluihin, kotihoitoon ja lasten harrastusmahdollisuuksiin tekevät lapsiperheiden arjen helpommaksi ja antaa signaalin siitä, että lapset ovat toivottuja. Yleisen ilmapiirin kääntäminen keinolla tai toisella lapsiystävälliseksi onkin ensiarvoisen tärkeää. Syntyvyyden nostamiseen tarvitaan lisäksi myös kokonaan uudenlaisia politiikkatoimia, joihin kannattaa etsiä malleja sellaisista maista, joissa syntyvyyden edistämiseen on panostettu. Verotuet, edulliset asuntolainat ja uudistukset lapsilisäjärjestelmään – pöytään on hyvä heitellä erilaisia ehdotuksia ja kokeilla, mikä toimii. Kasvavan maahanmuuton ja laskevan suomalaisten määrän aiheuttamaa väestökriisiä korjaamaan tarvitaan siis tiukan maahanmuuttopolitiikan rinnalle aktiivista syntyvyyden edistämistä, joka näyttää myös jäävän lähes yksin perussuomalaisten tehtäväksi. Kääritään siis hihat ja tehdään Suomesta hyvä maa perustaa perhe. - - - Kolumni 'Meitä on enää alle viisi miljoonaa' on julkaistu Perussuomalainen-lehdessä 3/2026. #Suomi #Syntyvyys #Maahanmuutto

Yhdysvaltain laivaston LCS-luokan alukset, joiden kustannukset voivat nousta jopa 100 miljardiin dollariin, ovat saaneet voimakasta kritiikkiä alhaisen hyödyllisyyden ja monien mekaanisten vian vuoksi, ja niitä on pilkattu nimellä pienet surkeat alukset. #Yhdysvallat #laivasto #LCS