Search

Piia Metsähonkala referred to a Yle article from 2015, which stated that only one in ten Somali women who had lived in Finland for ten years was employed. She asked whether the situation had changed. #maahanmuutto https://t.co/CBoCyQ0x6s #maahanmuutto #työllisyys #somalit (translated)

The National Coalition Party stated that the economy and tax revenues have increased and reported that the tax revenue estimate has risen by over one billion euros. According to it, the estimate for income tax grew by 316 million euros and corporate tax by 221 million. #talouskasvu #työllisyys #verotulot (translated)

Riku-Mikael Leppänen wrote that net negative immigration in the United States was associated with a 90 percent reduction in border crossings, an increase in American employment, savings of tens of billions in the social and health services sector, a decrease in drug-related deaths by one fifth, and a drop in violent crime to its lowest level in a hundred years. He referenced Suomen Uutiset on October 7, 2026, as well as Suomen Perustaan / Ruotsilaan. #maahanmuutto #Yhdysvallat #talous (translated)

According to the author, the parliament approved today a support of 400,000 euros for those laid off from Valmet's car factory. He mentioned that Patria had ordered armored vehicles from the company, which he believes will also be reflected in employment. The author described the increase in European defense spending as an opportunity for Finnish factories. #työllisyys #puolustus #teollisuus #FI (translated)

Mika Merano wrote that with the support of society, it would be possible to establish positions for multicultural coordinators, intersectional experts, unemployment advisors, and embodiment interpreters to employ the unemployed brought in from abroad. She estimated that workers would pay taxes and other fees from their salaries and claimed that the artificial employment of all unemployed individuals would be profitable for society. Finally, she asked whether there was a problem in the equation when all the figures were placed side by side. #yhteiskunta #työllisyys #monikulttuurisuus (translated)

Taideopiskelijat kertovat opintolainan olevan heille erityinen riski, koska taidealoilla on vaikeaa työllistyä. Niinpä niin. Ehkä opiskelijoiden kannattaisi tukien asemeata vaatia kouluaan opettamaan taitoja, joilla työllistyy ja voi tienata elantonsa? https://t.co/O6QldATU1J https://t.co/KeIlUvQyEv #taide #opiskelijat #työllisyys

HS kirjoittaa tänään eriarvoisuuden kasvusta Laboren laskelmiin pohjautuen. Toivottavasti kukaan ei muodosta mielipidettään vain tämän uutisen perusteella. Muutama huomio lukijalle taustaksi: -Suomi laski ylimpiä marginaaleja tämän vuoden alusta 58 % -> 52 %. Tätä suositteli jo vuonna 1994 presidentti Ahtisaaren asettama Pekkasen työryhmä. Toteutukseen meni 31 vuotta. Ylimmät marginaalimme olivat maailman korkeimpien joukossa ja ovat yhä laskun jälkeenkin. Tämä historiallinen päätös näkyy suurempituloisten ostovoiman kasvussa, mutta jutussa siitä ei sanota sanaakaan. -IMF suositti vuonna 2017 ylimmäksi marginaaliksi enintään 44 %. OECD-maiden keskiarvo on n. 35 %. Suomi on siis muutoksen jälkeenkin selvästi yli maksimin. -14 % eniten tienaavista maksoi 49 % kaikista tuloveroista. Julkisista nettotulonsiirroista ylimmät tulokymmenykset maksavat kaiken (Kuvio). Veronkevennyksillä heille ei anneta rahaa, vaan he saavat pitää hieman suuremman osan itse tienaamistaan ansioista. Oikeudenmukaisempaa. -Verohallinnon tilastojen perusteella alin 40 % tulonsaajista (alle 2000 €/kk) maksaa vain 6 % ja alin 57 % (alle 2800 €/kk) vain 16 % tuloverokertymästä. -HS:n juttu päättyy virkkeeseen ”Vastaavaa ei ole Suomessa ennen nähty” viitaten suurituloisten ostovoiman kasvuun ja pienituloisten laskuun. Kauhistelun sijaan kannattaa ymmärtää päätösten historiallisuus: kerrankin mennään suuntaan, jota on suositeltu vuosikymmeniä. Työnteosta tehdään kannattavampaa suhteessa sosiaaliturvaan. Tervehenkinen suunta hyvinvointiyhteiskunnassa, jonka velkaantuminen on kestämätöntä. -Suomi tasaa verotuksella tuloja OECD-maista eniten. -Ylimpien marginaaliverojen kevennyksen itserahoitusaste on tuoreen tutkimustiedon valossa hyvin todennäköisesti yli 100 %. Veroja laskemalla saadaan siis enemmän verotuloja. -Verotuksen keventäminen lisää työtä ja kannustaa kouluttautumaan ja etenemään uralla, mikä vahvistaa julkista taloutta verotulojen kautta. Kevennyksen perumista haluavalta kannattaa kysyä, mistä tulevat korvaavat säästöt? -Ylimpien marginaalien on myös hyvää tki-politiikkaa: tki-rahoituksesta tarvitaan enemmän irti ja työnteon kannustimet paranevat. -Suomen bkt asukasta kohden on polkenut lähes 20 vuoden takaisella tasolla. Talous kääntyi kasvuun 2024, kasvu jatkui 2025 ja tänä vuonna tahti on kiihtynyt. Kaikkien tilanne siis paranee, vaikka niin ei ole vielä käynyt. Työllisyyskin on nousussa. -Suomen gini-kerroin on pienempi kuin Tanskassa ja Ruotsissa eikä ole juuri muuttunut koko 2000-luvulla. Orpon hallituksen toimet muuttavat sitä 0,8, ja se on nyt lähellä EU-keskiarvoa. HS otsikoi: ”Suomalaisten välille on revennyt kuilu.” Missä todellisuudessa elämme? Syntyykö oikea kokonaiskuva, jos ihmiset ovat vain tämän uutisoinnin varassa? Miten voidaan keskustella järkevästi esim. yhteisö-, osinko- tai perintö- ja lahjaverotuksesta, jos jo ansiotuloverotuksen ja sosiaaliturvamuutosten tarkastelu jää näin kapeaksi? Missä on pitkä aikaväli ja talouden dynamiikka? Kuka kysyisi ruotsalaisittain ”miten tämä vaikuttaa kasvuun ja yrittäjyyteen?” Tämä on suomalainen erityispiirre. Ruotsissa kasvun ja kannustimien merkitys ymmärretään aivan eri tavalla: kaikkia kannustetaan tekemään enemmän, ei painamaan toisten menestystä alas. Kun kaikki tekevät enemmän, yhteiskunta voi paremmin ja on rahoituksellisesti kestävämpi. Jokaisen olisi hyvä kysyä, miten voimme Suomena vaurastua, jos kukaan ei saa vaurastua ensin? Ruotsi pääsi rikas-köyhä-vastakkainasettelusta irti noin 50 vuotta sitten. Ajattelutavan muutos teki siitä Euroopan pääomamarkkinoiden ja kapitalistisen muodonmuutoksen mallioppilaan. Milloin me pääsemme samaan Suomessa? Onneksi olemme jo hyvää vauhtia matkalla sinne, kun suomalaiset tienaavat, sijoittavat ja vaurastuvat aiempaa enemmän! #Suomi #verotus #yhteiskunta

Maahanmuuttajalla itsellään on vastuu omasta kotoutumisestaan. Maahan kotoudutaan työllä ja hankkimalla kielitaito, ja sitä ei kukaan muu pysty tulijan itsensä puolesta tekemään. #ps #perussuomalaiset #maahanmuutto #kotoutuminen https://t.co/F1R0GamM7l #maahanmuutto #kotoutuminen #työllisyys

Talous kasvaa, työmarkkinoiden rakenteita on uudistettu, holtiton maahanmuuttopolitiikka on ottanut merkittäviä askeleita vastuullisempaan suuntaan ja kasvua vauhdittavia toimia on tehty liukuhihnalta. Tänä aamuna saimme myös erityisen ilahduttavia uutisia, kun Tilastokeskus kertoi toiveikkaista luvuista työllisyystilanteeseen liittyen. Tästä on hyvä jatkaa. #ps #perussuomalaiset #talous #työllisyys #talous #työllisyys #kasvu

Tämä on paras uutinen pitkään aikaan! Talouden kasvu alkaa näkyä työllisyyden parantumisena. On kertakaikkiaan upeaa, että ihmiset pääsevät töihin! Tämä vahvistaa monien investointiuutisten jälkeen uskoa siitä, että talouden kasvu näkyy myös suomalaisten arjessa. https://t.co/sIIMGrAmsy #talouskasvu #työllisyys #investoinnit #FI

Hienoja uutisia - työllisten määrä kasvoi elokuussa 34.000 hengellä vuoden takaiseen verrattuna. Taloudessa käänne on jo tapahtunut, ja nyt positiivisia merkkejä nähdään työmarkkinoilla. https://t.co/DTdftO6UgN #työllisyys #talous #työmarkkinat #FI

Toimeentulotuki on pakko korjata – mikään raha ei riitä nykyisenlaiseen avokätisyyteen Jos perhe saa 4000 euroa ilman ansiotuloja, kiinnostus töihin totta kai vähenee, kirjoittaa valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.). ”Harva lähtee yövuoroihin siivoamaan, jos saman rahan saa tekemättä mitään.” https://t.co/0d75uAWz7c #toimeentulotuki #hyvinvointi #työllisyys