Search

- 14 viestintäjohtajaa ministeriöissä. - 141 viestijää, joista iso osa "erikoisasiantuntijan" palkkaluokassa. - valtion virastojen, kuntien, julkisten tuloksyksiköiden ja muiden some- ja viestintätiimit. Vähemmälläkin pärjää mainiosti. Leikkuriin vain. https://t.co/39vKYQymgT #viestintä #julkinensektori #johtaminen

Tässä ydin: "HS:n haastattelema entinen ministeriön viestintäjohtaja pitää kuitenkin hyvänä, että viestintää uudistetaan. Viestinnän rooli on hänen mielestään paisunut turhaan valtionhallinnossa, eivätkä tittelit välttämättä kerro todellisesta asemasta." https://t.co/SGNiLTrXmz #Viestintä #Valtionhallinto #Uudistus

Tämä uutinen kertoo todella paljon julkisen sektorin ongelmistamme. Ja miksi siitä säästäminen on niin vaikeaa. Jos on todella niin, että valtionhallinnossa on ollut 12 viestintäJOHTAJAA, niin kyllä siellä todellakin on leikkaamisen varaa! https://t.co/dH4ehqVSig #julkinensektori #valtionhallinto #viestintäjohtaja

Kun puhutaan virkamiesten vähentämisestä, niin se spinnataan aina hoitajiin tai opettajiin, mutta kansa taitaa tarkoittaa juuri tätä eli 12 viestintäjohtajaa. "Kahdestatoista viestintäjohtajasta peräti viisi on irtisanoutunut kuluvan uudistuksen aikana." https://t.co/dnGCVUhoGV #hallinto #viestintä #uutiset

Toimittajana olen miettinyt pitkään sanaisen arkkuni avaamista siitä, mitä tulee suomalaiseen uutisointiin. Viimeisimpänä kimmokkeenani Hesarin ennenaikainen ejakulaatio tehdä juttua rasistisista suomalaisnuorista, jotka heittivät happoa pienen sudanilaislapsen päälle. Poliisin paljastamien valvontakameratallenteiden myötä kävi ilmi, että totuus oli päinvastainen. Olen n. 20 vuoden työurani aikana työskennellyt kahdessa maakuntalehdessä, yhdessä paikallislehdessä sekä friikkuna sekalaisessa seurakunnassa erilaisia viestintäkanavia. Kansallisen tason valtamediassa en ole ollut töissä (esim. Yle, Alma media tai Sanoma-konserni). Enkä koskaan ole ollut osa toimitusten yhteiskuntajournalismin osastoa. Eli omat kokemukseni eivät välttämättä vastaa Hesarin toimintatapoja. Uskoisin silti, että pääpiirteittäin toimintamalli on kaikissa vähänkin isommissa aviiseissa sama. Yksittäinen toimittaja, eli se kenen nimi jutussa on, ei ole välttämättä se, joka on toimituksessa ehdottanut juttua tehtäväksi. Eikä toimittaja aina ole se, joka päättää, mikä jutun ns. kulma on. Uutistoimituksissa tuottajat ovat niitä, jotka etsivät juttuaiheet ja nakittavat ne toimittajille. Usein tuottaja myös määrää, millä lähestymistavalla juttu tehdään. Tuottaja toimii päätoimittajan mandaatilla ja hoitaa päivittäisten verkko- ja printtiaihioiden kokonaisuuden. Oman kokemukseni mukaan nakittava tuottaja on myös usein se, joka editoi toimittajan lopullisen jutun. Ongelma tulee siinä, että tuottajan nimi ei koskaan päädy julkaistavaan juttuun. Tiedän tilanteita, joissa tuottaja ja toimittaja ovat olleet hyvinkin eri mieltä jutun sisällöstä, mutta tuottajan näkökulma (pääosin) ohittaa toimittajan näkökulman. Toimittaja on kärjäoikeus, tuottaja on hovioikeus ja päätoimittaja on korkein oikeus. Vaikka itsekin närkästyn HS:n läpeensä politisoituneesta ja yksisilmäisestä uutisoinnista, en olisi äkkiväärä kivittämään jutun nimettyä kirjoittajaa. Koska tosiasiallisesti juttu voi olla huomattavasti enemmän tuottajan kynästä/näkökulmasta kuin itse toimittajan. Tuottajien rooli kaipaisi kipeästi läpinäkyvyyttä suomalaisessa mediassa. Ehkä esim. @jesserauhamo voi heittää kommentin, olenko ihan hakoteillä? #journalismi #uutiset #mediakritiikki

@minnaarve Kampanja itsessään on hyvä, ja tuskin kukaan on itse kampanjaa vastaan. Se on vain merkittävästi väärin kohdennettu. Kuva auttaa: https://t.co/QvrYmDPq6F #kampanja #viestintä #kohdentaminen

Kyllä, kiitos @liandersson. Näitä täsmälleen samoja argumentteja on kuultu Liikenne- ja viestintävaliokunnan asiantuntijakuulemisissa. Viestipalveluiden salauksen purku on tehoton (pedofiilit ovat/ siirtyvät muualle), ja mahdollistaa massavalvonnan. Jostain syystä CSAM/ ChatControl:lia vaan pusketaan EU:ssa läpi, vaikka sille ei löydy enemmistö tukea. Kysymys kuuluu, miksi? Ainoa looginen vastaus mikä tähän löytyy on äärimmäisen huolestuttava. EU:ssa halutaan valvoa kaikkia, yksilötasolla. Se tarkoittaa, että jokin elin kohta päättää mikä on hyväksyttävä mielipide ja mikä ei. Tätä pyritään nyt mahdollistamaan käyttämällä hyvin vastenmielistä ilmiötä keppihevosena. #EU #Privacy #Surveillance

Äänestyskäyttäytymistä tosiaan selittää, jos pitää sananvapauden harjoittamista hirmuhallinnon merkkinä. Muuten saa edustaja hävetä. Hän on tämän episodin aikana leimannut viestintäsalaisuuden puolustajat jo pedofiileiksi ja nyt sitten myös Venäjän kätyreiksi. Ellei ihmeitä tapahdu, PB jättää seuraavista eurovaalisuosituksista kokoomuksen kokonaan pois. Ryhmähän on kuin yksilönvapauksia ja markkinataloutta kannattavan oikeistolaisen painajaisista: Aaltolan lisäksi avoimen vihervasemmistolaiset Sirpa Pietikäinen ja Aura Salla, sekä näiden mukana vihervasemmiston linjoille valunut Pekka Toveri. Aaltola on tähän asti ollut edes pieni valonpilkahdus ryhmässä, mutta Bryssel näyttää vieneen hänetkin mukanaan. Kerrassaan äänestyskelvotonta. Saman saa antamalla äänensä suoraan vihreille tai vasemmistoliitolle. #sanavapaus #eurovaalit #politiikka

EU ja Chat Control "Tunnistusteknologia ei ole täydellistä. Se tuottaa virheellisiä positiivisia osumia. Lisäksi meillä kaikilla on jotain salattavaa maksukorttitiedoista alkaen. On helppo keksiä lisää esimerkkejä, joiden ei soisi päätyvän kone- tai ihmistarkastajien silmien eteen: kumppanille lähetetyt intiimikuvat, vapaaehtoisen maanpuolustuksen viestintä, yrityssalaisuudet ja niin edelleen." Lähde alla #ChatControl #EU #Tietosuoja

Vallitseva asiantila on mahdotonta hyväksyä. Emme voi olla reagoimatta siihen, että EU-parlamentti voi poistaa Suomen perustuslain suojaamia perusoikeuksia – kuten tässä tapauksessa viestintäsalaisuuden. Suomi liittyi Euroopan Unioniin aikanaan tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä (yksinkertaisella ääntenenemmistöllä), eikä Suomi ole missään vaiheessa luovuttanut ulkomaille mandaattia kävellä perustuslakimme yli. PB näkeekin asiassa vain kolme vaihtoehtoa: 1) Suomi vahvistaa tulkinnan, jonka mukaan Suomen perustuslaki on aina ensisijainen suhteessa EU-lainsäädäntöön. 2) Suomi kieltää säädöskohtaisesti perustuslain kanssa ristiriidassa olevien EU-säädösten soveltamisen. 3) Suomi eroaa EU:sta. PB tukee vain jonkin yllä olevan vaihtoehdon mukaista politiikkaa, ei heikompia vaihtoehtoja. Ehdottamamme linja ei ole uniikki, vaan vastaavia linjauksia on jo tehty muissakin EU-maissa. Puolan perustuslakituomioistuin totesi jo vuoden 2005 liittymissopimusratkaisussa K 18/04, että perustuslaki säilyy Puolan ylimpänä lakina suhteessa kaikkiin Puolaa sitoviin kansainvälisiin sopimuksiin. Jos EU-oikeuden ja perustuslain välistä ristiriitaa ei voida ratkaista tulkinnalla, vaihtoehtoina ovat perustuslain muuttaminen, EU-oikeuden muuttaminen tai viime kädessä EU:sta eroaminen. Vuoden 2021 ratkaisussa K 3/21 tuomioistuin meni vielä pidemmälle. Se katsoi EU-sopimusten määräykset perustuslain vastaisiksi siltä osin kuin niitä tulkitaan siten, että ne oikeuttaisivat tai velvoittaisivat puolalaisen tuomioistuimen sivuuttamaan perustuslain. Ratkaisun mukaan Puolan perustuslaki on etusijalla sekä sitovuuden että soveltamisen kannalta. Samaten Tšekin perustuslakituomioistuin lausui Lissabonin sopimusta koskevassa ratkaisussaan vuonna 2008 suoraan, että jos kansallisen perustuslain ja EU-oikeuden välillä on selvä ristiriita, jota ei voida poistaa kohtuullisella EU-myönteisellä tulkinnalla, Tšekin perustuslaillisen järjestyksen ja erityisesti sen aineellisen ytimen on saatava etusija. Tuomioistuin katsoi myös säilyvänsä Tšekin perustuslaillisuuden ylimpänä suojelijana suhteessa EU:n toimielinten mahdollisiin ylilyönteihin. Tšekki on lisäksi soveltanut varaumaa käytännössä. Niin sanotussa Slovak Pensions -ratkaisussa vuonna 2012 perustuslakituomioistuin katsoi EU-tuomioistuimen ylittäneen toimivaltansa ja luonnehti sen tulkintaa ultra vires -toimeksi. Se kieltäytyi noudattamasta EU-tuomioistuimen ratkaisun edellyttämää lopputulosta. Niin ikään Ranskan Conseil d’État kuvaa vakiintuneeksi oikeuskäytännöksi sen, että Ranskan integroituminen EU:hun ei horjuta perustuslain ensisijaisuutta kansallisessa oikeusjärjestyksessä ja että perustuslaki on sopimuksia ylempänä. EU-oikeus on puolestaan tavallisia lakeja ylempänä. Samaten Saksan liittovaltion perustuslakituomioistuin hyväksyy EU-oikeuden soveltamisetusijan pääsääntöisesti, mutta katsoo tämän etusijan perustuvan yksinomaan Saksan perustuslakiin ja Saksan antamaan toimivaltasiirtoon. Tuomioistuin onkin varannut itselleen kaksi keskeistä valvontamuotoa: - ultra vires -valvonnan, jos EU:n toimielin toimii sille siirretyn toimivallan ulkopuolella; - valtiosääntöidentiteetin valvonnan, jos EU-toimi loukkaa Saksan perustuslain muuttamattomaksi suojattua ydintä. Ns. PSPP-ratkaisussa 5.5.2020 varausta sovellettiin ensimmäisen kerran suoraan EU-tuomioistuimen ratkaisuun: Saksan perustuslakituomioistuin katsoi EU-tuomioistuimen suhteellisuusarvioinnin objektiivisesti mielivaltaiseksi, julisti ratkaisun ultra vires -ratkaisuksi ja katsoi, ettei se sitonut Saksaa. Vastaavasti Italian perustuslakituomioistuin on kehittänyt niin sanotun controlimiti-opin. EU-oikeuden etusija hyväksytään, mutta se ei saa loukata Italian valtiosäännön ylimpiä periaatteita eikä loukkaamattomia perusoikeuksia. Niin ikään Espanjalla ja Tanskalla on samankaltaisia tulkintoja. Emme siis olisi mikään outolintu, vaan normaali etujaan valvova eurooppalainen valtio! #EU #Perustuslaki #Oikeudet

Kun säädetään jotain lakia tai asetusta niin pitäisi miettiä kokonaisuutta. Esimerkiksi Kimmo Kiljunen perusteli kerran jäänaskalien pakolliseksi määräämistä sillä, että ”jos se pelastaa yhdenkin ihmishengen niin laki on tarpeen”. Ajatelkaa miten hulluja sääntöjä voidaan ajaa tuollaisella populistisella heitolla, vaikka kypärät autoilijoille ja kävelijöille pakolliseksi. Sama juttu on tämä vetoaminen lapsiin viestintäsalaisuuden rikkomisessa tai sananvapauden rajoittaminen vetoamalla vihapuheeseen. Viestintäsalaisuus ja sananvapaus ovat perusoikeuksia, joten niihin kajoaminen tarkoittaa paljon suurempien oikeuksien rikkomista kuin se saako Alkosta viinaa sunnuntaina. Minusta näistä käydään aivan liian pinnallista keskustelua ja näitä perusoikeuksien rajoituksia ajavat poliitikot eivät edes tunnu ymmärtävän mitä ovat tekemässä. On toki täysin mahdollista, etten minä ja muut huolestuneet ymmärrä mitä ollaan tekemässä, mutta silloin poliitikkojen kyllä pitää jaksaa käydä julkista debattia asioista. #perusoikeudet #sananvapaus #lainsäädäntö

Viestintäsi kyylääminen junailtiin Brysselissä läpi, kun pantiin työkalut äänestämään riittävän monta kertaa ja sopivasti valituilla säännöillä. Varmaan huomasit juhannustouhuissasi, miten seuraavaksi käpälöidään perustuslakia ja perusoikeuksiasi? ⛓️ https://t.co/SMUJEZQx9x #Bryssel #Perusoikeudet #Perustuslaki

Surkea päätös EU-parlamentilta. Lasten suojelemisen varjolla rakennetaan diktatuureista tuttua massavalvontaa. Kansalaisten oikeus yksityiseen viestintään on demokratian perusedellytyksiä, ja into sen murentamiseen on huolestuttava. https://t.co/jrolT0vovK #EU #Demokratia #Yksityisyys

"Viestisalaisuuden murtamisella" on huono kaiku. Populistien uuskieltä sekin. Pitäisi puhua "yhteiskunnallisesta informaation hyödyntämisestä" tai "läpinäkyvistä kansalaisprofiileista". Jos Ellun Kanat on lomalla, kokoomusmepit voivat tilata viestintäkonsultointinsa Keijolta ☺️ #viestintä #läpinäkyvyys #populismi

EU-komissio pakotti (kieroilla tempuilla) läpi parlamentista kolmannella yrittämällä aiemmin Chat Controlin nimellä tunnetun elektronisen viestinnän massavalvonnan. Nyt on mielenkiintoista nähdä, miten EU-sääntely tässä tulee suhteutumaan kansallisen perustuslakimme 10 §:n takaamaan viestintäsalaisuuteen. Digitaalisen panoptikonin puolesta äänestivät suomalaisista: 🛑 Mika Aaltola (kok) 🛑 Maria Guzenina (sd) 🛑 Anna-Maja Henriksson (rkp) 🛑 Elsi Katainen (kesk) 🛑 Sirpa Pietikäinen (kok) 🛑 Pekka Toveri (kok) Periaatteita löytyi vain vihreiltä, vasemmistolta ja perussuomalaisilta. #ChatControl #EU #viestintäsalaisuus

Kokoomuksen kannattaisi ohjata huomiota pois Orposta ja kotimaan lillukanvarsista EU-rintamalle jossa suorittaminen on vahvempaa. Puolueen MEPit ja komissaari Virkkunen taistelevat siellä sananvastuun ja lasten puolesta epäilyttäviä viestintäyksityisyyden haikailijoita vastaan 💙 #EU #Politiikka #Kokoomus