Search

Nazima hyvä, hallituksen politiikka on mielestäsi aina suuria adjektiiveja, tällä kertaa kylmää ja epäinhimillistä. Mutta mikään ei oikeasti ole yhtä kylmää ja epäinhimillistä kuin Demareiden paljon käyttämä "Pienten puolella" oleminen, mikä on lähes täydellinen poliittinen iskulause – koska kuka olisikaan pieniä vastaan? Kristittynä vierastan sitä, että altruistisia ihanteita, kuten "pienten puolella olemista", käytetään politiikassa moraalisena valtakorttina (samalla kun itse istuskellaan Viittakiven hillotolpilla), jota ei enää tarvitse perustella. Joten - puretaan "pienten puolella oleminen" kappaleiksi. Let's go. Siilasmaa kuvaa Paranoidi optimisti -kirjan alkupuolella Nokian ongelmaa ennen kaikkea strategisena lukkiutumisena. Nokia oli ollut niin pitkään maailman johtava matkapuhelinvalmistaja, että organisaatio alkoi pitää omia oletuksiaan lähes itsestäänselvyyksinä.Menestys vahvisti käsitystä siitä, että nykyinen strategia oli oikea. Kun toimintaympäristö muuttui nopeasti iPhonen ja Androidin myötä, Nokia ei muuttanut omaa ajatteluaan ja raskaaksi muuttunutta Symbian-järjestelmäänsä riittävän nopeasti. Apple teki jotain aivan muuta. iPhone oli kosketusnäyttöön ja käyttökokemukseen perustuva pieni tietokone. Vielä suurempi muutos tuli vuonna 2008, kun Apple avasi App https://t.co/yhQ9jpC1in ei yrittänyt itse tehdä kaikkea. Se avasi alustansa ulkopuolisille kehittäjille. Kuka tahansa pystyi perustamaan yrityksen, kehittämään sovelluksen ja tarjoamaan sen miljoonille iPhonen käyttäjille App Storen kautta.Tästä syntyi todellinen win–win-tilanne: kehittäjä sai asiakkaat, käyttäjä sai uusia palveluja, Apple sai paremman tuotteen ja vahvemman ekosysteemin. Apple ymmärsi, ettei toisen menestys ole siltä pois: jos muut menestyvät sen alustalla, myös Apple vahvistuu. Se on niukkuusajattelun vastakohta. Poliittinen vasemmisto katsoo taloutta liian usein Nokian vanhan logiikan kautta: jos joku rikastuu, joku toinen on muka hävinnyt – tax the rich, jotta ollaan "pienten puolella". Sama tasapäistämisen ajatus näkyy koulussa: eroja pyritään kaventamaan sen sijaan, että kaikkien annettaisiin nousta niin korkealle kuin kyvyt kantavat. "Rankaise lahjakkaita oppilaita, jotta ollaan "pienten puolella". Todellisuudessa hyvin rakennettu yrityksiä tukeva kapitalistinen järjestelmä ei jaa samaa kakkua uudelleen, vaan kasvattaa koko kakkua. Ja kuka sitä kakkua tulevaisuudessa kasvattavat: tämän päivän lahjakkaat oppilaat, jos vaan annamme heille mahdollisuuden. Siilasmaa kuvaa myös Nokian hallituksen ja ylimmän johdon ilmapiiriä ongelmalliseksi. Hallituksessa ei ollut riittävän vahvaa haastamisen kulttuuria. Johdolta saatua tietoa ja strategisia oletuksia ei kyseenalaistettu tarpeeksi voimakkaasti, eikä huonoja uutisia tai pahimpia vaihtoehtoja nostettu ajoissa riittävän selvästi pöydälle. Muutos siis nähtiin, mutta siitä ei seurannut tarpeeksi nopeasti riittävän suuria päätöksiä.Siilasmaan johtamisoppi on, että hallituksen ja johtajan pitäisi jatkuvasti kysyä: • Onko koko toimialan kilpailulogiikka muuttumassa? • Mitä meidän pitäisi uskaltaa päästää irti? • Miten vahvistaa yritystä, kun toimintaympäristö muuttuu? Suomen toimintaympäristö muuttui radikaalisti finanssikriisin tienoilla 2008. Nokia romahti, digitalisoituminen aiheutti metsäteollisuuteen lovin, ja eräänlaisen keskuspankki sosialismin, jossa valtion ainoan tulonlähteen eli yrityksen on yhä haastavampi toimia. Valtio ottaa velkaa, jonka keskuspankki voi lopulta rahoittaa luomalla uutta rahaa – Martin Paasin sanoin "Aku Ankka -rahaa" - Se kasvattaa julkisen sektorin ostovoimaa suhteessa yksityiseen sektoriin, vaikka vaikutus ei aina näy kuluttajahintainflaatiossa, vaan esimerkiksi omaisuusarvojen nousuna. Tämä on siis tulonsiirto yksityiseltä julkiselle sektorille. Ongelma on rakenteellinen: Valtion paisuessa keskitytään julkisiin palveluihin, ei yrityksien, investoien ja uuden liiketoiminnan syntyyn. Jos julkinen sektori kasvaa mutta yksityinen sektori ei, järjestelmä alkaa syödä omaa rahoituspohjaansa.Toimintaympäristö on siis muuttunut, ja meidän pitäisi pystyä mukauttamaan Suomi Oy:n toiminnot sen mukaan. Velkaraha on Suomen Symbian: se lisää valtioriippuvuutta, vaikka siitä irtautuminen vahvistaisi aidon vaurauden lähdettä – yrityksiä.Sitä puolustellaan "pienten puolella olemisella", vaikka vanhan järjestelmän ylläpitäminen ruokkii tehottomuutta ja siirtää tämän päivän lyhytnäköisten ratkaisujen laskun tuleville sukupolville.Mikä siis olisi aitoa pienten puolella olemista? Se, että valtioriippuvuutta karsitaan keskittymällä valtion ydintoimintoihin: maanpuolustukseen ja sisäiseen turvallisuuteen, oikeusvaltioon, koulutukseen, välttämättömään sosiaali- ja terveydenhuoltoon sekä yhteiskunnan kriittiseen infrastruktuuriin. Julkisen sektorin ydintoimintoja ei ole järjestötoiminta. STEA-leikkauksissa on kyse siitä, käytetäänkö rajalliset valtion rahat mahdollisimman vaikuttavasti. Jos miljoonia sitoutuu järjestörakenteisiin, lobbaamiseen, lausuntoihin ja hankkeisiin, jää vähemmän rahaa konkreettiseen apuun. Vammaisten varsinaisista palveluista vastaavat jo hyvinvointialueet, joten rahoitusta on perusteltua siirtää enemmän suoraan hyvinvointipalveluihin kuin kehitysvammaliittoon. Sama idea sydänliiton kanssa: Jos henkilö saa sydänkohtauksen, ei hän soita sydänliittoon, vaan hän soittaa ambulanssin. Rajalliset julkiset varat on ensisijaisesti suunnattava siihen, että ydintoiminnot – ensihoito, hoitoon pääsy ja varsinainen palvelutuotanto – toimivat nopeasti ja tehokkaasti. Vain tehostamalla ydintoimintoja, pääsemme purkamaan keskuspankkisosialismia, joka olisi aitoa "pienten puolella olemista. 2000-luvun alussa nuorena Nokian kesätyöläisenä nautin ilmaisista lounaista Nokian terassilla, ja tarjolla oli usein jopa samppanjaa. Tänään yritykset joutuvat aivan toisenlaiseen todellisuuteen: kustannusrakennetta kevennetään, käyttökatetta vahvistetaan, pääoman tuottavuutta parannetaan, prosesseja tehostetaan, investointeja priorisoidaan ja kassavirtaa suojataan aiempaa tarkemmin. Myös politiikassa pidetään sitkeästi kiinni vanhoista strategioista ja valtioriippuvuudesta. Poliittinen vasemmisto toistaa olevansa "pienten puolella", vaikka käytännössä se usein tarkoittaa, että valtio – eli veronmaksaja – velvoitetaan ylläpitämään yhä raskaampaa ja tehottomampaa järjestelmää. Ja jos joku kyseenalaistaa systeemin, vastaukseksi tarjotaan helposti kuvaa "Purran saksista" sen sijaan, että puhuttaisiin rakenteista. Jokainen leikkaus tuntuu kipeältä – mutta joskus juuri leikkaamatta jättäminen on vaarallisinta. Suomen ainoa taloustieteen nobelisti Bengt Holmström on kiteyttänyt asian: "Suomen sairauden nimi on valtioriippuvuus." Hänen pointtinsa ei koske vain velkaa, vaan kulttuuria, jossa olemme tulleet riippuvaiseksi valtiosta. Kun vastuu siirtyy valtiolle, oma vastuunotto, yritteliäisyys ja yhteisöllisyys heikkenevät. Samalla moraaliseen kompassiin pääsee ilmaa: konservatiivi kristitty on osa äärioikeistoa, koska he eivät ole Demareiden lailla "pienten puolella". Palaten vielä Siilasmaahan. Hän kuvasi Nokian hallituksen ja ylimmän johdon ongelmaksi haastamisen kulttuurin puutteen. Strategisia oletuksia ei kyseenalaistettu riittävästi, eikä huonoja uutisia uskallettu nostaa ajoissa pöydälle – osin siksi, ettei haluttu leimautua hankalaksi tai ylimieliseksi - öyhöttäjäksi. Haastamista tarvitaan nyt politiikassa. Meidän on uskallettava kysyä, mikä on aidosti "pienten puolella" olemista ja mitkä tehtävät todella kuuluvat valtiolle. Nokiankin kohtalossa vaarallisinta ei lopulta ollut muutos, vaan se, ettei muutokseen uskallettu reagoida ajoissa. Sama pätee Suomeen: joskus kaikkein epäinhimillisintä on jättää tekemättä ne uudistukset, joilla hyvinvointiyhteiskunta voidaan säilyttää myös seuraaville sukupolville. Se on aitoa pienten puolella olemista. On huolestuttavaa, että politiikassa on ihmisiä, jotka eivät tätä ymmärrä. Jos tämän ymmärtää - ja silti puhuu suurin kylmävin adjektiivein nykyhallituksesta, on älyllisesti epärehellinen. #politiikka #talous #Suomi

Uutisoinnissa kiinnittyi huomio siihen kun puhuttiin Kelan "asiakkaista". Kun taloustieteessä on tapana puhua asiakkaista, tarkoitetaan taloussubjekteja, jotka maksavat saamistaan palveluista. Kelan tapauksessa raha liikkunee kuitenkin toiseen suuntaan. #Kela #taloustiede #asiakkaat

Joka päivä yllätyn siitä, miten sijoittajat eivät näe tekoälyn kehityskaarta ja -suuntaa. "Jos taas esimerkiksi uljas uusi agenttitalous myöhästyy vaikka viidellä vuodella…" Agenttitalous ei ole jossain tulevaisuudessa. Se on täällä. Tänään. Tekoälyagentit käyttävät jo nyt moninkertaisesti enemmän tokeneita, kun ihmiset. Sen takia tekoälylaboratorioiden liikevaihdot kasvavat kovempaa tahtia, kuin millään yrityksellä ihmiskunnan historiassa. Tekoälymallien kehitys taas aiheuttaa räjähtävää kysynnän kasvua, johon laskentatehoa myyvät yritykset eivät pysty vastaamaan. Jokainen niistä valittaa kapasiteettipulasta. Ja jos Nvidia tilauskirjat täynnä varmistaa alihankkijoiltaan (esim. muistiyhtiöiltä) kapasiteettia vastatakseen kysyntään, saa olla aika ihmeelliset lasit päässä, että tämän saa pyöräytettyä riskiksi. Näistä koostuu valtaosa Nvidian vastuista. Ja se toinen puoli on äärimmäisen kannattavien investointien rahoittamista – Nvidian asiakkaat ovat juuri päättyneellä tuloskaudella kertoneet investointien maksavan itsensä takaisin jopa 1-2 vuodessa. Tästäkin on aika vaikeaa löytää isompaa riskiä. Vielä kun lainoitetut asiakkaat antavat rahat heti takaisin Nvidialle (ostavat Nvidian tuotteita), ja yleensä moninkertaisesti enemmän kuin Nvidia on rahaa antanut 😎 #tekoäly #sijoittaminen #teknologia

Kyllä. Vaimo just sanoi että menisi yöllä mieluummin robotin ajamaan taksiin kuin ihmisen ajamaan. Kun kaikki asiakkaat tekevät saman valinnan, niin ihmistaksit katoavat kirjaimellisesti yhdessä yössä. Siirtymä voi olla yllättävän nopea. Mihin ne taksikuskit sitten laitetaan? #tulevaisuus #teknologia #työmarkkinat

Eivät osu. Vammaisten ja pitkäaikaissairaiden edunvalvontaan ei tarvita satoja miljoonia euroja. Itse asiassa lausuntojen laatiminen, mediakontaktit, lobbaus ja muu viestintä hoituvat yhden ihmisen voimin. Hän voi olla järjestön vapaaehtoinen tai palkallinen. Kokemusta on. Vertaiset taas ovat muita samaa sairautta läpikäyviä eivätkä saa vertaistyöstään palkkaa. Myös järjestöjen palveluita käyttävien, joihin itsekin joskus kuuluin, olisi hyvä ymmärtää, että valtiorahoitetussa järjestökentässä on valtavasti päällekkäisyyksiä, turhia johtajia, kattojärjestöjä ja hyödyttömiä paperinpyörittäjiä. Ministeri Rydman haluaa karsia rahoitusta juuri niistä. Järjestöjen vapaaehtoiset ja heitä kouluttavat työntekijät voivat nukkua yönsä rauhassa. Samoin järjestöjen asiakkaat. Leikkauksia ei kohdisteta tärkeisiin ruohonjuuritason auttamispalveluihin https://t.co/Z8hq5USOjY #vammaiset #edunvalvonta #järjestöt

Jo 36 vuotta työnantajayrittäjänä on opettanut armottoman asian: asiakkaat eivät aina kollektiivisesti halua kustantaa haaveilemiamme tuloja palkkoina ja osinkoina. Silloin täytyy sekä kärsivällisesti että kahta kauheammin luoda arvoa asiakkaille, jotta asiakkaat taas sallisivat firmamme väen tulojen kasvun. Tätä taustaa vasten en oikein ymmärrä, miksi järjestöjohto ei a) avoimesti tunnusta rahoittajiensa tunnelmanmuutoksen oikeutusta ja b) tee parannusta. Niinhän me rahoittajat kukin tahoillamme joudumme tekemään. Eikä se ole työtä, kehittymistä ja kypsymistä kauheampaa. #liiketoiminta #asiakaskokemus #arvo

Pride on kyllä aika sekaisin. 😀 Yle uutisoi, että Pride on lisännyt 20 000 euron sopimussakon rivityöntekijöille "jos järjestön sisäisistä asioista kertoo ulkopuolisille". Vaitiolon pitäisi olla ikuinen. Ikuisia vaitiolokieltoja näkee lähinnä sotilassalaisuuksia käsittelevissä soppareissa. Pride perustelee valtavaa sopimussakkoa kiinteistökuningatar Kaisa Liskin KKO:sta saamalla tuomiolla. Analogia ontuu pahasti. Liskin tapaus olisi rinnasteinen, jos joku Priden työntekijöistä perustaisi kokonaan uuden Priden, haalisi asiakkaat sinne ja alkaisi hyödyntää liikesuhteita saadakseen kaupallista hyötyä. Tuollainen ehto ei ole tästä maailmasta. Rapsutteli soppariin mitä hyvänsä, ei Suomesta löydy käräjäoikeuden tuomaria joka sakottaisi tavallista työntekijää noin isolla summalla, jos työntekijä toteaa ääneen että Priden sekoilu ei kestä päivänvaloa. Eipä siinä, tällainen on melko tyypillistä kriisiytyneille organisaatioille. Sen sijaan, että korjataan ongelmia, yritetään tavalla tai toisella estää niiden julkituonti ja asiallinen käsittely. Lopputuloksen voi arvata ennalta - ja nyt nähtävä brutaali uutisointi osaltaan kertoo, miten suomalainen yhteiskunta vastaa idioottimaiseen toimintaan. #Pride #kriisiviestintä #suomalainenyhteiskunta

Kilpailu- ja kuluttajavirasto KKV varoittaa kuluttajia sosiaalisen median kautta ostetuista matkoista, sillä asiakkaat ovat menettäneet rahansa konkurssiin menneiden matkanjärjestäjien vuoksi, ja korostaa, että matkanjärjestäjien on lain mukaan asetettava vakuus suojatakseen matkustajia mahdollisten maksukyvyttömyystilanteiden varalta. #TravelSafety #ConsumerProtection #SocialMediaScams