Search

Raaka-öljyn hinnannousu muodostaa valtavan riskin Suomen vasta-alkaneelle talouskasvulle. - Kuljetuskustannukset räjähtävät - Kotitalouksien ostovoima kärsii - EKP:n koronnostot ovat lääkkeeksi naamioitua myrkkyä. @persut ovat valmiina toimiin, miten muut? Nyt tarvitaan roima lasku jakeluvelvoitteeseen sekä 300meur bensaveron lasku, joka rahoitetaan kehitysmäärärahoista. #talous #öljy #politiikka

Nazima hyvä, hallituksen politiikka on mielestäsi aina suuria adjektiiveja, tällä kertaa kylmää ja epäinhimillistä. Mutta mikään ei oikeasti ole yhtä kylmää ja epäinhimillistä kuin Demareiden paljon käyttämä "Pienten puolella" oleminen, mikä on lähes täydellinen poliittinen iskulause – koska kuka olisikaan pieniä vastaan? Kristittynä vierastan sitä, että altruistisia ihanteita, kuten "pienten puolella olemista", käytetään politiikassa moraalisena valtakorttina (samalla kun itse istuskellaan Viittakiven hillotolpilla), jota ei enää tarvitse perustella. Joten - puretaan "pienten puolella oleminen" kappaleiksi. Let's go. Siilasmaa kuvaa Paranoidi optimisti -kirjan alkupuolella Nokian ongelmaa ennen kaikkea strategisena lukkiutumisena. Nokia oli ollut niin pitkään maailman johtava matkapuhelinvalmistaja, että organisaatio alkoi pitää omia oletuksiaan lähes itsestäänselvyyksinä.Menestys vahvisti käsitystä siitä, että nykyinen strategia oli oikea. Kun toimintaympäristö muuttui nopeasti iPhonen ja Androidin myötä, Nokia ei muuttanut omaa ajatteluaan ja raskaaksi muuttunutta Symbian-järjestelmäänsä riittävän nopeasti. Apple teki jotain aivan muuta. iPhone oli kosketusnäyttöön ja käyttökokemukseen perustuva pieni tietokone. Vielä suurempi muutos tuli vuonna 2008, kun Apple avasi App https://t.co/yhQ9jpC1in ei yrittänyt itse tehdä kaikkea. Se avasi alustansa ulkopuolisille kehittäjille. Kuka tahansa pystyi perustamaan yrityksen, kehittämään sovelluksen ja tarjoamaan sen miljoonille iPhonen käyttäjille App Storen kautta.Tästä syntyi todellinen win–win-tilanne: kehittäjä sai asiakkaat, käyttäjä sai uusia palveluja, Apple sai paremman tuotteen ja vahvemman ekosysteemin. Apple ymmärsi, ettei toisen menestys ole siltä pois: jos muut menestyvät sen alustalla, myös Apple vahvistuu. Se on niukkuusajattelun vastakohta. Poliittinen vasemmisto katsoo taloutta liian usein Nokian vanhan logiikan kautta: jos joku rikastuu, joku toinen on muka hävinnyt – tax the rich, jotta ollaan "pienten puolella". Sama tasapäistämisen ajatus näkyy koulussa: eroja pyritään kaventamaan sen sijaan, että kaikkien annettaisiin nousta niin korkealle kuin kyvyt kantavat. "Rankaise lahjakkaita oppilaita, jotta ollaan "pienten puolella". Todellisuudessa hyvin rakennettu yrityksiä tukeva kapitalistinen järjestelmä ei jaa samaa kakkua uudelleen, vaan kasvattaa koko kakkua. Ja kuka sitä kakkua tulevaisuudessa kasvattavat: tämän päivän lahjakkaat oppilaat, jos vaan annamme heille mahdollisuuden. Siilasmaa kuvaa myös Nokian hallituksen ja ylimmän johdon ilmapiiriä ongelmalliseksi. Hallituksessa ei ollut riittävän vahvaa haastamisen kulttuuria. Johdolta saatua tietoa ja strategisia oletuksia ei kyseenalaistettu tarpeeksi voimakkaasti, eikä huonoja uutisia tai pahimpia vaihtoehtoja nostettu ajoissa riittävän selvästi pöydälle. Muutos siis nähtiin, mutta siitä ei seurannut tarpeeksi nopeasti riittävän suuria päätöksiä.Siilasmaan johtamisoppi on, että hallituksen ja johtajan pitäisi jatkuvasti kysyä: • Onko koko toimialan kilpailulogiikka muuttumassa? • Mitä meidän pitäisi uskaltaa päästää irti? • Miten vahvistaa yritystä, kun toimintaympäristö muuttuu? Suomen toimintaympäristö muuttui radikaalisti finanssikriisin tienoilla 2008. Nokia romahti, digitalisoituminen aiheutti metsäteollisuuteen lovin, ja eräänlaisen keskuspankki sosialismin, jossa valtion ainoan tulonlähteen eli yrityksen on yhä haastavampi toimia. Valtio ottaa velkaa, jonka keskuspankki voi lopulta rahoittaa luomalla uutta rahaa – Martin Paasin sanoin "Aku Ankka -rahaa" - Se kasvattaa julkisen sektorin ostovoimaa suhteessa yksityiseen sektoriin, vaikka vaikutus ei aina näy kuluttajahintainflaatiossa, vaan esimerkiksi omaisuusarvojen nousuna. Tämä on siis tulonsiirto yksityiseltä julkiselle sektorille. Ongelma on rakenteellinen: Valtion paisuessa keskitytään julkisiin palveluihin, ei yrityksien, investoien ja uuden liiketoiminnan syntyyn. Jos julkinen sektori kasvaa mutta yksityinen sektori ei, järjestelmä alkaa syödä omaa rahoituspohjaansa.Toimintaympäristö on siis muuttunut, ja meidän pitäisi pystyä mukauttamaan Suomi Oy:n toiminnot sen mukaan. Velkaraha on Suomen Symbian: se lisää valtioriippuvuutta, vaikka siitä irtautuminen vahvistaisi aidon vaurauden lähdettä – yrityksiä.Sitä puolustellaan "pienten puolella olemisella", vaikka vanhan järjestelmän ylläpitäminen ruokkii tehottomuutta ja siirtää tämän päivän lyhytnäköisten ratkaisujen laskun tuleville sukupolville.Mikä siis olisi aitoa pienten puolella olemista? Se, että valtioriippuvuutta karsitaan keskittymällä valtion ydintoimintoihin: maanpuolustukseen ja sisäiseen turvallisuuteen, oikeusvaltioon, koulutukseen, välttämättömään sosiaali- ja terveydenhuoltoon sekä yhteiskunnan kriittiseen infrastruktuuriin. Julkisen sektorin ydintoimintoja ei ole järjestötoiminta. STEA-leikkauksissa on kyse siitä, käytetäänkö rajalliset valtion rahat mahdollisimman vaikuttavasti. Jos miljoonia sitoutuu järjestörakenteisiin, lobbaamiseen, lausuntoihin ja hankkeisiin, jää vähemmän rahaa konkreettiseen apuun. Vammaisten varsinaisista palveluista vastaavat jo hyvinvointialueet, joten rahoitusta on perusteltua siirtää enemmän suoraan hyvinvointipalveluihin kuin kehitysvammaliittoon. Sama idea sydänliiton kanssa: Jos henkilö saa sydänkohtauksen, ei hän soita sydänliittoon, vaan hän soittaa ambulanssin. Rajalliset julkiset varat on ensisijaisesti suunnattava siihen, että ydintoiminnot – ensihoito, hoitoon pääsy ja varsinainen palvelutuotanto – toimivat nopeasti ja tehokkaasti. Vain tehostamalla ydintoimintoja, pääsemme purkamaan keskuspankkisosialismia, joka olisi aitoa "pienten puolella olemista. 2000-luvun alussa nuorena Nokian kesätyöläisenä nautin ilmaisista lounaista Nokian terassilla, ja tarjolla oli usein jopa samppanjaa. Tänään yritykset joutuvat aivan toisenlaiseen todellisuuteen: kustannusrakennetta kevennetään, käyttökatetta vahvistetaan, pääoman tuottavuutta parannetaan, prosesseja tehostetaan, investointeja priorisoidaan ja kassavirtaa suojataan aiempaa tarkemmin. Myös politiikassa pidetään sitkeästi kiinni vanhoista strategioista ja valtioriippuvuudesta. Poliittinen vasemmisto toistaa olevansa "pienten puolella", vaikka käytännössä se usein tarkoittaa, että valtio – eli veronmaksaja – velvoitetaan ylläpitämään yhä raskaampaa ja tehottomampaa järjestelmää. Ja jos joku kyseenalaistaa systeemin, vastaukseksi tarjotaan helposti kuvaa "Purran saksista" sen sijaan, että puhuttaisiin rakenteista. Jokainen leikkaus tuntuu kipeältä – mutta joskus juuri leikkaamatta jättäminen on vaarallisinta. Suomen ainoa taloustieteen nobelisti Bengt Holmström on kiteyttänyt asian: "Suomen sairauden nimi on valtioriippuvuus." Hänen pointtinsa ei koske vain velkaa, vaan kulttuuria, jossa olemme tulleet riippuvaiseksi valtiosta. Kun vastuu siirtyy valtiolle, oma vastuunotto, yritteliäisyys ja yhteisöllisyys heikkenevät. Samalla moraaliseen kompassiin pääsee ilmaa: konservatiivi kristitty on osa äärioikeistoa, koska he eivät ole Demareiden lailla "pienten puolella". Palaten vielä Siilasmaahan. Hän kuvasi Nokian hallituksen ja ylimmän johdon ongelmaksi haastamisen kulttuurin puutteen. Strategisia oletuksia ei kyseenalaistettu riittävästi, eikä huonoja uutisia uskallettu nostaa ajoissa pöydälle – osin siksi, ettei haluttu leimautua hankalaksi tai ylimieliseksi - öyhöttäjäksi. Haastamista tarvitaan nyt politiikassa. Meidän on uskallettava kysyä, mikä on aidosti "pienten puolella" olemista ja mitkä tehtävät todella kuuluvat valtiolle. Nokiankin kohtalossa vaarallisinta ei lopulta ollut muutos, vaan se, ettei muutokseen uskallettu reagoida ajoissa. Sama pätee Suomeen: joskus kaikkein epäinhimillisintä on jättää tekemättä ne uudistukset, joilla hyvinvointiyhteiskunta voidaan säilyttää myös seuraaville sukupolville. Se on aitoa pienten puolella olemista. On huolestuttavaa, että politiikassa on ihmisiä, jotka eivät tätä ymmärrä. Jos tämän ymmärtää - ja silti puhuu suurin kylmävin adjektiivein nykyhallituksesta, on älyllisesti epärehellinen. #politiikka #talous #Suomi

Eri jännä tämä kielikuvilla pelaaminen. Säästöt tutkimusrahoituksesta. = Tieteen vapaus uhattuna. Säästöt kansalaisjärjestöjen rahoituksesta. = Kansalaistoiminta uhattuna. Säästöt YLE-rahoituksesta. = Vapaa media uhattuna. Tuloverojen keventäminen. = Rikkaille rahan jakamista. Keskituloisten ostovoiman leikkaaminen. = Rikkailla maksattamista. Muovipillien kieltäminen. = Ilmastotavoitteiden saavuttamista. Listaa voi jatkaa loputtomasti. #kielikuvat #tiede #ilmasto

Tuhon tietä kuljemme Olen tänään tutkinut mihin perustuu Vasemmistoliiton vaatimus 9 miljardin euron veronkorotuksista. Vertailen vuoden 2000 verotusta vuosiin 2025-26. Aivan karmeeta. Vaikka vuonna 2000 elettiin suuren laman jälkeisiä vuosia, palkansaajan ostovoima oli selkeästi parempi kuin tänään, vaikka samoista tuloista silloin maksettiin enemmän veroja. Suomi on totaalisesti tuhottu tällä vuosisadalla. Yksi iso tekijä tuhossa on EU, joka vaatii vuosi vuodelta hullumpia asioita ja vie rahamme muutoinkin. Tekoälyllä tällaisen selvityksen pystyy tekemään hetkessä kun tietää mitä tietoja tarvitsee. Sitä 3,2 miljardin euron maahanmuuton hintaa selvitin kuusi viikkoa vuonna 2019. Tänään tekisin samanlaisen laskelman muutamassa päivässä. En kuitenkaan halua ilmaiseksi tehdä asioita, jotka kuuluvat viranomaisille. Ja onhan joku työryhmä laskemassa maahanmuuton kustannuksia; odotan sen valmistumista ja mietin sitten mitä tehdä. Orpon lupaamaa laskelmaa olen odottanut 7 vuotta – ehkä tämä uusi tulee nopeammin. Olen samalla selvittänyt, miksi valtiovarainministeri esittää julkisuudessa, että yrittäjien eläkelain virheet voidaan korjata reaaliaikaisella tulorekisterillä. Hänelle virkamiehet ovat valehdelleet ummet ja lammet tuollaisen ajatuksen esittämiseksi. Suomen tuhon tiellä on ollut neljä suurta pahuutta: humanitaarinen maahanmuutto, liian hyvä sosiaaliturva, EU vaatimuksineen ja liian suuri suomalainen virkakunta, jossa osaaminen on keskimäärin varsin vaatimatonta. Kaikki tämä on ollut mahdollista, koska suomalaisen median osaamisen taso on romahtanut ja se on muuttunut ideologista aivopesua tekeväksi. Julkaisen näitä selvityksiä lähipäivinä. Lisäksi työstän selvitystä tekoälyn vaikutuksista suomalaiseen yhteiskuntaan. Se onkin isompi työ. Vaviskaa puolueet. No vitsi, valehtelevat kansalle siitä riippumatta, mitä kirjoitan. Muiden puolueiden vaalipskaohjelmat selvitän syksyn aikana. #Suomi #politiikka #verotukset

Parahin absurdi twiittaaja, jopa omassakin linkissäsi todetaan, että kävijämäärät ovat alle 2019 tason. Mutta linkkisi ei käsittele lainkaan asian ydintä, mitä et ymmärtänyt. Sillä on suuri merkitys, keitä keskustassa asioi. Keskimääräisellä vihreällä sosiaaliturvaelätillä on juuri ja juuri varaa varvassukkiin, yrttiteehen ja kannabikseen. Liikkeet ja ravintolat eivät näistä tossuttelijoista kostu, vaan todellinen ostovoima on autoilijoiden käsissä. Siksi keskusta hiljalleen autioituu konkurssiin menevistä ravintoloista ja liikkeistä. #keskusta #talous #yhteiskunta

Ylen artikkelin mukaan ruuan hinta on nousemassa Euroopassa ilmastonmuutoksen takia. Kuitenkin täällä Suomessa ruuan hinta on ollut pitkään nousussa korruption ja duopolin takia. Kärsijöinä ovat maataloustuottajat ja tavallinen kansa, jonka ostovoima laskee samalla kun kauppaketjut tahkovat ennätystuloksia. Linkki Ylen artikkeliin: https://t.co/YBtHFx19Fa #ruoka #ilmastonmuutos #korruptio

SDP:n kasvuresepti alkaa näyttää selvältä: Tienaat → lisää veroa. Sijoitat → lisää veroa. Kulutat → lisää veroa. Ja kun ostovoima ja investoinnit kärsivät, ihmetellään taas miksei Suomi kasva. https://t.co/6dG52OU5WK #Suomi #verotus #talous

Marinin hallitus kiristi tuloveroa kolme kertaa. Eniten kiristettiin pienituloisten verotusta. Siksi Suomen kokonaisveroaste nousi maailman kärkeen 2022, työn tekemisen kannattavuus heikkeni ja suomalaisten ostovoima romahti. Sama meno jatkuu 2027, jos demarit voittavat. https://t.co/N29tmdPdBp #Suomi #verotus #poliikka

Veronkorotusten naamioiminen 'puolustusveroksi' olisi SDP:ltä härskiä mielikuvilla harhaanjohtamista ja takuuvarma keino suitsia orastavaa talouskasvua, ostovoimaa, sekä hyvälle mallille päässyttä tavallisten kansalaisten osakesäästämistä. Ei kiitos. 👎🏼 https://t.co/sMnfzlgGmA https://t.co/XHPs698Z3O #talous #Suomi #politiikka

Pääkaupunkiseudulla on mietitty ankarasti miten voitaisiin tehdä yrittämisestä taas vähän vaikeampaa, nostaa yritysten kuluja ja laskea ihmisten ostovoimaa. Ilmeisesti vihreäsiirtymä on hyvillä aikeilla rakennettu tie sosialismiin. https://t.co/5Iq47bhVc7 #yrittäjyys #kustannukset #vihreäsiirtymä

@MLuonuansuu Se, että veronalennus on "liian kallis" valtiolle, mutta "liian pieni" sen saajalle, kertoo tuon veronalennuksen kohdistuvan todella suurelle joukolle. Se on satojen miljoonien eurojen edestä lisää ostovoimaa kansalaisille. Jostain kumman syystä siitäkin vasemmisto valittaa. #Veronalennus #Ostovoima #Talous

Suomen alijäämien merkittävä ajuri: automaattiset indeksikorotukset. Kun hintataso vuosien 2022–2023 aikana nousi yhteensä noin 15–16%, indeksikorotukset nostivat automaattisesti 2/3 julkisista menoista kuten esimerkiksi työttömyyskorvauksia, asumistukia, mutta myös eläkkeitä. Samaan aikaan he, jotka rahoittivat julkisia menoja (eli yksityisellä työssä käyvät) näkivät ostovoimansa heikentyvän tuon 15% verran ja korkojen nousevan. Tämä oli siis täydellinen tasapäistämismyrsky. (Asiaa ei tietenkään auttanut, että nollakorkoaikana meillä oli päättäjiä jotka kuvittelivat, että valtion lainanotto on ikuisesti ilmaista. Ei sekään auttanut, että valtiokonttori muutti nollakorkoisten valtionlainojen kiinteät korot vaihtuvakorkoisiksi. Tai se, että julkisia pysyviä menoja päätösperusteisestikin kasvatettiin miljarditolkulla). #Suomi #Talous #Indeksikorotukset

Uskomaton tulos. 81 metriä. Adjektiivit ovat kokeneet melkoisen inflaation, suomalaisen ostovoiman suhteessa. https://t.co/djjUqRwaCn #Suomi #OstoVoima #Inflaatio

The significance of interest rate increases in the growth of the state budget's expenses is in the billion range. For this reason, they should be considered in the next electoral term as part of the debt brake. However, it must be ensured that especially the purchasing power of pensions remains sufficient as prices continue to rise. (translated)

Nähnyt muutamia keskusteluita keskikaljan ravintolahintojen noususta. Sen kun yhdistää vielä tähän niin alkaa ymmärtämään mikä se ”näkymätön jarru” meidän taloudessa on. Se on valtava se lasti, jota jokainen palkansaaja ja yritys kannattelee. Kun yhteiskunta niistää joka välissä palasen niin ei ole ostovoimaa ja kun ei ole ostovoimaa niin ei ole kulutusta eikä talous rullaa. Sitten me saamme täältä äksästä lukea mihin kaikkialle sitä rahaa tungetaan kun millään ei ole mitään väliä. #talous #ostovoima #keskustelu

When there are even 1.5 million retirees in Finland, it is essential to make changes that improve the purchasing power of retirees. If they can buy more services, for example from small and medium-sized enterprises, ultimately everyone would benefit from improved economic growth and employment. (translated)

Muskin omaisuus on osakevarallisuutta. Jotta Muskin omaisuus voitaisiin realisoida köyhille, jossain täytyy olla triljoona ostovoimaa, joka lunastaa osakkeet. Ja näin varallisuus vain siirtyy toiseen paikkaan, ja rikkaita on yhtä paljon kuin ennenkin. Silti tätä omaisuuden jakamisen olkiukkoa jakaa Ofcom, Sorsa Säätiöt ja muut julkisella tuella porsastelevat toimijat. #Taloustiede #OmaisuudenJakaminen #RikkaatJaKöyhät

Housing prices continue to decline. That's good news. More affordable housing significantly increases purchasing power that can be used for a better life. Hopefully, housing prices will drop further next year. That would be a big and valuable gift, especially for young Finns. (translated)