Search

Uniper -saagassa mikään ei mennyt odotusten mukaisesti. Putinin hyökkäyssota sinetöi epäonnistumisen. Ostotarjous tehtiin vuonna 2017 ja Uniper myytiin syksyllä 2022. Huomionarvoista on kuitenkin se, että tunnistetusti vihamielistä ostokohdetta ei otettu päättäväisesti haltuun, vaikka prosessi venyi ja hankaluudet kasaantuivat. Fortumilla oli vuonna 2020 mahdollista tehdä julkinen ostotarjous ja ostaa Uniper pois pörssistä. Kaikki viranomaisluvat sen läpiviemiseksi oli saatu, eikä mikään estänyt suunnitelman toteutumista. Sen sijaan päätettiin luvata Uniperille, että näin nimenomaisesti ei tehdä - kohteelle, joka oli alun perin, jatkuvasti ja julkisesti uhmakas omistajalleen. Ostamalla Uniperin kokonaan itselleen Fortumin strategiset yritys- ja tasejärjestelyt olisivat olleet mahdollisia Uniperilaisten vastustuksista huolimatta. Uniperin omistamat ruotsalaiset vesi- ja ydinvoimala -osakkuudet – joiden yksistään arvioitiin olevan 6 miljardin arvoiset – olisi voinut siirtää Fortumille ja laittaa Uniperin muu toiminta myyntikuntoon alkuperäisen strategian mukaisesti. Tämä olisi ollut loogista silloin 2020, kun tämä tuli mahdolliseksi. Siis ennen asioiden perkelöitymistä energiahintojen nousun ja Putinin hyökkäyssodan myötä. Mutta ainakin ennen 4.1.2022 julkaistua lisärahoituspakettia ja viimeistään sodan sytyttyä. Näin tekemällä Fortum olisi ”kotiuttanut” varsinaiset ostokohteensa Uniperkaupasta ja jäljelle jäänyt, fossiilista polttava Uniper olisi voitu laittaa myyntiin. Myös neuvotteluasema olisi tietenkin ollut erilainen kesällä 2022 kun kriisi syveni. Myöskään tiedonkulku ei oikein toiminut Fortumin ja valtion välillä. Yrityskaupat ovat Fortumin hallituksen omassa päätäntävallassa, eikä valtiolla ollut edustusta hallituksessa. Fortumin Uniperin ostotarjousaikeet vuodettiin jonkun toimesta julkisuuteen (Bloomberg) samana päivänä, kun oli tarkoitus kertoa omistusohjaukselle ostotarjoussuunnitelmista. Kun Fortum vuonna 2022 tammikuun 4. päivä, julkisti 4 + 4 mrd rahoitusjärjestelyn tuli se ilmeisesti yllätyksenä omistusohjaukselle. Lisäksi järjestely sitoi Fortumin Uniperin kohtaloon – jos jälkimmäinen menisi konkurssiin, myös Fortum menisi konkurssiin. Paljon oli siis pelissä, kun kuvio kriisiytyi kesällä 2022. Fortum saatiin kuin ihmeen kaupalla pelastettua konkurssilta, 4 + 4 mrd takaus ja laina saatiin takaisin, ja vieläpä 0,5 miljoonaa Uniperin osakkeista. Siinä kohtaa se ei ollut oikein minkään arvoinen koska Saksan valtio joutui rahoittamaan Uniperia 20 miljardilla ettei se menisi konkurssiin. Kuten alusta alkaen on ollut tiedossa, poliitikoiden osuus tässä saagassa on käytännössä nolla. Kauppoja hierottiin ja kriisiltä vältyttiin asiantuntija-armeijalla. Päätös olla ottamatta Uniperi haltuun oli Fortumin. #Uniper #Fortum #energia

Rotat jättävät uppoavan laivan. Ensin kaikki seisoivat rivissä. Sitten alkaa syyttely. Sitten tajutaan, että peli on pelattu. Sitten peräännytään takaisin koloon. Angela Merkel ottaa nyt etäisyyttä Bill Gatesin säätiöön. Hän kertoo, että säätiö painosti hallituksia rokotteisiin rahalla. Näin se menee. Kun laiva on vielä pinnalla, kaikki hymyilevät samoissa kuvissa. Kun vesi nousee, alkaa muistelu siitä, kuka oikeasti painosti. Psykologisesti tämä on klassista. Ensin yhteinen rintama. Sitten syyllisen etsintä. Sitten vetäytyminen. Ei anteeksipyyntöä. Ei vastuuta. Vain uusi asento, josta näyttää siltä, että “minäkin näin tämän jo silloinkin”. #politiikka #rokotteet #vastuu

Uues uuringus avastati Austraalias Lääne-Austraalias rohelise vesiniku looduslikud varud, mis võivad pakkuda pikaajalist puhta kütuse allikat ja aidata vähendada fossiilkütuste sõltuvust, kuid vesiniku kättesaadavus sõltub rockide koostisest ja mikroskoopilistest pragudest. #vesinik #energiauuringud #Australiana

EU jatkaa suomalaisten yritysten tappolinjaa. Nyt ovat vuorossa kyläkaupat. Euroopan Unionin F-kaasuasetus kieltää ilmastosyistä kylmäaineen, jota käytetään kauppojen kylmäkoneissa. Asetus pakottaa myymälät kalliisiin investointeihin, joihin useimmilla kyläkaupoilla ei ole varaa. Näin vaikeutetaan pienillä paikkakunnilla asuvien elämää. Kauppamatkat pitenevät, eikä kaikilla ole omaa autoa käytössään. Suomalaiset MEPit eivät tee mitään suomalaisten hyväksi. He haluavat pelastaa koko maapallon ja siksi suomalaiset kelpaavat vain maksajiksi utopistisiin unelmiin. EU:ssa on 60.000 työntekijää. Yhtä paljon kuin keskisuurissa Suomen kaupungeissa on asukkaita. Heille ei mitenkään riitä järkevää tekemistä, minkä vuoksi he ottavat käsittelyynsä erilaisia arjen elämän asioita. Kuten kompostit, hillopurkit, pullonkorkit ja tällä kertaa kyläkaupat. Suomi puolestaan toteuttaa kaikki yli EU:n vaatimusten. Kun komposteista EU vaati tilastotietoja, määräsi pähkähullu Suomi meille kompostitarkastajat. Siksi olen äimän käkenä siitä, ettei EU toteuttanut täysimääräisesti vuonna 2023 julkistettua esitystä energiatehokkuusdirektiivistä, joka olisi maksanut omissa kodeissaan asuville suomalaisille miljardien eurojen remonttikustannukset (kaikki rakennukset yhteensä 21 mrd€). Suomi osaltaan vaikutti siihen, ettei lopullinen direktiivi koske lainkaan asuinrakennuksia. Suomalaisille onneksi hallitus vaihtui neuvottelujen aikana. EU:n parlamentti ajoi komission esitystä kireämpää energiatehokkuutta. Tehdyn kompromissin puolesta äänestivät 2 vihreää, 2 kokoomuslaista sekä yksi demari ja yksi vasemmistoliiton edustaja. Jokainen tietää lukemattakin, että kokoomuksen Pietikäinen ajoi suomalaisia kurittavaa linjaa. Yksi mies kaatoi EU:n komission Suomi oli 1990-luvulla maailman kärkimaa sähköisen taloushallinnon toteuttamisessa. Kuvaavaa on, että kun Suomi siirtyi tositteettomaan tiliotteeseen 1992, Amerikassa uutisoitiin maksuliikenteen tehostamisesta neljän uuden helikopterin avulla. Ne kuljettivat shekkejä paikasta toiseen. Kun Suomi liittyi EU:n jäseneksi, se joutui harmonisoimaan kirjanpitolain EU:n direktiivien mukaiseksi. Olin valmistellut internetissä mahdollistavan kokonaan sähköisen kirjanpitolain. Jouduimme siirtämään sitä vuodella, koska arvioimme ministeriön johdon kanssa, ettei se menisi erillislakina läpi. Sen takia yhdistimme sähköisen taloushallinnon pykälät EU:n vaatimaan kirjanpitolain uudistukseen. EU:lla ei silloin ollut mitään säännöksiä asiaan liittyen. Ja kävi kuten ounastelimme, eduskunta luuli, että nettipykälät ovat osa EU-vaatimuksia ja laki meni heittämällä läpi. Se tuli voimaan 1997 alussa, jolloin olimme maailmassa ensimmäinen maa, jossa kokonaan sähköinen taloushallinto tositteineen voitiin pitää internetissä. Mutta kaikkialla vaanii byrokraatti tuhoja tehdäkseen. EU:n komissio oli 2001 valmistellut arvonlisäverodirektiivin saksalaisen konsultti-tilintarkastusyhtiön esityksen pohjalta. Yhtiö sai tuhotyöstään muutaman miljoonan D-markan palkkion. Esitys meni Suomessa lausunnolle ja jopa tilintarkastajien KHT-yhdistys kehui sen maasta taivaisiin. Onneksi kävin direktiivin läpi ja huomasin, että se tekisi suomalaisen sähköisen kirjanpidon laittomaksi. Oli pakko käydä vastahyökkäykseen. Otin yhteyttä noin 40-50:een EU:n virkamieheen, edustajaan ja veroasiantuntijaan eri EU-maissa. Lisäksi olin yhteydessä EK:n kansainväliseen yhteistyöfoorumiin. Vastakaikua ei tullut oikeastaan mistään. Kirjoitin 30-sivuisen selvityksen siitä, miksi direktiiviä ei pidä hyväksyä. Suomalaiset taloushallinnon ja nettipalvelujen yritykset tulivat esitykseni taakse ja maksoivat sen kääntämisen englanniksi. Otin suoraan yhteyttä hollantilaiseen sisämarkkinakomissaariin Frits Blokestein´iin ja Suomen komissaari Erkki Liikaseen. Kun Suomen virkanainen meni Brysseliin direktiiviä käsittelevään kokoukseen, pidimme ministeriössä kokouksen, jossa tukenani olevat yritykset painostivat virkanaiselle esityksen, joka hylkäisi direktiiviehdotuksen. Komissaari Liikanen otti asian omakseen ja direktiivi kaatui. Liikanen on myöhemmin todennut julkisesti, ettei ilman Vahteraa olisi onnistuttu. Muut maat eivät ymmärtäneet asiasta mitään. Jälkeenpäin ruotsalaiset asiantuntijat tunnustivat kansainvälisessä seminaarissa, että Suomi oli ainoa maa, joka ymmärsi mistä oli kyse. Voitimme. Pelastimme kaiken Suomessa vuosien aikana tehdyn työn. Esimerkiksi viitenumero tilisiirroissa otettiin käyttöön 1970-luvulla. Kun 2000-luvun alussa harmonisoitiin eurooppalainen tilisiirtosanoma, jouduttiin viitenumero lisäämään siihen ylimääräisenä tietona, koska sitä ei valtakunnallisesti muissa EU-maissa käytetty. Nykyisin kaikki vesitetään kompromisseilla, eikä Suomen etua Brysselissä aja käytännössä kukaan. Direktiivin kumoaminen osoitti, että EU:n tuhoisia direktiivejä pystytään estämään ilman MEPpejä, ilman virkamiesten puuduttavia kokouksia ja ilman rahaa kunhan Suomesta saadaan mukaan asian osaava henkilö, joka intohimoisesti puolustaa suomalaisia kansalaisia ja yrityksiä. Kuvassa tiliote ja tilisiirto ennen Vahteran keksintöä. Viitesiirrot käsiteltiin tuolloin automaattisesti, mutta muutoin tapahtumien käsittely oli manuaalista. Isossa suomalaisessa yrityksessä oli 4 maksuliikenteen hoitajaa – uudistuksen jälkeen riitti yksi puolipäiväinen. #EU #kyläkaupat #ilmasto

Onhan tämä ironista, että Venäjän vallan alla Suomi sai markan, eduskunnan, teollisuuden, vesivoiman ja sähköistymisen. EU:n vallan alla nämä kaikki puretaan yksi kerrallaan pois. Globalistien mielestä EU on hyväksi Suomelle. #Suomi #EU #globalismi

Investigadores da Universidade de Coimbra testaram com sucesso uma nova abordagem terapêutica utilizando vesículas extracelulares para a edição genética na doença de Machado-Joseph, aproximando-se de uma estratégia mais segura para tratar esta condição neurodegenerativa. #DoençaMachadoJoseph #TerapiaGénica #Neurociências

Tuore tutkimus Oulun yliopistosta viittaa siihen, että suolistobakteerien tuottamilla solunulkoisilla vesikkeleillä saattaa olla merkitystä Parkinsonin taudin kehittymisessä, sillä sairastavien potilaiden ulostenäytteissä havaittiin olevasta enemmän vesikkeleitä ja niiden koostumus oli erilainen verrattuna terveisiin yksilöihin. #Parkinson #suolistobakteerit #terveys

Matkalla Ylitorniolle vihkimään kalatietä yhdessä Ruotsin kuninkaan kanssa. Kalateiden rakentaminen on merkittävin osa Suomen ja Ruotsin yhteistä hanketta, jossa poistetaan ihmisen aiheuttamia vaellusesteitä Tornionjoen vesistöalueella. https://t.co/021dBEPkhS #kalatie #Ylitorniolla #Tornionjoki #FI #SE

Sinun @kokoomus ei ole sitten minun Kokoomus. Perustelen. Oikeistoblokki (Kok + PS + Kesk + KD + RKP / Liike Nyt -tyyppiset ei-sosialistiset puolueet) on saanut äänienemmistön lähes kaikissa eduskuntavaaleissa 1960 -luvun alusta lähtien, poikkeuksina vain vuodet 1958 ja 1966. Tilastokeskuksen ja vaalihistorian mukaan porvarillisten ja ei-sosialististen puolueiden ääniosuus on useimmiten ollut 55-60% tai enemmänkin. Silti hallitukset ovat toistuvasti olleet vasemmistojohtoisia tai punavihreitä kompromisseja. Miksi? ​Syitä on useita, eikä yksikään niistä perustu äänestäjien tahtotilan kunnioittamiseen: 1. ​Konsensuskulttuuri ja paitsioon joutumisen pelko. - Suomalaisessa hallituksen muodostamisessa on historiallisesti korostettu laajapohjaisuutta, kansallista yhtenäisyyttä ja kompromisseja. Keskusta on usein toiminut vaa'ankielenä, RKP vipuvartena, ja Kokoomuskin on ajoittain valinnut SDP:n kumppanikseen vastuullisuuden nimissä. Tuloksena on ollut äänestäjien enemmistön tahdon vesittyminen. 2. ​Blokkien puute ja vaalien jälkeiset lehmänkaupat. - Ilman selkeitä ennakkoblokkeja (kuten Ruotsissa tai monissa muissa Euroopan maissa) hallitusneuvotteluista tulee pelikenttä, jossa vähemmistö voi sanella ehtoja. SDP on ollut tässä taitava: vaikka sen ääniosuus on ollut 15-20 %, se on usein päässyt määrittelemään poliittista suuntaa. Vasemmisto on viimeksi saanut äänienemmistön vuonna 1966, mutta silti se on toistuvasti onnistunut kampeamaan itsensä hallitukseen. 3. ​Syvempi ongelma - onko "oikeisto" edes oikeistoa? - Tässä tullaan siihen, mitä moni meistä on pohtinut. Nykyinen Kokoomus ja SDP ovat monissa käytännön kysymyksissä lähempänä toisiaan kuin poliittisen kentän ääripäitä. EU-lainsäädäntö, virkamieskoneisto, sitovat kansainväliset sopimukset, ilmasto- ja maahanmuuttopolitiikan reunaehdot sekä mediaeliitin konsensus lukitsevat suuret linjat jo ennen vaaleja. Hallitusohjelmissa hiotaan lähinnä yksityiskohtia, mutta talouskasvuun, haittamaahanmuuttoon, kannustinloukkuihin, syntyvyyteen ja byrokratian paisumiseen liittyvät suuret ongelmat eivät ratkea riittävästi - olipa hallitus sitten oikeistolainen tai vasemmistolainen. Oikeisto - vasemmisto -jako on osin näytelmä, joka ylläpitää illuusiota valinnasta. Todellinen valta on siirtynyt eduskunnalta byrokratialle ja ylikansallisille rakenteille. ​Äänestäjien tahtotilan vähättely on lopetettava. Blokkivaalit tai ennakkositoumus oikeistohallituksen muodostamisesta (vaikka SDP olisikin suurin puolue) olisivat askel kohti selkeyttä: äänestäjä tietäisi, mitä saa. Sekään ei kuitenkaan riitä, jos oikeistoblokki itsessään on vain laajennettu demaripuolue Kokoomuksella höystettynä. Tarvitaan aitoa vaihtoehtoa - politiikkaa, joka asettaa työn, perheen, osaamisen, rajojen hallinnan ja kansallisen edun etusijalle uhrihierarkioiden, itsetuhoisen empatian ja symbolisen hyvesignaloinnin sijaan. ​Suomen poliittinen järjestelmä kaipaisi syvempää remonttia: pidempiä vaalikausia (esim. 6 vuotta), vähemmän puolueita ja vähemmän kansanedustajia, byrokratian karsimista sekä valiokuntaviidakon harventamista. Vasta sitten äänestäjien enemmistön tahto voi toteutua ilman, että se laimenee neuvotteluissa ja virkamieskoneistossa. ​Oikeistohallitus on välttämätön, mutta sen on oltava oikeasti oikeistolainen - ei vain nimilappu. Muuten sama teatteri jatkuu. Siksi sinun Kokoomus ei ole minun Kokoomus. #Politiikka #Oikeisto #Vaalit

Tuuli- ja aurinkosähkön tuotanto Suomessa saavutti heinäkuussa ennätyksellisen tason, kun tuulivoimalat tuottivat 1,1 terawattituntia sähköä, mikä on 23 prosenttia enemmän kuin viime vuonna, ja aurinkosähkön tuotanto kasvoi yli 17 prosenttia, vaikka vesivoimatuotantoa rajoitti kuivuus. #tuulivoima #aurinkosähkö #energia