Search

Tommi Kinnunen wished a happy Aleksis Kivi and Finnish Literature Day. He wrote that Kivi did not graduate from university, received treatment for mental health issues, lived on grants, and published a novel that received a devastating reception. According to Kinnunen, Kivi's influence on language and literature was significant. #AleksisKivi #SuomalainenKirjallisuus #Mielenterveys (translated)

We observed that the gene regulatory mechanisms related to energy production and DNA repair have remained astonishingly stable in Jonathan for nearly two centuries, says Justin Gerlach, a researcher from the University of Cambridge who participated in the study, in a university press release. #JonathanKilpikonna #Pitkäikäisyys #Ikääntyminen (translated)

According to the author, the exercise could not be kept secret if two helicopters were buzzing around near Aalto University for about half an hour around 3 PM. She noted that there were hundreds of Finnish and foreign students in the area, as well as acoustics-related laboratories and measurement devices, and added that there was free information flow in Finland. #AaltoYliopisto #Opiskelijat #Tiedonvälitys #FI (translated)

I myself noticed that I was contemplating Aw-Mussen's education in Medina, Saudi Arabia, where the university teaches, as I understand it, a strict interpretation of Wahhabi Islam, which can be considered extremely radical and in some respects Islamofascist. #islam #koulutus #SaudiArabia (translated)

Aloitan tänään salkunhoitajana Aristoi Capital Managementissä. Hoidan yhdessä salkunhoitaja Antti Bergholmin kanssa uutta Aristoi Arvonkasvattajat -rahastoa. Arvonkasvattajat sijoittaa yhtiöihin, jotka ovat pääoman allokaation mestareita. Toisin sanoen rahasto sijoittaa yhtiöihin, joilla on meidän todentama taito sijoittaa kassavirtansa kannattavasti takaisin oman liiketoiminnan kasvattamiseen tai yritysostoihin. Sijoitusfilosofia pohjautuu arvosijoittamiseen "ostamme 50 sentillä yhden euron" -hengessä. Matka sijoittamisen parissa tähän pisteeseen on ollut jälkikäteen katsoen luonteva. Aloitin sijoittamisen sattuman kautta 2009. Äitini oli lainannut kirjastosta pörssiaiheisia kirjoja. Sain juuri omat kirjani luettua ja katselin pöydällä lojuvia pörssikirjoja. Mitähän noista voisi oppia, mietin. Samalla tilille oli kertynyt hieman säästöjä töistä sekä ennakkoperintöä. Korot olivat nollassa, inflaatio mietitytti ja tuottoa oli saatava. Pian säästöjen töihin laittamisesta tulikin intohimoinen vapaa-ajan harrastus ja syventyvä opinahjo. Historia on toinen harrastukseni. Yliopistossa opiskelin taloushistoriaa, mikä on tuonut valtavasti lisäperspektiiviä sijoittamiseen ja nykypäivän ilmiöihin. Historia on hieno harrastus, mutta työkseni en sitä kuitenkaan aikonut tehdä. Miten sitten päästä sijoitusalalle töihin? Vaikka takana on tuhansien tuntien vapaa-ajalla tehtyä opiskelua, paperilla se ei riittänyt. Onneksi törmäsin @Inderes:iin Hain Inderesille alunperin analyytikoksi keväällä 2016, koska muita paikkoja ei ollut tarjolla. En sillä kertaa saanut paikkaa, mutta tj @mikaelrautanen sanoi että pysytään yhteydessä. Sitten jo Nordea-ajoilta kaverini @PetriGostowski (nyt pääanalyytikkona Inderesillä) pääsi analyytikoksi. Pian hän vinkkasi, että nyt Inderesillä haetaan jonkinlaista somettajaa. Tässä oli tilaisuuteni: hain paikkaa, ja sain sen. Olen käynyt lukuisilla videoilla läpi Inderesin yhteisörakentamisen vaiheita, joten en kertaa niitä tässä. Olen kiitollinen melkein 10 vuodesta Inderesillä: rakensimme hienon sijoittajayhteisön. Minulle annettiin vapaat kädet tehdä sisältöä, mistä nautin suuresti ja se toimi yleisöllekin. Työ yhteisönrakentajana oli melkein 100 %:sti myös intohimoinen harrastus. Viime vuosina tiedostin, että sijoittamisesta puhumisen ja vapaa-ajalla sijoittamisen lisäksi olisi hienoa tehdä sitä työkseen. Sijoittaminen kahmaisi leijonanosan vapaa-ajasta, mutta etenkin perheellisenä vapaa-ajan prioriteetit muuttuvat. 2023 keväällä Berkshire Hathawayn yhtiökokouksessa törmäsin Aristoin tiimiin ja perheemme ystävystyivät Aristoin sijoitusanalyytikon Nikolaos Vlassiksen kanssa. Kävimme usein syömässä ja keskustelemassa intohimoisesti osakkeista ja liiketoiminnoista. Tänä vuonna nousi esille ajatus uudesta rahastosta ja ajatus minusta Antin kanssa salkunhoitajana siihen. Pitkän harkinnan jälkeen rahasto eteni ja minä ilmoitin olevani käytettävissä salkunhoitajan työhön. 2009 alkaneella sijoitustaipaleellani alkaa nyt uusi jakso. #sijoittaminen #rahastot #arvosijoittaminen

13 pohjoisafrikkalaista = 1 henkeen ja terveyteen kohdistunut rikosepäily Jokaista 13:a Pohjois-Afrikasta tulevaa 18–29-vuotiasta miestä kohden kirjataan Suomessa yksi henkeen ja terveyteen kohdistunut rikosepäily joka vuosi Voiko tämän hyväksyä? Lähde: Helsingin yliopisto https://t.co/kVkot4Fx5l #Suomi #rikollisuus #maahanmuutto

30% naisista mt-kuurilla. Varmasti selittää miksi ajatus nojaa vasemmalle. Jos oma onnellisuus on kiinni julkisen maksamista lääkkeistä, varmaan haluat että julkinen jatkaa maksamista. Nyt alkoi kirkastua miksi erityisesti vihreät puhuu koko ajan niistä mt-ongelmista. Ne on äänestäjiä. Tuleeko vihreiden 8% käytännössä kokonaan yliopisto-opiskeluita suorittavilta naisilta, joilla ilmastostressi? #mtongelmat #ilmastohuolet #naistenoikeudet

Arhimedes istui tablettinsa ääressä, kun roomalainen sotilas tappoi hänet. Kuulostaako luonnolliselta? Ei oikein. Ja kuitenki juuri sinne voimme päätyä, jos “päivitämme” mennyttä aikaa tarpeeksi. Melkein jokahisessa kulttuurissa on vanhempien kirjailijoiden nykyaikaistettuja painoksia, ja samalla keskustellaan oikeinkirjoituksesta, sanastosta, toimituksellisista huomautuksista ja tekstin sovittamisesta nykyajan lukijalle. Yksi antiikkikauppias sanoi miulle kerran, jotta “ajan patina antaa arvoa” ja voi olla juuri se, mikä erottaa alkuperäisen halvasta kopiosta. Avaan Constantin Noican “Sunnuntaiesseet”, tulen Humanitas-kustantamon vuoden 1992 painoksen esipuheeseen ja luen, jotta “oikeinkirjoitus on päivitetty”. Noican lukeminen olisi voinut olla kävely 1930- ja 1940-luvuille. Sen sijah teemme tuon kävelyn nykyajan lasit silmillä, mukavasti Uberissa istuen, ilman pelkoa eksymisestä — siis ilman vaaraa, ettemme ymmärtäisi sen ajan sanoja, jotka olisi voitu yksinkertaisesti “kääntää” alaviitteissä. Entä jos ottaisimme myös sen ajan sanomalehdet ja “päivittäisimme” ne? Ja ehkä voisimme tehdä myös sen ajan mainoksille rebrandingin, jotta neuronimme eivät joutuisi liikaa töihin, aivan kuin olisimme escape roomissa. Miksi pysähtyä siihen? Voisimme päivittää myös historian oppikirjat ja kirjoittaa, jotta Syrakusan Arhimedeen tappoi roomalainen sotilas hänen tehdessään matematiikkaa tabletillaan. Perusajatus pysyy samana, eikö niin? Vain aikakausi katoaa. Ja vielä yksi asia: miksi matemaatikot eivät “päivitä” Pythagorasta? He voivat muuttaa merkintätapaa. He voivat selittää todistuksen toisella tavalla. He voivat jopa rakentaa piirroksen verkossa animaation avulla niin, että se syntyy oppilaiden silmien edessä. Mutta Pythagoraan lause pysyy Pythagoraan lauseena. Kun siis luemme vanhempaa kirjailijaa, miksi emme säilyttäisi myös hänen aikansa kieltä — ja panisi nykyajan selityksiä huomautuksiin? Ja vielä yksi viimeinen kysymys Humanitasille ja yliopistojen kirjallisuus- ja filologiaosastojen ihmisille: jos tämän päivän koululaiset “päivittävät” teidät muutaman vuosikymmenen päästä # ja emoji’loilla, pidättekö siitä? #Humanitas #ConstantinNoica #Noica #Sunnuntaiesseet #Arhimedes #Pythagoras #Hashtag #Emoji #MrStorywise #PäivitettyOikeinkirjoitus #KielenHistoria #20260920_1926 #Karjala #Karelian #Suomi #Finland #Kirjallisuus #Historia

Arkhimedes oli tabletillaan, kun roomalainen sotilas tappoi hänet. Kuulostaako luontevalta? Ei oikein. Ja silti juuri tähän voidaan päätyä, jos menneisyyttä “päivitetään” tarpeeksi pitkälle. Lähes jokaisessa kulttuurissa on vanhempien kirjailijoiden modernisoituja painoksia, ja niiden ympärillä käydään keskustelua oikeinkirjoituksesta, sanastosta, toimituksellisista huomautuksista ja tekstien mukauttamisesta nykyajan lukijalle. Eräs antiikkikauppias sanoi minulle kerran, että “ajan patina tuo arvoa” ja voi olla juuri se, mikä erottaa alkuperäisen halpajäljennöksestä. Avaan Constantin Noican “Sunnuntaiesseet”, pääsen Humanitasin vuoden 1992 painoksen kustantajan esipuheeseen ja huomaan, että “oikeinkirjoitus on päivitetty”. Noican lukeminen olisi voinut olla kävelyretki 1930- ja 1940-luvuille. Sen sijaan teemme tuon matkan nykyaikaiset silmälasit päässä, mukavasti Uberissa istuen, ilman pelkoa eksymisestä — eli siitä, ettemme ymmärtäisi ajan sanoja, jotka olisi voitu yksinkertaisesti “kääntää” alaviitteissä. Entä jos ottaisimme myös aikakauden sanomalehdet ja “päivittäisimme” ne? Ja ehkä meidän pitäisi myös rebrändätä ajan mainokset, jotta neuronimme eivät joutuisi työskentelemään liikaa, aivan kuin olisimme escape roomissa. Miksi pysähtyä siihen? Voisimme päivittää myös historian oppikirjat ja kirjoittaa, että Syrakusan Arkhimedeen tappoi roomalainen sotilas tämän tehdessä matematiikkaa tabletillaan. Perusajatus säilyy samana, eikö niin? Vain aikakausi katoaa. Ja vielä yksi asia: miksi matemaatikot eivät “päivitä” Pythagorasta? He voivat muuttaa merkintätapaa. He voivat selittää todistuksen eri tavalla. He voivat jopa rakentaa kuvion verkossa animaation avulla niin, että se syntyy oppilaiden silmien edessä. Mutta Pythagoraan lause pysyy Pythagoraan lauseena. Kun siis luemme vanhempaa kirjailijaa, miksi emme säilyttäisi myös hänen aikansa kieltä — ja laittaisi nykyaikaisia selityksiä huomautuksiin? Ja vielä yksi viimeinen kysymys Humanitasille ja yliopistojen kirjallisuuden ja filologian ihmisille: jos tämän päivän koululaiset “päivittävät” teidät muutaman vuosikymmenen päästä # -merkeillä ja emojeilla, pitäisittekö siitä? #Humanitas #ConstantinNoica #Noica #Sunnuntaiesseet #Arkhimedes #Pythagoras #Hashtag #Emoji #MrStorywise #PäivitettyOikeinkirjoitus #KielenHistoria #20260920_1926 #Suomi #Finnish #Kirjallisuus #Historia

Arkhimedes oli tabletillaan, kun roomalainen sotilas tappoi hänet. Kuulostaako luontevalta? Ei oikein. Ja silti juuri tähän voidaan päätyä, jos menneisyyttä “päivitetään” tarpeeksi pitkälle. Lähes jokaisessa kulttuurissa on vanhempien kirjailijoiden modernisoituja painoksia, ja niiden ympärillä käydään keskustelua oikeinkirjoituksesta, sanastosta, toimituksellisista huomautuksista ja tekstien mukauttamisesta nykyajan lukijalle. Eräs antiikkikauppias sanoi minulle kerran, että “ajan patina tuo arvoa” ja voi olla juuri se, mikä erottaa alkuperäisen halpajäljennöksestä. Avaan Constantin Noican “Sunnuntaiesseet”, pääsen Humanitasin vuoden 1992 painoksen kustantajan esipuheeseen ja huomaan, että “oikeinkirjoitus on päivitetty”. Noican lukeminen olisi voinut olla kävelyretki 1930- ja 1940-luvuille. Sen sijaan teemme tuon matkan nykyaikaiset silmälasit päässä, mukavasti Uberissa istuen, ilman pelkoa eksymisestä — eli siitä, ettemme ymmärtäisi ajan sanoja, jotka olisi voitu yksinkertaisesti “kääntää” alaviitteissä. Entä jos ottaisimme myös aikakauden sanomalehdet ja “päivittäisimme” ne? Ja ehkä meidän pitäisi myös rebrändätä ajan mainokset, jotta neuronimme eivät joutuisi työskentelemään liikaa, aivan kuin olisimme escape roomissa. Miksi pysähtyä siihen? Voisimme päivittää myös historian oppikirjat ja kirjoittaa, että Syrakusan Arkhimedeen tappoi roomalainen sotilas tämän tehdessä matematiikkaa tabletillaan. Perusajatus säilyy samana, eikö niin? Vain aikakausi katoaa. Ja vielä yksi asia: miksi matemaatikot eivät “päivitä” Pythagorasta? He voivat muuttaa merkintätapaa. He voivat selittää todistuksen eri tavalla. He voivat jopa rakentaa kuvion verkossa animaation avulla niin, että se syntyy oppilaiden silmien edessä. Mutta Pythagoraan lause pysyy Pythagoraan lauseena. Kun siis luemme vanhempaa kirjailijaa, miksi emme säilyttäisi myös hänen aikansa kieltä — ja laittaisi nykyaikaisia selityksiä huomautuksiin? Ja vielä yksi viimeinen kysymys Humanitasille ja yliopistojen kirjallisuuden ja filologian ihmisille: jos tämän päivän koululaiset “päivittävät” teidät muutaman vuosikymmenen päästä # -merkeillä ja emojeilla, pitäisittekö siitä? #Humanitas #ConstantinNoica #Noica #Sunnuntaiesseet #Arkhimedes #Pythagoras #Hashtag #Emoji #MrStorywise #PäivitettyOikeinkirjoitus #KielenHistoria #20260920_1926 #Suomi #Finnish #Kirjallisuus #Historia

Lähes jokaisessa kulttuurissa on vanhempien kirjailijoiden modernisoituja painoksia, ja niiden ympärillä käydään keskustelua oikeinkirjoituksesta, sanastosta, toimituksellisista huomautuksista ja tekstien mukauttamisesta nykyajan lukijalle. Eräs antiikkikauppias sanoi minulle kerran, että “ajan patina tuo arvoa” ja voi olla juuri se, mikä erottaa alkuperäisen halpajäljennöksestä. Avaan Constantin Noican “Sunnuntaiesseet”, pääsen Humanitasin vuoden 1992 painoksen kustantajan esipuheeseen ja huomaan, että “oikeinkirjoitus on päivitetty”. Noican lukeminen olisi voinut olla kävelyretki 1930- ja 1940-luvuille. Sen sijaan teemme tuon matkan nykyaikaiset silmälasit päässä, mukavasti Uberissa istuen, ilman pelkoa eksymisestä — eli siitä, ettemme ymmärtäisi ajan sanoja, jotka olisi voitu yksinkertaisesti “kääntää” alaviitteissä. Entä jos ottaisimme myös aikakauden sanomalehdet ja “päivittäisimme” ne? Ja ehkä meidän pitäisi myös rebrändätä ajan mainokset, jotta neuronimme eivät joutuisi työskentelemään liikaa, aivan kuin olisimme escape roomissa. Miksi pysähtyä siihen? Voisimme päivittää myös historian oppikirjat ja kirjoittaa, että Syrakusan Arkhimedeen tappoi roomalainen sotilas tämän tehdessä matematiikkaa tabletillaan. Perusajatus säilyy samana, eikö niin? Vain aikakausi katoaa. Ja vielä yksi asia: miksi matemaatikot eivät “päivitä” Pythagorasta? He voivat muuttaa merkintätapaa. He voivat selittää todistuksen eri tavalla. He voivat jopa rakentaa kuvion verkossa animaation avulla niin, että se syntyy oppilaiden silmien edessä. Mutta Pythagoraan lause pysyy Pythagoraan lauseena. Kun siis luemme vanhempaa kirjailijaa, miksi emme säilyttäisi myös hänen aikansa kieltä — ja laittaisi nykyaikaisia selityksiä huomautuksiin? Ja vielä yksi viimeinen kysymys Humanitasille ja yliopistojen kirjallisuuden ja filologian ihmisille: jos tämän päivän koululaiset “päivittävät” teidät muutaman vuosikymmenen päästä # -merkeillä ja emojeilla, pitäisittekö siitä? #Humanitas #ConstantinNoica #Noica #Sunnuntaiesseet #Arkhimedes #Pythagoras #Hashtag #Emoji #MrStorywise #PäivitettyOikeinkirjoitus #KielenHistoria #20260920_1926 #Suomi #Finnish #Kirjallisuus #Historia

Mitähän @elinavaltonen kuvitteli saavuttavansa liittäessään Suomen Ison-Britannian vasemmistohallituksen julistukseen, kun kokoomuksen sisarpuoluekin @Conservatives kritisoi ko. ulostuloa jyrkästi. Seuravaksi ehkä nykyinenkin ulkoministeri kutsutaan Gazan islamilaisen yliopiston kunniatohtoriksi... #Suomi #Politiikka #Ulkopolitiikka

Rettelöit, aiheutat vahinkoa, niskoittelet poliisia vastaan.. ..joten tulet lopulta heitetyksi maasta pihalle. Toimittaja, yliopistoprofessori ja elämäntapaintiaani itse huutavat vääryyttä ja fasismin nousua. Etusivun ykkösuutinen Hesarissa. 🙄 https://t.co/e3AfHLzxeI #vääryys #fasisminnousu #uutiset