Search

The European Commission has preliminarily concluded that Kkr provided inaccurate and misleading information during the investigation into the acquisition of NetCo, Tim's fixed network, due to unjustified price increases reported by third-party operators. #Kkr #CommissioneUE #NetCo (translated)

"Revelation with serious consequences": Charles Alloncle reveals that "KKR holds 52.7% of Mediawan", the main beneficiary of France TV contracts. With Providence Equity and North Road, American capital would therefore represent nearly 70% of the group. https://t.co/s0cXjELCJO #Mediawan #FranceTV #Investissement (translated)

Και εκεί αντι επιτέλους να υπάρξει η ανάλογη στήριξη τραβιέται η πριζα με τις 2 μιζαρες της Ρίο Αβε που δημιουργούν πρόβλημα στα διαβατήρια. Ανασταινει τον φίλο του ο ηγετης τη μέρα του μνημοσυνου και η ομαδα καταρρέει χωρις φρένο. https://t.co/Kkrfgb9O2k #αθλητικά #ποδόσφαιρο #ΡίοΑβε

Le groupe néerlandais Accell, premier fabricant européen de vélos, a été placé en cessation de paiements, menaçant la survie de plusieurs marques de vélos en Europe, en raison de l'accumulation de stocks excédentaires et d'une gestion financière défaillante après son rachat en 2022 par le fonds américain KKR. #Accell #industrieDuVélo #cessationDePaiements

Hacker haben in den letzten Wochen durch Telefonanrufe versucht, in die Netzwerke führender US-Finanzunternehmen wie Blackstone, KKR und Apollo Global Management einzudringen, indem sie Mitarbeiter mit einer als Social Engineering bekannten Taktik täuschten, um an Passwörter zu gelangen und Lösegeld zu erpressen. #HackerAngriffe #SocialEngineering #Finanzsicherheit

Shell steekt winst uit verkoop gesubsidieerde wind- en zonneparken in eigen zak Ja, u leest het goed. Shell trekt de stekker uit zijn Europese wind- en zonneparken. Het concern verkoopt zijn volledige onshoreportefeuille aan TotalEnergies, dat vervolgens een belang van 50 procent in een deel van de projecten doorverkoopt aan de Amerikaanse private-equityreus KKR. In Nederland gaat het om ongeveer 254 MW aan vermogen: de parken in Emmen (Pottendijk), Terneuzen (Koegorspolder en Sas van Gent), Moerdijk en Heerenveen. Projecten die jarenlang met forse SDE-subsidies tot stand zijn gekomen. Die subsidies deden precies waarvoor ze bedoeld waren: het investeringsrisico voor Shell grotendeels wegnemen. De overheid vulde het verschil aan tussen de kostprijs van duurzame elektriciteit en de marktprijs. Daardoor kon Shell deze projecten met een zeer beperkt financieel risico ontwikkelen en bouwen. Nu de windturbines en zonnepanelen eenmaal draaien, stapt het bedrijf uit de markt, incasseert de verkoopwinst en belandt de fysieke infrastructuur in buitenlandse handen. De Nederlandse overheid blijft ondertussen de afgesproken subsidies gewoon uitkeren, alleen voortaan aan TotalEnergies en KKR. De contracten bevatten geen clausule die daar iets tegenover stelt. De Rijksdienst voor Ondernemend Nederland hanteert geen clawback-clausule, geen verplichte winstdeling en geen beperkingen voor een nieuwe buitenlandse eigenaar. Ja, u leest het goed: infrastructuur die met publiek geld is gebouwd, kan met winst worden verkocht zonder dat de belastingbetaler daar ook maar iets van terugziet. Publiek geld fungeert zo als gratis geldboom. De belastingbetaler draagt het risico, het bedrijfsleven incasseert de meerwaarde en de infrastructuur verdwijnt over de grens. Lokale gemeenschappen blijven achter met de windmolens en zonneweides als permanente horizonvervuiling, terwijl de financiële opbrengsten naar buitenlandse investeerders vloeien. De overheid, die de royale subsidies verstrekte, staat met lege handen. Het contrast met Shells fiscale positie in Nederland maakt dit nog wranger. Dankzij fiscale constructies en afschrijvingen betaalt het concern hier al jarenlang relatief weinig vennootschapsbelasting. Tegelijkertijd werden investeringen ondersteund met staatssteun, waardoor de risico's grotendeels door de overheid werden afgedekt. De verhouding is daarmee opvallend eenzijdig: de staat neemt het risico, Shell maximaliseert het rendement en de uiteindelijke verkoopwinst verdwijnt via internationale bedrijfsstructuren uit Nederland. Waarom dit systeem zo is ingericht, en met medeweten van welke ambtenaren en ministeries, is mij volstrekt onduidelijk. Hier ligt een uitgelezen kans voor de minister van Financiën. Het begrotingstekort is structureel, de energietransitie kost miljarden en Den Haag zoekt voortdurend naar extra inkomsten. Is het dan niet logisch om bij toekomstige SDE-beschikkingen, en waar juridisch mogelijk ook bij bestaande regelingen, een terugbetalingsverplichting op te nemen bij verkoop? Wie een met publiek geld gesubsidieerd energieproject met winst verkoopt, betaalt een deel van de ontvangen subsidie terug. Niet als straf, maar als logische voorwaarde: wie het risico niet droeg, kan ook niet de volledige verkoopwinst opeisen tenslotte. Begrijp mij goed: dit is geen anti-ondernemersmaatregel. Dit is simpelweg gezond rentmeesterschap. Publiek geld is bedoeld om de energietransitie te versnellen, niet om een risicoloze springplank te vormen voor internationale investeerders die bij verkoop de volledige winst incasseren. Shell is immers geen nutsbedrijf met een publieke taak, maar een beursgenoteerde onderneming die investeert waar het rendement het hoogst is. Kennelijk leveren olie, gas en de handel daarin momenteel meer op dan het exploiteren van wind- en zonneparken. De Nederlandse politiek heeft Shell jarenlang behandeld als een onmisbare partner in de energietransitie. Die illusie is inmiddels definitief doorgeprikt. Zodra de projecten volwassen zijn en de verkoopwinst lonkt, vertrekt Shell en blijft de overheid met lege handen achter. Als de politiek werkelijk de overheidsfinanciën op orde wil brengen, is het niet meer dan redelijk dat de staat niet alleen de risico's deelt, maar ook meedeelt in de successen die met belastinggeld mogelijk zijn gemaakt. Anders blijft de Nederlandse belastingbetaler keer op keer de rekening betalen, terwijl de winst in het buitenland belandt. De vraag is dan ook niet of dit systeem scheef is, maar of @Minister_FIN bereid is het eindelijk recht te trekken? #Energietransitie #Duurzaam #Shell

Η TotalEnergies ανακοίνωσε την εξαγορά των χερσαίων δραστηριοτήτων ανανεώσιμων πηγών ενέργειας της Shell στην Ευρώπη, περιλαμβάνοντας παραγωγική δυναμικότητα περίπου 4 GW, ενώ παράλληλα σχεδιάζει να πουλήσει ποσοστό 50% σε άλλα αιολικά και ηλιακά έργα στην αμερικανική KKR, επιδιώκοντας την优化分配 των κεφαλαίων της στους τομείς αυτούς. #TotalEnergies #Shell #ΑνανεώσιμεςΠηγέςΕνέργειας

Totalenergies a annoncé l'acquisition des activités d'énergies renouvelables terrestres de Shell en Europe et la vente de 50% de ses parcs solaires et éoliens à KKR pour 1,8 milliard d'euros, dans le but d'accélérer son développement dans le secteur de l'électricité verte tout en cherchant à maintenir sa rentabilité. #Totalenergies #EnergiesRenouvelables #Shell

TotalEnergies a annoncé l'acquisition des activités d'énergie renouvelable terrestres de Shell en Europe et la vente de 50 % d'un portefeuille d'actifs à KKR, avec des transactions devant être finalisées d'ici fin 2026 sous réserve d'approbation. #TotalEnergies #Shell #ÉnergieRenouvelable

Caruna - poliittisen tyhmyyden ylistys Espanjalainen, monikansallinen energiayhtiö Iberdrola kertoi 21.7.2026 ostavansa sähköverkkoyhtiö Carunan. Fortum myi 2013 sähköverkkoyhtiönsä sijoittajille 2,55 miljardilla eurolla. Kauppa toteutui 2014 alussa. Ostajina olivat suomalaiset eläkevakuutusyhtiöt Keva (12,5 %) ja LähiTapiola Eläkeyhtiö (7,5 %) sekä kansainväliset infrastruktuurisijoittajat First State Investments (40 %) ja Borealis Infrastructure (40 %). Ostajat omistivat ostajayhtiön Caruna Oy:n (alkuaan Suomi Power Networks Oy). Fortum ei olisi pystynyt myymään verkkoyhtiöitä Fortum Espoo Distribution Oy:tä eikä Fortum Sähkönsiirto Oy:tä ilman Suomen hallituksen lupaa. Luvan antoi omistusohjausministeri Pekka Haavisto (vihr), ja päällepäsmäreinä olivat kokoomusministerit Jyrki Katainen ja Jan Vapaavuori. Kaupan jälkeen omistajat ovat vaihtuneet useampaan kertaan. Eläkevakuuttaja Keva myi omistuksensa Ruotsiin AMF-eläkevakuutusyhtiölle. Kauppahintaa ei ole julkistettu. LähiTapiolan omistus on siirtynyt omistusjärjestelyissä eläkevakuutusyhtiö Elolle. Ulkomaiset omistajat ovat ennen uusinta kauppaa KKR (yhdysvaltalainen pääomasijoittaja) 40 % ja Ontario Teachers' Pension Plan (kanadalainen eläkerahasto) 40 %. Ostaja Iberdrolan mukaan yrityskaupassa Carunan arvo on viisi miljardia euroa. Iberdrola maksaa 80 prosentin omistusosuudesta kaksi miljardia euroa. Pohjoismaiset eläkerahastot AMF ja Elo jäävät omistamaan loput 20 prosenttia yhtiöstä. Viimeisen Carunan tilinpäätöksen 2025 mukaan yhtiöllä on korollisia velkoja 4,1 miljardia euroa. Carunan satumaiset voitot Suomessa on siirretty korkoina ulkomaille, eikä tältä osin ole maksettu veroja Suomessa. Carunan aloittaessa Suomessa se oli velaton yhtiö. 12 vuodessa yhtiö on kerännyt uutta velkaa 4,1 miljardia. Tämä johtuu siitä, että kauppahinnat maksetaan yhtiötä velkaannuttamalla, eivätkä ostajat maksa niitä omilla rahoillaan. Caruna on velkaannutettu niin tehokkaasti, ettei sillä ole konsernitasolla omaa pääomaa lainkaan. Kun velat ovat yhtiöllä, se voi nostaa sähkönsiirtohintoja käytännössä niin paljon kuin kehtaa. Eivätkä ulkomaalaiset sijoittajat häpeä hinnan korotuksia, koska he eivät sitä itse koe eikä näe. On siis selvää, että uuden ostajan myötä velat tulevat edelleen kasvamaan ja hinnat nousemaan. Fortum sai siirtoyhtiön myynnistä 2,55 miljardia ja sen rahan Fortum sijoitti Uniperiin. Lopputuloksen tiedämme kaikki. Energiayhtiö Iberdrola maksaa 2 miljardia euroa 80 %:sta osakkeista, joiden arvo ei ole miljardiakaan (5 mrd miinus velat 4,1 mrd = 0,9 mrd, josta 80 % 0,7 mrd). Suomalaisille sähkön kuluttajille on edessä kylmää kyytiä. Vaikka olen sosialismin vastustaja, ei tästä sähkökurjuudesta selvitä muutoin kuin kansallistamalla Caruna. Se tulisi alentamaan myös muiden sähkönsiirtoyhtiöiden siirtohintoja. Tai tekemällä 2,1 miljardin euron ostotarjous osakkeista ja jollain tavoin selittämällä, että sähkö on välttämätön hyödyke, joka ei saa huoltovarmuuden takia olla ulkomaisten pelinappulana ja näin estää uusi omistajavaihdos ulkomaalaisille. #energia #verkkoyhtiö #talous

Offener Brief an Lennart Pfahler .@LennartPfahler Sehr geehrter Herr Pfahler, Sie schreiben über mich: „Nehmt diesem Menschen die KI weg, das ist ja unerträglich.“ Das ist bemerkenswert – gerade aus dem Hause Axel Springer. Denn Axel Springer arbeitet selbst mit Palantir zusammen, dem von Peter Thiel mitgegründeten Daten- und Softwarekonzern. Palantir beschreibt Axel Springer öffentlich als Kunden: Mithilfe von Foundry sowie KI- und Machine-Learning-Funktionen werden unter anderem Leserverhalten, Werbung und datenbasierte Entscheidungen analysiert. Axel Springer berichtete bereits 2019 über den Einsatz von Palantir-Software zur Optimierung datenbasierter Entscheidungsprozesse im Nachrichtengeschäft. Und es geht noch weiter: Alex Karp, Mitgründer und CEO von Palantir, saß von April 2018 bis Ende 2019 im Aufsichtsrat der Axel Springer SE. Anschließend wurde er Mitglied des im Zuge des KKR-Einstiegs gebildeten Gesellschafterausschusses. Axel Springer präsentierte Karp zudem öffentlich als wichtigen Digitalisierungsexperten; Mathias Döpfner interviewte ihn ausführlich über KI, Datenanalyse und Privatsphäre. Mit anderen Worten: Wenn ein großer Medienkonzern Palantir-Technologie und KI zur Datenanalyse nutzt, heißt das Digitalisierung und Innovation. Wenn eine unabhängige Rechercheurin KI nutzt, um öffentlich zugängliche Register, Namen, Adressen und institutionelle Verbindungen strukturiert auszuwerten, soll man ihr dagegen „die KI wegnehmen“? Das ist keine sachliche Kritik. Sie nennen keinen falschen Beleg, keine fehlerhafte Quelle und keine konkrete Schlussfolgerung, die Sie widerlegen könnten. Sie reagieren lediglich mit persönlicher Herabsetzung. Daher meine einfache Frage: Welcher konkrete Beleg meiner Recherche ist falsch? Bitte nennen Sie ihn. Dann können wir über Quellen und Methodik sprechen. Solange Sie das nicht tun, bleibt Ihr Kommentar vor allem eines: erstaunlich dünn für einen Investigativjournalisten, dessen eigener Arbeitgeber seit Jahren genau jene datengetriebenen Werkzeuge nutzt, die Sie anderen offenbar absprechen möchten. Mit freundlichen Grüßen Frau Hodl #KI #Datenanalyse #Digitalisierung