Search

Espoossa ongelmat ovat samanlaisia, kun Vantaalla ja koko pk- seudulla, tämä on suoraa seurausta surkeasta ja liian lepsusta maahanmuuttopolitiikkasta. ”Samana iltana Espoon Leppävaarassa täysi-ikäinen nainen joutui ryöstön uhriksi sähköpotkulaudallaan. Nainen oli ohittanut miesjoukon, joka huuteli hänelle kommentteja. Palatessaan samaa reittiä takaisin, useampi mies tarttui naiseen ja riuhtoi tätä, minkä seurauksena nainen sai lieviä vammoja. Hänen sähköpotkulautansa varastettiin, ja epäillyt poistuivat paikalta. Poliisi selvittää tapahtumien kulkua ja epäiltyjen tarkkaa lukumäärää. Epäiltyjen arvioidaan olevan noin 20-vuotiaita tai nuorempia.” Mitä luulette, kuinka moni näistä nuorista oli suomalaisia? 👇 #maahanmuutto #kansalaistietoisuus #turvallisuus

Sinun @kokoomus ei ole sitten minun Kokoomus. Perustelen. Oikeistoblokki (Kok + PS + Kesk + KD + RKP / Liike Nyt -tyyppiset ei-sosialistiset puolueet) on saanut äänienemmistön lähes kaikissa eduskuntavaaleissa 1960 -luvun alusta lähtien, poikkeuksina vain vuodet 1958 ja 1966. Tilastokeskuksen ja vaalihistorian mukaan porvarillisten ja ei-sosialististen puolueiden ääniosuus on useimmiten ollut 55-60% tai enemmänkin. Silti hallitukset ovat toistuvasti olleet vasemmistojohtoisia tai punavihreitä kompromisseja. Miksi? ​Syitä on useita, eikä yksikään niistä perustu äänestäjien tahtotilan kunnioittamiseen: 1. ​Konsensuskulttuuri ja paitsioon joutumisen pelko. - Suomalaisessa hallituksen muodostamisessa on historiallisesti korostettu laajapohjaisuutta, kansallista yhtenäisyyttä ja kompromisseja. Keskusta on usein toiminut vaa'ankielenä, RKP vipuvartena, ja Kokoomuskin on ajoittain valinnut SDP:n kumppanikseen vastuullisuuden nimissä. Tuloksena on ollut äänestäjien enemmistön tahdon vesittyminen. 2. ​Blokkien puute ja vaalien jälkeiset lehmänkaupat. - Ilman selkeitä ennakkoblokkeja (kuten Ruotsissa tai monissa muissa Euroopan maissa) hallitusneuvotteluista tulee pelikenttä, jossa vähemmistö voi sanella ehtoja. SDP on ollut tässä taitava: vaikka sen ääniosuus on ollut 15-20 %, se on usein päässyt määrittelemään poliittista suuntaa. Vasemmisto on viimeksi saanut äänienemmistön vuonna 1966, mutta silti se on toistuvasti onnistunut kampeamaan itsensä hallitukseen. 3. ​Syvempi ongelma - onko "oikeisto" edes oikeistoa? - Tässä tullaan siihen, mitä moni meistä on pohtinut. Nykyinen Kokoomus ja SDP ovat monissa käytännön kysymyksissä lähempänä toisiaan kuin poliittisen kentän ääripäitä. EU-lainsäädäntö, virkamieskoneisto, sitovat kansainväliset sopimukset, ilmasto- ja maahanmuuttopolitiikan reunaehdot sekä mediaeliitin konsensus lukitsevat suuret linjat jo ennen vaaleja. Hallitusohjelmissa hiotaan lähinnä yksityiskohtia, mutta talouskasvuun, haittamaahanmuuttoon, kannustinloukkuihin, syntyvyyteen ja byrokratian paisumiseen liittyvät suuret ongelmat eivät ratkea riittävästi - olipa hallitus sitten oikeistolainen tai vasemmistolainen. Oikeisto - vasemmisto -jako on osin näytelmä, joka ylläpitää illuusiota valinnasta. Todellinen valta on siirtynyt eduskunnalta byrokratialle ja ylikansallisille rakenteille. ​Äänestäjien tahtotilan vähättely on lopetettava. Blokkivaalit tai ennakkositoumus oikeistohallituksen muodostamisesta (vaikka SDP olisikin suurin puolue) olisivat askel kohti selkeyttä: äänestäjä tietäisi, mitä saa. Sekään ei kuitenkaan riitä, jos oikeistoblokki itsessään on vain laajennettu demaripuolue Kokoomuksella höystettynä. Tarvitaan aitoa vaihtoehtoa - politiikkaa, joka asettaa työn, perheen, osaamisen, rajojen hallinnan ja kansallisen edun etusijalle uhrihierarkioiden, itsetuhoisen empatian ja symbolisen hyvesignaloinnin sijaan. ​Suomen poliittinen järjestelmä kaipaisi syvempää remonttia: pidempiä vaalikausia (esim. 6 vuotta), vähemmän puolueita ja vähemmän kansanedustajia, byrokratian karsimista sekä valiokuntaviidakon harventamista. Vasta sitten äänestäjien enemmistön tahto voi toteutua ilman, että se laimenee neuvotteluissa ja virkamieskoneistossa. ​Oikeistohallitus on välttämätön, mutta sen on oltava oikeasti oikeistolainen - ei vain nimilappu. Muuten sama teatteri jatkuu. Siksi sinun Kokoomus ei ole minun Kokoomus. #Politiikka #Oikeisto #Vaalit

Labor exploitation is rooted in Finland, particularly in low-wage sectors such as the restaurant and cleaning industries, and the problems affecting foreign workers can at worst lead to their expulsion from the country, revealing broader societal challenges and the need for stricter legislation. (translated)

Maahanmuuton ongelmat nousivat vihdoin esiin mediassa – Purra: ”Jos olisin toimittaja, hävettäisi” Valtiovarainministeri Riikka Purra arvostelee kovin sanoin sitä, että media ja muut puolueet ovat heränneet maahanmuuton ongelmiin vasta nyt, pi... https://t.co/2I8HixRQY3 #Maahanmuutto #Media #Politiikka

Muutamia poimintoja Katriina Reposen analyysista: Opetushallitus tiesi islamin oppikirjojen ongelmista, mutta vaikeni niistä. Jo vuonna 2015 Maria Heikkinen tarkasteli Salam-islamin oppikirjoja ja nosti esiin sen , että kirjoissa rakennetaan voimakasta ”me muslimit” -identiteettiä. Islamin opetus rakentaa lapselle voimakasta erillistä uskonnollista ryhmäidentiteettiä suhteessa ympäröivään yhteiskuntaan. Silti Salam-sarja jäi käyttöön ja siitä julkaistiin uusia osia. OPH oli koko ajan tietoinen lain vastaisesta sisällöstä (perusopetuslaki). Keväällä 2026 OPH myönsi itse, ettei Salam-sarjaan ”ole oltu tyytyväisiä sen julkaisuhetkelläkään”. Samalla OPH totesi, että sarjassa on sisältöjä, jotka eivät perustu perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin ja ettei sarja vastaa OPH:n omia kustannustoiminnan laatukriteerejä. Miksi siis OPH toisella kädellä vaatii veronmaksajilta jatkuvasti lisää panostuksia tasa-arvoon, yhdenvertaisuuteen ja segregaation ehkäisemiseen, mutta toisella kädellä sallii vuosien ajan oppimateriaalia, jonka ongelmat liittyvät juuri erillisen ryhmäidentiteetin vahvistamiseen? Miksi OPH suojeli juuri islamia vuosien ajan? Ruotsin turvallisuuspoliisi muistuttaa, että Muslimiveljeskunnan päämääräksi kuvataan maailmanlaajuinen shariaan perustuva kalifaatti. Säpon mukaan liikkeen tavoite on siis poliittinen ja yhteiskunnallinen, ei vain uskonnollinen. Se merkitsee järjestelmää, jossa yhteiskunnan normatiivinen perusta olisi islamilainen laki. SäPo piti tätä tavoitetta yhteensopimattomana Ruotsin perusvapauksien ja perusoikeuksien kanssa. https://t.co/9I9uFiMKrl Länsimaissa kalifaatin rakentamisen strategiaksi kuvataan segregaatio ja enklaavien (muusta yhteiskunnasta eriytynyt yhteisö) muodostaminen. Kalifaatin rakentamiseksi on tehty pitkän aikavälin, jopa 20 vuoden toimintasuunnitelmia Euroopassa. Raportissa tämä liitetään ajatukseen, ettei muslimien tulisi sulautua länsimaiseen kulttuuriin. Tämä on eriarvoistumiskeskustelun kannalta erityisen olennainen kohta: turvallisuuspalvelun mukaan eriytyminen ei tässä mallissa ole vain integraation epäonnistumisen seuraus, vaan osa strategiaa. https://t.co/9I9uFiMKrl. #Islam #Eriarvoisuus #Segregaatio

Eli SDP:n maahanmuuttolinjausten mukaan ongelmista tulee syyttää tasapuolisesti kaikkia maahanmuuttajia, eikä pelkästään heitä joista ongelmat johtuvat..tällaisen pitkänlinjan maahanmuuttokriitikon korvaan tuollainen kuulostaa melko rasistiselta ajatukselta. Jos taas Heinäluoma kiistää nämä ongelmat, niin miten uskottavalla pohjalla SDP:n maahanmuuttokriittisyys todellisuudessa on ellei puolue kykene tunnistamaan yhtä näkyvintä tilastollista faktaa? #maahanmuutto #rasismi #SDP

''SDP:n Eveliina Heinäluomalle riitti: PS:n Joakim Vigeliuksen kielenkäyttö oli liikaa – Tallentui videolle'' Totesin, että maahanmuuttoon islamilaisista kehitysmaista liittyvät kaikki keskeiset maahanmuuton ongelmat. Se on tosiasia, ei syy loukkaantua. https://t.co/EtbWXOHIUo #maahanmuutto #kielikäyttö #politiikka

A-Studiota katsoessa huomasi, kuinka järisyttävä muutos poliittisessa ilmapiirissä on tapahtunut kymmenessä tai jopa viidessä vuodessa. Vain vähän aikaa sitten vanhat puolueet eivät uskaltaneet kasvojen menettämisen pelossa puhua persua. Nyt samat puolueet eivät vaalien alla uskalla olla puhumatta persua. Suomen epäonnistuneen maahanmuuttopolitiikan aiheuttamat ongelmat ovat niin räikeitä, että yhä harvempi kehtaa enää teeskennellä, ettei mitään ongelmia ole. #politiikka #Suomi #maahanmuutto

Mielenkiintoisin huomio SDP:n uusista maahanmuuttolinjauksista on se, miten viimeisen kymmenen vuoden aikana erilaiset punavihreiden ja sinivihreiden sivistysporvareiden hyperventilaatio-osastot ovat kiljuneet kurkku suorana maahanmuuttoa koskevan kritiikin olevan rasistista. Usein olemme kuulleet vaateita siitä, että kyseinen kritiikki pitäisi esittää ei-rasistisesti. Koskaan emme kuitenkaan ole nähneet esimerkkiä kritiikistä, joka olisi täyttänyt nämä sivistyneiden hyveihmisten näkymättömän musteen taikakynällä loihtimat kriteerit. Kriteerejä ei ole voinut lausua ääneen, koska niitä ei ole ollut. MIKÄÄN kritiikki ei ole koskaan voinut olla tarpeeksi asiallista tai tarpeeksi ei-rasistista. Cancel-inkvisiittorit loivat harhan siitä, että heidän mielestään olisi jotain mystistä ja saavuttamatonta ”tarpeeksi asiallista kritiikkiä”. Sellaista ei koskaan ole ollut, koska on ollut kyse poliittisesta vallankäytöstä. Sallitun keskustelun ja mielipiteiden raamit on haluttu pitää maahanmuutolle suopeina, koska monikulttuurisuusfantsutukseen on uhrattu valtavasti poliittisia panoksia. Ei pitänyt olla mitään yliedustusta rikoksissa, katujengejä, oppimisympäristöjen ongelmia, PISA-tulosten laskua, tukien valumista maahanmuuttajille tai mitään muutakaan kivojen pelihetkien lisäksi. Tulokset on nyt lyöty taululle. Olipa sittenkin, ja paljon olikin. Todellisuutta ei enää pääse karkuun. Kun todellisuutta ja täysin tietoisten tekojen seurauksia ei enää pääse karkuun, alkaa tällainen veivaus. Ongelmaksi selkärangattomille tyhjänpuhujille muodostuu se, että kukaan tuskin on unohtanut, kuka ne ongelmat on politiikallaan aiheuttanut. Perussuomalaiset ovat olleet aina oikeassa. Se ei ehkä ole ollut kiitollinen rooli, mutta totuudella on aina itseisarvo. #maahanmuutto #keskustelu #politiikka

On muuten uskomaton tahti Suomen talouskasvussa nyt. Ei ole kauaa, kun rämmittiin pahnan pohjimmaisena ja nyt ollaan kärjessä. Pankit rukkaavat kasvuennusteitaan kilpaa ylös, vienti kasvaa, rakennusala toipuu, yrityskauppoja tehdään ennätysmäärä ja kuluttajien luottamus on noussut hallituskauden alkua korkeammalle. Työllisyys sekä palvelualat tulevat kaiken järjen mukaan pian perässä. Luotto Suomen tulevaisuuteen on ollut viime vuosina koetuksella, mutta kuten olen inttänyt inttämästä päästyäni, kaikki Suomen ongelmat on itse tehtyjä ja ne on myös itse korjavissa. Hyvää työtä suomalaiset, jaksaa jaksaa! Kiitos jokaiselle, joka on tänään herännyt töihin, kouluun, kehittämään itseään, olemaan ihmisiksi ja rakentamaan tätä yhteistä tarinaamme! Mikään ei tule ilmaiseksi, mutta kyllä se tästä vielä riemuksi muuttuu kovan työnteon kautta. #Suomi #Talouskasvu #Yhteistyö

Vaatii aikamoista pokkaa syyttää suomalaisia vanhempia käytännössä rasisteiksi sanomalla, että koulushoppailu on rasistista. Päättäjien tehtävä on taata sellainen yhteiskunta, jossa jokainen lapsi saa turvallisen ja laadukkaan koulupolun. Tässä on epäonnistuttu karulla tavalla harjoittamalla kestämätöntä maahanmuuttopolitiikkaa, josta tämä koulushoppailu on ainoastaan seuraus. Syyttömiä tähän ovat nimenomaan lasten vanhemmat ja lapset itse. Vanhempien syyllistämisen sijasta monikulttuurisen yhteiskuntakokeilun pääarkkitehtien tulisi ottaa välittömästi lakki kouraan ja katsoa peiliin. Kuten Miko Bergbom lähetyksessä useaan kertaan totesi, kukin vanhempi haluaa lapsensa parasta. Me emme pääse siitä tosiasiasta mihinkään, että maahanmuuttajavaltaisissa kouluissa on ongelmia oppimisympäristön ja koulurauhan kanssa. Sekin on kiistaton tosiasia, että Pisa-tulosten suhteen erot kantaväestöön ovat suuret kaikissa kolmessa pääalueessa: matematiikassa, lukutaidossa ja luonnontieteissä. Huomionarvoista on se, että oppimistulokset ja kouluhyvinvointi näyttävät liittyvän toisiinsa. Mikäli vanhemmat kokisivat lapsensa saavan mahdollisimman turvallisen ja laadukkaan koulupolun myös maahanmuuttajavaltaisissa kouluissa, miksi niiltä alueilta pyritään pakoon eikä toisin päin? Palan halusta tietää, kuinka moni hyväosainen poliitikko on konkreettisesti elänyt, kuten opettaa ja todella laittanut lapsensa tällaiseen maahanmuuttajavaltaiseen kouluun ja asuu itse niillä alueilla, joissa nämä ongelmat ovat päivittäin läsnä. Olen sanonut tämän ennenkin, ja sanon tämän uudestaan: suvaitsevaisuus ja monikulttuurisuuden hehkuttaminen on helppoa ja ihanaa tasan niin kauan, kun siitä ei itse joudu maksamaan sitä sosiaalista hintaa tai joudu konkreettisesti uhraamaan oman lapsensa koulurauhaa aatteen nimissä. Härskiyden multihuipentuma on siis juuri tuo ylimielinen ote ja suhtautuminen suomalaisten perheiden hätään, koska ollaan kyvyttömiä ja haluttomia tunnustamaan sitä yksinkertaista tosiasiaa, että tietyistä maista tulevien maahanmuuttajien kotouttaminen ei ole onnistunut missään länsimaassa toivotulla tavalla, eikä se tule onnistumaan oppilaaksiottoalueita muuttamalla tai kuppaamalla aina vain lisää veronmaksajien rahaa aatteen hyväksi. #koulutus #maahanmuutto #suvaitsevaisuus

"Äidin mukaan oppimisympäristö oli Itä-Helsingissä levoton ja ongelmat ulottuivat kodin pihapiirin asti. Suuri S2-oppilaiden määrä hidasti äidin mukaan oman pojan oppimisen etenemistä." Kenenkään suomalaislapsen velvollisuus ei ole mennä monikulttuuriseen kaaoskouluun. https://t.co/gEFmJuKhK2 #koulutus #oppiminen #monikulttuurisuus

Miksi Yle teki artikkelin niistä Ceutasta levitetyistä videoista, jotka eivät ole totta? Mitä merkitystä muutamilla feikkivideoilla on kokonaisuuteen? Miksi Yle itse ei näytä niitä oikeita videoita sieltä? Luodakseen käsitystä siitä, että ongelmat siellä olivat "fake news". #FakeNews #Media #Journalism

Onnea vaan Helsingin neropateille päättäjille. Tavoitteena oli parantaa Myllypuron mainetta ja houkutella alueelle työssäkäyviä, kunnollisia perheitä. Se onnistui ja perheet investoivat kalliisiin koteihin. Sitten tuhoisat sosialistit saavat idean, että näiden hyvien perheiden lapset pitääkin lähettää kiusattavaksi sosialistien luomiin slummikouluihin, jotta nämä koulut vaikuttaisivat hetken hieman paremmilta ja ongelmat jakautuisivat tasaisemmin. Perheet pakenevat kauhuissaan, eivätkä tämän petoksen jälkeen varmaan enää palaa. Myllypuron tarina oli siinä. #Helsinki #koulutus #perhe

En syytä ketään, joka koulushoppailee. Tekisin niin itsekin. Syytän niitä kaksinaamaisia poliitikkoja, jotka härskisti itse koulushoppailevat, pakottavat muut sietämään monikulttuurisen unelman aiheuttamat ongelmat ja vieläpä saarnaavat perään, kuinka näin ei sovi tehdä. #koulutus #politiikka #monikulttuurisuus

Kun Minja Koskela @minjakoskela makaa tyylikkäästi sohvalla mustavalkoisessa mekossa ja julistaa, että Purran budjetti on "lisää rahaa rikkaille, kovempaa keppiä köyhille", kyse ei ole vain budjettikritiikistä. Kyse on syvemmästä kulttuurisesta ja psykologisesta muutoksesta, joka on tapahtunut vasemmistossa. Aiemmin vasemmistoliitto @vasemmisto (ja sen edeltäjät) oli aidosti duunaripuolue. Nykyään sen viestinnän kärkenä ovat lähes päivittäin "köyhät". Keitä nämä köyhät oikeastaan ovat? Eivät ainakaan ay-liikkeen johtajia, joiden palkat ovat moninkertaisia keskivertosuomalaiseen verrattuna. Eivätkä he ole puolueen näkyvimpiä hahmoja, joiden elämäntapa, koulutus ja sosiaaliset verkostot kuuluvat aivan toiseen yhteiskuntaluokkaan. Tässä suhteessa Gad Saadin @GadSaad analyysi on valaiseva. Saad kuvaa kirjassaan "The Parasitic Mind", miten tietyt ideat toimivat kuin aivoihin iskeytyvät loiset. Ne kaappaavat isäntänsä ajattelun, tekevät tämän immuuniksi vasta-argumenteille ja leviävät sosiaalisesti, koska ne tarjoavat moraalisia palkintoja. Yksi voimakkaimmista tällaisista ajatusloisista on "uhriutumisen kultti" (victimhood as a virtue). Kun uhriasemasta tulee moraalista valuuttaa, politiikka ei enää keskity siihen, miten mahdollisimman moni nousisi pois köyhyydestä. Sen sijaan keskitytään siihen, kuka on riittävän suuri uhri ansaitakseen myötätuntoa ja resursseja. Samalla syntyy performatiivista empatiaa: näyttävää, julkista myötätuntoa, jonka päätehtävänä on osoittaa kuuluvuutta omaan sisäpiiriin ja hankkia siellä statusta. Koskelan kuva on tästä klassinen esimerkki. Eleganssi, poseeraaminen ja huoliteltu estetiikka yhdistettynä "köyhien" puolustamiseen ei ole sattumaa. Se on viesti omasta asemasta: "Minä olen riittävän valveutunut, riittävän myötätuntoinen ja historian oikealla puolella." Evoluution näkökulmasta tämä on täysin ymmärrettävää, sillä ihminen on sosiaalinen eläin, joka hakee hyväksyntää ja asemaa ryhmässään. Ongelma syntyy, kun tällainen viestintä irtoaa todellisuudesta ja alkaa syrjäyttää konkreettisen politiikan, joka aidosti auttaisi pienituloisia. Saad on myöhemmin laajentanut ajatusta "itsetuhoiseen empatiaan"(suicidal empathy). Se tarkoittaa tilannetta, jossa empatia vääristyy niin, että se alkaa vahingoittaa koko yhteiskunnan toimivuutta - ja jopa niiden ryhmien pitkän aikavälin etuja, joita sen pitäisi puolustaa. Tämä vinouma syntyy, kun politiikan kieli keskittyy yhä enemmän uhrihierarkioihin ja yhä vähemmän työn, osaamisen ja taloudellisen nousun mahdollistamiseen. Suomessa tämä näkyy selvästi. Perinteinen teollisuustyöväki on hiljalleen vähentynyt vasemmiston aktiivien ja äänestäjien joukossa. Tilalle on tullut julkisen sektorin ammattilaisia, järjestöväkeä, opiskelijoita ja aktivisteja. "Köyhistä" on tullut enemmän symbolinen kategoria kuin konkreettinen ihmisryhmä, jonka elinoloja pyrittäisiin systemaattisesti parantamaan työn ja talouskasvun avulla. Lopputulos on teatteria. Budjettikritiikki tiivistyy iskulauseisiin kuten "rikkaat vastaan köyhät", vaikka todelliset ongelmat - kannustinloukut, työn verotus, osaamisvaje ja julkisen sektorin tehottomuus - jäävät sivuosaan. Samalla ihmiset, jotka tekevät raskasta työtä, maksavat veroja ja yrittävät pitää taloutta pystyssä, kokevat yhä vahvemmin, ettei heitä edusteta. Tämä ei ole vain Suomen ilmiö, vaan sama kehitys on nähtävissä monissa länsimaisissa vasemmistopuolueissa. Kun luokkataistelun korvaa identiteetti- ja uhrikilpailu, ja kun näyttävä hyvesignalointi ohittaa tosiasiat ja talousrealismin, puolue menettää yhteyden niihin, joiden asialla se väittää olevansa. Todellinen myötätunto ei näy sohvalla poseeraamisena. Se näkyy politiikkana, joka tekee työnteosta kannattavaa, koulutuksesta hyödyllistä ja yrittämisestä mahdollista - myös niille, jotka eivät jo kuulu eliittiin. Luku- ja ymmärtämisen suositus: Gad Saad, Suicidal empathy https://t.co/gtHuQ5rIDd #Politiikka #Vasemmistoliitto #Empatia