Heikki Pursiainen

Heikki Pursiainen criticized Finnish economic discussion as limited based on two recently published columns in Helsingin Sanomat. According to him, Korkman described what should not be cut and believed that adjustments were necessary but did not propose any cuts. Pursiainen claimed that Korkman also criticized the government’s policies without offering alternatives. Pursiainen wrote that he found Teittinen’s reflections good in themselves but believed they underestimated Finns' ability to impact matters. He argued that Teittinen suggested that adjustments would probably be politically impossible and that Finland's fate depended on economic conditions and Russia. Pursiainen assessed that there could be many actions: he mentioned more encouraging social security, cutting business subsidies, tuition fees, and abandoning incentives for staying home as a parent. He added that for conservatives, a smaller public sector was a goal and not a reason for lamenting, and in his view, adjustments did not threaten the foundations of the welfare state. Pursiainen indicated that economists should also present their own solutions for discussion and negotiation. #Suomi #Taloustiede #Politiikka (translated)

Heikki Pursiainen wrote that the image of the bus with horrified members of the Finns Party looking out depicted the entire party well in his opinion. He described the Helsinki residents visible through the bus window as ordinary people in their daily activities. https://t.co/wtJtPP67g2 #Politiikka #Suomi #Helsinki (translated)

Olen ehdolla eduskuntaan! Helsingin kokoomus on nimittänyt minut tänään ehdokkaaksi. Tule mukaan kampanjaan edistämään vapaamielistä porvariutta! https://t.co/57tZVJvYyH #eduskunta #vaalit #kampanja

Ihmettelin vähän tätä Atte Harjanteen haastattelua. Harjanne on yksi kiinnostavimmista kansanedustajista. Luen aina mielelläni hänen ajatuksiaan. Joitakin asioita: Harjanne vaatii tekoälyn sääntelemistä. “Suomen pitää siis nyt voimallisesti edistää kansainvälistä sopimista tekoälyä sääntelemiseksi. Jotta pahimmat uhkakuvat voitaisiin vielä torpata”, hän sanoo. Jää kuitenkin epäselväksi, millaista sääntely olisi. Mitä säänneltäisiin, kuka sääntelisi? Miten sääntely ratkaisisi tekoälyn riskit vaarantamatta sen tuomia hyötyjä? Harjanne syyttää muita poliitikkoja tekoälykeskustelun käymisestä “abstraktilla” tasolla. Mutta mitä muuta epämääräinen “sääntelyn voimallisen edistämisen” vaatimus on kuin juuri täysin abstraktia puhetta. Se väistää jokaisen olennaisen sääntelyyn liittyvän kysymyksen. Samoin voi kysyä kuinka paljon pienen Suomen kannattaa panna resursseja yrityksiin muuttaa globaalin kehityksen suuntaa. Voi olla, että meidän kannattaa enemmänkin panostaa sopeutumiseen kuin pyrkimykseen ohjata supervaltojen politiikkaa ja teknologista muutosta. Kummallisinta haastattelussa on tylsien rutiinihommien nostalgisointi. “Harjanne pohtii, onko esimerkiksi kovin hyvä asia, jos kaikenlainen rutiinisuorittaminen katoaa työelämästä. ‘Mielestäni ideaalityöpäivässä on myös jotain mekaanista toistoa. Tutkijana minusta oli kiva vääntää Exceleitä. Jo silloin niitä olisi voinut koodattua tehokkaammin, mutta tykkäsin tehdä sitä mekaanisesti, se tuotti tietynlaista flow-tilaa.’” Tätä on vaikea ymmärtää. Tiesiköhän Harjanteen työnantaja, että hän käytti aikansa laskentataulukoiden avulla meditointiin tehokkaan koodaamisen sijasta? Todellisuudessa on hienoa, että tekoäly tehostaa rutiiniluontoisten töiden tekemistä aivan kuten kaikki aikaisemmat teknologiset edistysaskeleet. Voi olla, että kirjanpidon tekeminen nuolenpäillä savitaululle tuottaisi Harjanteelle vielä manuaalista excelöintiäkin enemmän tyydytystä. Tämä ei kuitenkaan ole erityisen hyvä syy palata atk:ta edeltävään teknologiaan. Sama pätee tekoälyyn. Jos puhutaan erityisesti tutkijoiden työstä, niin siinä ei useinkaan pyöritetä exceleitä vaan valtavia datamassoja, joiden muokkaaminen ja validointi on vaivalloista. Olisi hassua ajatella, että ihmiset haluaisivat yhdistellä miljoonadimensioisia matriiseja zen-tilan saavuttaakseen. Harjannetta myös naurattaa tekoälyjen kommunikointi.”’Tai jos ajattelee agenttista tekoälyä, niin varmaan jo nyt työelämässä tapahtuu sitä, että tekoälyt keskustelevat sähköpostitse keskenään. Mikä tässä oikein on pointti, ja kuka tässä voittaa?’” Itse en tajua, miten Harjanne ei näe tämän hyötyjä. Kommunikaatio on samanlaista työtä kuin kaikki muukin. Siihen liittyy paljon rutiininomaisia tehtäviä, se on erittäin vaivalloista, siihen liittyy virhemahdollisuuksia ja se kuluttaa resursseja. Keskenään kommunikoivat tekoälyagentit voivat tehostaa, automatisoida, nopeuttaa viestintää ja vähentää virheitä. Ne tuottavat siis samoja hyötyjä kuin tekoäly yleisemmin. #tekoäly #sääntely #poliikka

Oikea kysymys on, mitä julkisen palvelun tehtävää sarjan ostaminen Ylelle palvelee. Vastaus: ei mitään. Viidesarjoja on yleisesti saatavilla markkinoilta lähes loputtomasti. Erityisesti tätä sarjaa pääsee katsomaan 7 euron tms. kuukausihintaan. https://t.co/tqe84rfEO9 #Yle #julkisetpalvelut #televisio

Viisi teesiä verotuksesta: 1 Verotus on kireää Suomalaisia verotetaan ankarasti. Veroja on paljon. Ne ovat korkeita. Lisäksi kasvaneet eläkemenot nappaavat ison siivun tuloista.  2 Verotusta ei voi loputtomasti kiristää Verotuksen loputon kiristäminen ei siksi ole ratkaisu julkisen talouden ongelmiin. Ei kerta kaikkiaan ole mitään kohdetta, jota voitaisiin verottaa rankasti enemmän ilman haittoja. Ei kannata uskoa ketään, joka muuta väittää. Erityisesti Suomen vähäisiä rikkaita verottamalla ei pitkälle pötkitä.  3 Verotus pysyy kireänä Verotus ei kuitenkaan tule kokonaisuutena merkittävästi alenemaan lähiaikoina. Ei kannata uskoa ketään, joka väittää muuta. Kasvavat hoiva-, eläke- ja puolustusmenot pitävät huolen siitä, että verotus pysyy kireänä. Siksi on tärkeää verottaa fiksusti ja tehdä kohdennettuja uudistuksia. 4 Emme elä sotataloudessa Ehdotettu puolustusvero sai jotkut puhumaan jo sotataloudesta. Puolustusmenojen merkittäväkään kasvattaminen ei kuitenkaan tarkoita sotatalouteen siirtymistä. Sotataloudessa yksityinen kulutus painetaan alas. Pitkän aikavälin talouskehitys uhrataan välittömien puolustustarpeiden vuoksi. Suomi ei onneksi ole tässä tilanteessa. Puolustusmenot voidaan kasvustaan huolimatta rahoittaa osana normaalia taloutta, uhraamatta pitkän aikavälin kasvua esimerkiksi liialla verotuksella. Tämä kuitenkin tarkoittaa, että puolustusmenojen lisääminen on tehtävä tiukassa budjettikurissa. Se on vaikeaa ja edellyttää tinkimistä muusta. 5 Julkisen talouden tasapainottaminen on ikävää ja tyylitöntä hommaa Julkisen talouden tasapainottaminen ei tule olemaan aatteellisesti tyylipuhdas suoritus vaan ikävä kompromissi. Ei kannata uskoa ketään, joka sanoo muuta. Oikeisto joutuu nielemään veroratkaisuja, vasemmisto leikkauksia. Tämä tietenkin siis edellytyksellä, että tasapainottamisessa onnistutaan tai sitä edes tosissaan yritetään. #verotus #julkinenTalous #Suomi

Ovatko kolmenkympin kuukausittaiset opintolainan korkokulut taakka töissä käyvälle insinöörille? Eivät ole. Yle teki kuitenkin viime viikolla jutun, jossa haastateltu insinööri väitti päinvastaista. Toimittaja ei haastanut ällistyttävää väitettä. Juttu paljastaa kaksi sosiaaliturvaa käsittelevätn journalismin ongelmaa. Yksi on opintolainan kauhistelu. Lainaaminen opintoja varten on aivan yhtä luonnollista kuin vaikka asuntoa varten. Lehtijutuissa arkinen lainanotto näyttäytyy kuitenkin hirveänä asiana, johon ilkeä yhteiskunta pakottaa. Toinen on sosiaaliturvan saajien jättäminen haastamatta. Ihmisiä pitää kohdella kunnioittavasti nykyisessä kärjistyneessä ilmipiirissä. Tulonsiirtojen saajia pitää kuitenkin kohdella myös aikuisina, joilta kysytään vaikeatkin kysymykset. Linkki Suomen kuvalehden kolumniin alla. #opintolaina #sosiaaliturva #journalismi

Menestyvä talous synnyttää pröystäileviä uusrikkaita. Minä odotan kovasti Suomen nousukautta. Toivon siis lisää rahoillaan leveileviä tuoreita miljonäärejä. (Kirjavinkit hankin muualta!) #talous #miljonäärit #Suomi

Kapitalismin vastustajien ongelma on menetetty ihmettelemisen kyky. Yltäkylläisyys on niin arkipäiväistä, että he eivät tajua miten ihmeellistä se on. Ällistyttävä miljardien ihmisten globaali yhteistyö on itsestäänselvyys. Missä täydellinen tasa-arvo ja joutilaisuus? #Kapitalismi #Yhteistyö #Tasa-arvo

Ainoa sarja, jonka näistä Hanna Kuuselan mainitsemista olen katsonut on Succession. Hänen tulkintansa siitä on minusta ällistyttävä. Koko sarja kertoo siitä, miten vaarallista rahan ja vallan keskittyminen kapitalisteille on. Logan Royn hahmon ongelma ei ole, että hän ei anna omaisuuttaan lapsilleen. Ongelma on, että hän käyttää häikälemättömästi valtaa mediaimperiuminsa kautta, manipuloi ihmisten mielipiteitä totuudesta piittaamatta ja ohjaa epädemokraattisesti poliittista päätöksentekoa. Lisäksi hän tuhoaa häikäilemättömästi vihollisensa, nöyryyttää läheisiään ja ylipäänsä suhtautuu ihmisiin käyttöesineinä psykopaatin tapaan. Hänen lapsensa ovat toki onnettomia, mutta myös emotionaalisesti täysin rajoittuneita, tavallisten ihmisten todellisuudesta vieraantuneita, eivätkä välitä kyynisten valtapeliensä sivullisista uhreista juuri isäänsä enempää. Katsoja toki seuraa kiinnostuneena heidän yrityksiään kaapata valta isältään, mutta kukaan ei ajattele, että tässäpä sympaattiset lapsiparat yrittävät vain saada isältään sen perinnön mitä heille kuuluu. Jos sarjassa on jokin heikkous, se oli että kapitalismin ja eriarvoisuuden kritiikki on vähän liiankin ilmiselvää. (Esim. sarjan aivan alun baseball-kohtaus.) En yksinkertaisesti tajua, miten sarjaa voi tulkita jotenkin eriarvoisuutta oikeuttavaksi. Luotan myös katsojiin, enkä usko kenenkään katsovan sarjaa ja ajattelevan, että onneksi en ole miljardööri vaan köyhimys jos se kerran on tuommoista. JK. Mietin mitä mieltä Hanna Kuusela on vaikka Tolstoista. Legitimoiko Anna Karenina myös rikkautta esittämällä rikkaat onnettomina? #Succession #Kapitalismi #Televisio

Kiinnostava ja vauhdikas vasemmistoliiton tähtipolitiikon Jessi Jokelaisen haastattelu. Muutamia kysymyksiä heräsi. Tässä kolme: 1 Mitä ovat sosialistiset arvot? "Kyllä minä olen ihan oikea punainen sosialisti. Ei minulle ole vaikeaa sanoa tätä ääneen. Poliittiset arvoni ovat sellaiset, että niitä voi ihan hyvin kutsua sosialistisiksi arvoiksi", Jokelainen sanoo. Näitä arvoja kuvaillaan jutussa seuraavasti: "Jokelaisen sosialismin ytimessä on yksinkertaisesti tasaisempi tulonjako." Tämä kuulostaa vähän erikoiselta. Sosialismissa on ainakin minusta ollut olennaisesti kyse keinoista, ei arvoista. Moni meistä liberaaleista kannattaa myös tasaista tulonjakoa ja tasa-arvoa laajemmin. Emme vain usko, että näitä tavoitteita voidaan saavuttaa sosialistien konsteilla. Ero ei siis ole tavoitteissa vaan keinoissa. En siis oikein tajua miten voi olla punainen sosialisti vain arvojen perusteella. 2 Mitä on markkinatalous ilman kapitalismia? Äskeiseen kytkeytyy myös Jokelaisen luonnehdinta siitä, ettei hän aja vallankumousta, koska "markkinataloutta voi olla olemassa ilman, että se on tällaista kapitalismin paskaa.". En oikein tajua mitä tämä tarkoittaa. Jos kapitalismilla viitataan pääoman yksityisomistukseen, niin itse sanoisin, ettei toimivaa markkinataloutta voi olla ilman kapitalismia. Pääomien suuntautuminen tehokkaasti markkinasignaalien perusteella on aivan keskeinen osa markkinatalouden hyvinvointia luovaa voimaa. Ilman pääoman yksityisomistusta eli yksityistä yritystoimintaa tätä ei olisi, eikä siis olisi markkinatalouden aikaansaamaa vaurauttakaan. Mitään empiiristä tai historiallista näyttöä ei myöskään ole siitä, että markkinatalous voisi toimia ilman yksityisiä pääomia eli kapitalismia. Kapitalismi on tuottanut myös Jokelaisen hyvinvoinnin. On hassua kutsua sitä "paskaksi" vain koska siinä on vikoja, joita täysin hypoteettisessa fantastisessa mielikuvitustaloudessa ei ole. 3 Mihin vasemmistoliitto tarkkaan ottaen on sitoutunut? Konkreettisemmin mietin, millaisiin julkistalouden sopeutuksiin vasemmistoliitto on Jokelaisen mukaan sitoutunut. Kymmenen miljardin nettosopeutus on mahdoton, koska "näin järkyttävän suurta sopeutusta ei mitenkään pysty tekemään ilman että sillä on karseat vaikutukset aivan hyvinvointivaltion ydintehtäviin." Kuitenkin vasemmistoliitto "on valmis sopeuttamaan tulevalla vaalikaudella miljardeilla euroilla julkista taloutta." Eli 10 miljardia on "karseaa", mutta "miljardeja" voidaan sopeuttaa. Missä karseuden rajapyykki tarkkaan ottaen sijaitsee? Mikä on miljardeja, mutta ei 10 miljardia? #Vasemmistoliitto #Sosialismi #Markkinatalous

Suosittu kuvio tänään. Se on niin ällistyttävä, että taustalla täytyy olla jotain erikoista. Veikkaan, että yksi merkittävä seikka on, että tarkastelu on kotitalouskohtainen. Suomessa 16–34 -vuotiaat muodostanevat paljon useammin oman kotitaloutensa kuin vaikka italiassa. https://t.co/ccWIjx84fp #Suomi #Kotitalous #Nuoret

Vanha kunnon verovaje on taas tullut kummittelemaan. Verohallinnon pääjohtaja kertoo, että Suomessa jää keräämättä jopa 2–4 miljardia veroja vuodessa. Tällä siis tarkoitetaan veroja, jotka lain mukaan pitäisi maksaa, mutta jotka syystä tai toisesta jäävät keräämättä. Luku on hurjan iso, mutta ei kerro mitään mistään kiinnostavasta. Yhtä hyvin voitaisiin laskea flunssavaje – kuinka paljon säästyisi, ellei flunssaa olisi. Tai rikollisuusvaje – rikollisuuden aiheuttamat menetykset yhteiskunnalle. Sairausvaje ja rikollisuusvaje ovat hyödyttömiä: ei ole mahdollista eliminoida flunssaa tai rikollisuutta ainakaan ilman täysin järjettömiä kustannuksia (eristys, aseistettu poliisi joka kadunkulmassa). Järkevä keskustelu koskeekin selkeitä toimenpiteitä flunssan ja rikollisuuden torjumiseksi: rokotusten lisäämistä, valvontakameroita jne. Sama pätee verovajeeseen. Verovajetta ei ole mitenkään mahdollista poistaa tolkullisilla kustannuksilla. Miljardiluvun sijasta tärkeää onkin konkreettisten toimenpiteiden kustannusten ja hyötyjen arviointi. Lyhyesti, verohallinnon pitäisi kertoa: (i) Mitä toimenpidettä ehdotetaan (=tarkastukset, lisäresurssit, teknologia jne)? (ii) Paljonko resursseja se kuluttaa (verohallinnon MUTTA myös verotettavien)? (iii) Mikä on toimenpiteen tuottama hyvinvointitappio (= mitä hyödyllistä taloudellista toimeliaisuutta jää tapahtumatta toimenpiteen vuoksi)? (iv) Paljonko lisää verotuloja saadaan? (v) Mikä on toimenpiteen hyöty verrattuna kustannuksiin? On selvää, että ei ole olemassa mitään toimenpiteiden joukkoa, jolla voitaisiin kannattavasti saada 4 miljardia lisää verotuloja. Verovaje ei siis ole kiinnostava tieto. Onkin hiukan vastuutonta viranomaisen arvovallalla heitellä tällaisia tähtitieteellisiä, mutta hyödyttömiä lukuja. Tästä voi syntyä käsitys, että jossain on saatavilla miljardeja, joita ei vain viitsitä tai haluta verottaa. Linkkejä alla. #verovaje #Suomi #verotus

Kannattaako liberaalin vaihtaa kokoomuksesta vihreisiin? Minusta ei. Joukko markkinaliberaaleja vihreitä väittää toisin. He ovat peräti perustaneet Vaihda vihreisiin -nimisen verkkosivun kokoomuslaisia houkuttelemaan. Kun vihreät yrittävät tällä tavoin kalastella porvarien vesillä, lienee aivan asiallista esittää muutama syy liberaaleille pysyä kokoomuksessa. 1 Edustavatko markkinaliberaalit puolueen linjaa? Monien Vaihda vihreisiin -sivun tekijöiden ajatuksissa on paljon yhteistä liberaalien kokoomuslaisten kanssa. Arvostan monia heistä, tunnen joitakin henkilökohtaisesti. Mietin kuitenkin, miten hyvin heidän ajattelunsa näkyy puolueen linjassa. Itse en ole havainnut vihreiltä markkinaliberaaleja talouspoliittisia avauksia. Puolue on päinvastoin ollut linjassa muun vasemmisto-opposition kanssa tällä vaalikaudella. Viime kaudella hallituksessa puolue ei tosiaan myöskään erottautunut markkinaoikeistolaisilla näkemyksillään. Liberaalin porvarin onkin syytä kysyä, kuuluisiko hänen äänensä paremmin vihreissä. Tuskin. 2 Talouskasvu ja radikalismi Vaihda vihreisiin -sivu väittää vihreiden olevan markkinatalouspuolue. Kun lukee vihreiden ohjelmia, aatteellisia asiakirjoja ja poliitikkojen kirjoituksia, luonnehdinta epäilyttää (ks. linkit alla). On ilmeistä, että puolueessa on esimerkiksi vahvaa taipumusta kasvuvastaisuuteen. "Kohtuutalous", "donitsitalous", "beyond growth" ja niin edelleen ovat muodissa. Nämä ajatusrakennelmat väittävät, että tulevaisuus muuttuu paremmaksi jos ihmiskunta tuomitaan pysyvään köyhyyteen. Ne ovat syvästi markkinatalousvihamielisiä. On vaikea kuvitella aatetta, joka olisi kauempana omasta liberaalista, optimistisesta, markkinamyönteisestä ajattelustani. Lisäksi ekonomistina en voi olla huomaamatta kasvukritiikin älyllistä heikkoutta. Vihreisiin vaihtaminen tarkoittaisi liittoutumista köyhdytystä ajavien radikaalien kanssa. 3 Konservatismi Vaihda vihreisiin korostaa koko ajan, miten epäluontevaa liberaalien on olla liitossa konservatiivien kanssa. Viittaan äskeiseen. Konservatiiveja yhdistää liberaaleihin vähittäisen uudistamisen eetos. He ovat siksi luontevampi kumppani kuin talousvallankumousta vaativat vihreät radikaalit. 4 Julkisen talouden hoito Vaihda vihreisiin -ryhmä välttelee puhumista julkistalouden ongelmista. He sanovat kannattavansa yritystukien vähentämistä ja panostuksia koulutukseen. Tällainen ei porvarille riitä. Julkisen talouden tervehdyttäminen vaatii laaja-alaista sopeutusohjelmaa. Vihreillä ei ole ollut tässä suhteessa mitään omaa tarjottavaa. Vaikka liberaalit eivät liene tyytyväisiä hallituksen kaikkiin päätöksiin, mittakaava on kuitekin kokoomuksessa ymmärretty. Julkinen talous on siis yksi syy pysyä kokoomuksessa. 5 Autoilu ja kulttuurisota Vaihda vihreisiin puhuu mieluummin autoista kuin julkisesta taloudesta. Olen oikeistovihreiden kanssa samaa mieltä, että autoiluun kaivataan markkinataloutta. On kuitenkin selvää, että autoilu on vihreille keskeisesti kulttuurisodan väline. Vihreät on johtava kulttuurisotapuolue, joka elää symbioosissa perussuomalaisten kanssa. Puolueet ruokkivat toinen toistaan. Asetelmaa kuvaa mainiosti television ajankohtaisohjelma, jossa Sofia Virta ja Wille Rydman kävivät yhdentekevää kovaäänistä riitaa. Kokoomuskaan ei ole immuuni kulttuurisodan kutsulle, mutta on kaukana tästä kaksikosta. Kulttuurisodan sijasta päätöksentekoa kaipaavan liberaalin kannattaakin pysyä kokoomuksessa. #liberalismi #politiikka #talous