BETA nonprofit public democratic european moderated

Search

#Remontti

Samu Mökillä wrote that in Finland, with its long distances, many families needed a car for their daily lives, and that the fuel prices raised by the Middle East crisis had increased the cost of essential transportation. He criticized the proposal to use the commuting tax deduction to alleviate the situation, arguing that it mainly benefited commuters. According to him, the support would not help, for example, farmers, the transport sector, or lawnmowers. Mökkilä asked why fuel prices could be lowered elsewhere in the world but not in Finland, and considered the commuting tax deduction insufficient if the cost of living was also rising. He estimated that individual support lost its significance as general inflation consumed purchasing power. The rise in fuel costs would also increase freight rates, food production, industry, and logistics, which would be reflected in the prices of many products. He called for a reduction in distribution obligations and taxes instead of subsidies and described the commuting support as a small band-aid for a broader increase in living costs. According to Mökillä, politicians wanted to appear to be doing something, even if the support's impact on people's wallets was overshadowed by rising prices. Mökkilä also wrote that the state budget was heavily in deficit and dependent on revenues collected from motorists. He stated that high fuel taxes were part of climate policy, but rural residents, actors in the transport sector, and small entrepreneurs often had no opportunity to change their fleets or reduce driving. He criticized politicians for disregarding the situation of ordinary Finns, saying that while there was talk of savings, millions were sent to a terrorist organization. #Suomi #polttoaine #talous (translated)

Samuli Katainen wrote that the price of the apartment was not determined by the fact that it had once been sold for 500,000 euros. According to him, previous purchase price, loan, renovations, or emotional attachment did not affect the market, but rather the current demand. If the apartment was sold today for 420,000 euros, its market value was 420,000 euros according to Katainen. #asuminen #markkinahinnat #kiinteistöt (translated)

EU jatkaa suomalaisten yritysten tappolinjaa. Nyt ovat vuorossa kyläkaupat. Euroopan Unionin F-kaasuasetus kieltää ilmastosyistä kylmäaineen, jota käytetään kauppojen kylmäkoneissa. Asetus pakottaa myymälät kalliisiin investointeihin, joihin useimmilla kyläkaupoilla ei ole varaa. Näin vaikeutetaan pienillä paikkakunnilla asuvien elämää. Kauppamatkat pitenevät, eikä kaikilla ole omaa autoa käytössään. Suomalaiset MEPit eivät tee mitään suomalaisten hyväksi. He haluavat pelastaa koko maapallon ja siksi suomalaiset kelpaavat vain maksajiksi utopistisiin unelmiin. EU:ssa on 60.000 työntekijää. Yhtä paljon kuin keskisuurissa Suomen kaupungeissa on asukkaita. Heille ei mitenkään riitä järkevää tekemistä, minkä vuoksi he ottavat käsittelyynsä erilaisia arjen elämän asioita. Kuten kompostit, hillopurkit, pullonkorkit ja tällä kertaa kyläkaupat. Suomi puolestaan toteuttaa kaikki yli EU:n vaatimusten. Kun komposteista EU vaati tilastotietoja, määräsi pähkähullu Suomi meille kompostitarkastajat. Siksi olen äimän käkenä siitä, ettei EU toteuttanut täysimääräisesti vuonna 2023 julkistettua esitystä energiatehokkuusdirektiivistä, joka olisi maksanut omissa kodeissaan asuville suomalaisille miljardien eurojen remonttikustannukset (kaikki rakennukset yhteensä 21 mrd€). Suomi osaltaan vaikutti siihen, ettei lopullinen direktiivi koske lainkaan asuinrakennuksia. Suomalaisille onneksi hallitus vaihtui neuvottelujen aikana. EU:n parlamentti ajoi komission esitystä kireämpää energiatehokkuutta. Tehdyn kompromissin puolesta äänestivät 2 vihreää, 2 kokoomuslaista sekä yksi demari ja yksi vasemmistoliiton edustaja. Jokainen tietää lukemattakin, että kokoomuksen Pietikäinen ajoi suomalaisia kurittavaa linjaa. Yksi mies kaatoi EU:n komission Suomi oli 1990-luvulla maailman kärkimaa sähköisen taloushallinnon toteuttamisessa. Kuvaavaa on, että kun Suomi siirtyi tositteettomaan tiliotteeseen 1992, Amerikassa uutisoitiin maksuliikenteen tehostamisesta neljän uuden helikopterin avulla. Ne kuljettivat shekkejä paikasta toiseen. Kun Suomi liittyi EU:n jäseneksi, se joutui harmonisoimaan kirjanpitolain EU:n direktiivien mukaiseksi. Olin valmistellut internetissä mahdollistavan kokonaan sähköisen kirjanpitolain. Jouduimme siirtämään sitä vuodella, koska arvioimme ministeriön johdon kanssa, ettei se menisi erillislakina läpi. Sen takia yhdistimme sähköisen taloushallinnon pykälät EU:n vaatimaan kirjanpitolain uudistukseen. EU:lla ei silloin ollut mitään säännöksiä asiaan liittyen. Ja kävi kuten ounastelimme, eduskunta luuli, että nettipykälät ovat osa EU-vaatimuksia ja laki meni heittämällä läpi. Se tuli voimaan 1997 alussa, jolloin olimme maailmassa ensimmäinen maa, jossa kokonaan sähköinen taloushallinto tositteineen voitiin pitää internetissä. Mutta kaikkialla vaanii byrokraatti tuhoja tehdäkseen. EU:n komissio oli 2001 valmistellut arvonlisäverodirektiivin saksalaisen konsultti-tilintarkastusyhtiön esityksen pohjalta. Yhtiö sai tuhotyöstään muutaman miljoonan D-markan palkkion. Esitys meni Suomessa lausunnolle ja jopa tilintarkastajien KHT-yhdistys kehui sen maasta taivaisiin. Onneksi kävin direktiivin läpi ja huomasin, että se tekisi suomalaisen sähköisen kirjanpidon laittomaksi. Oli pakko käydä vastahyökkäykseen. Otin yhteyttä noin 40-50:een EU:n virkamieheen, edustajaan ja veroasiantuntijaan eri EU-maissa. Lisäksi olin yhteydessä EK:n kansainväliseen yhteistyöfoorumiin. Vastakaikua ei tullut oikeastaan mistään. Kirjoitin 30-sivuisen selvityksen siitä, miksi direktiiviä ei pidä hyväksyä. Suomalaiset taloushallinnon ja nettipalvelujen yritykset tulivat esitykseni taakse ja maksoivat sen kääntämisen englanniksi. Otin suoraan yhteyttä hollantilaiseen sisämarkkinakomissaariin Frits Blokestein´iin ja Suomen komissaari Erkki Liikaseen. Kun Suomen virkanainen meni Brysseliin direktiiviä käsittelevään kokoukseen, pidimme ministeriössä kokouksen, jossa tukenani olevat yritykset painostivat virkanaiselle esityksen, joka hylkäisi direktiiviehdotuksen. Komissaari Liikanen otti asian omakseen ja direktiivi kaatui. Liikanen on myöhemmin todennut julkisesti, ettei ilman Vahteraa olisi onnistuttu. Muut maat eivät ymmärtäneet asiasta mitään. Jälkeenpäin ruotsalaiset asiantuntijat tunnustivat kansainvälisessä seminaarissa, että Suomi oli ainoa maa, joka ymmärsi mistä oli kyse. Voitimme. Pelastimme kaiken Suomessa vuosien aikana tehdyn työn. Esimerkiksi viitenumero tilisiirroissa otettiin käyttöön 1970-luvulla. Kun 2000-luvun alussa harmonisoitiin eurooppalainen tilisiirtosanoma, jouduttiin viitenumero lisäämään siihen ylimääräisenä tietona, koska sitä ei valtakunnallisesti muissa EU-maissa käytetty. Nykyisin kaikki vesitetään kompromisseilla, eikä Suomen etua Brysselissä aja käytännössä kukaan. Direktiivin kumoaminen osoitti, että EU:n tuhoisia direktiivejä pystytään estämään ilman MEPpejä, ilman virkamiesten puuduttavia kokouksia ja ilman rahaa kunhan Suomesta saadaan mukaan asian osaava henkilö, joka intohimoisesti puolustaa suomalaisia kansalaisia ja yrityksiä. Kuvassa tiliote ja tilisiirto ennen Vahteran keksintöä. Viitesiirrot käsiteltiin tuolloin automaattisesti, mutta muutoin tapahtumien käsittely oli manuaalista. Isossa suomalaisessa yrityksessä oli 4 maksuliikenteen hoitajaa – uudistuksen jälkeen riitti yksi puolipäiväinen. #EU #kyläkaupat #ilmasto

Miten tämä käännetään? ☝️Opetushallitus remonttiin! ☝️Inkluusion unelmahöttö alas! ☝️Tasoryhmät takaisin! ☝️Maahanmuuttajille vain suomenkielen opetusta! ☝️Opettajien auktoritetti takaisin! ☝️Vanhemmille vastuu käytöstavoista omien lasten suhteen! #pisa https://t.co/ppVktjpHLH #koulutus #opetus #inklusiivisuus

Olli Herrala Sep 3

Meillä on raskaimpiin kuuluva julkinen sektori, jos sitä bruttokansantuotteeseen vertaa. Valtiolla silmät ja suu täynnä velkaa. Budjetin alijäämäkin 12,4 miljardia euroa. Hyvää tästä ei tule sillä, että rakenteita vain leikisti rassataan. Missä viipyy reipasotteinen remonttiväki? https://t.co/MKywtBO8bU #julkinensektori #budjetti #velka

Sinun @kokoomus ei ole sitten minun Kokoomus. Perustelen. Oikeistoblokki (Kok + PS + Kesk + KD + RKP / Liike Nyt -tyyppiset ei-sosialistiset puolueet) on saanut äänienemmistön lähes kaikissa eduskuntavaaleissa 1960 -luvun alusta lähtien, poikkeuksina vain vuodet 1958 ja 1966. Tilastokeskuksen ja vaalihistorian mukaan porvarillisten ja ei-sosialististen puolueiden ääniosuus on useimmiten ollut 55-60% tai enemmänkin. Silti hallitukset ovat toistuvasti olleet vasemmistojohtoisia tai punavihreitä kompromisseja. Miksi? ​Syitä on useita, eikä yksikään niistä perustu äänestäjien tahtotilan kunnioittamiseen: 1. ​Konsensuskulttuuri ja paitsioon joutumisen pelko. - Suomalaisessa hallituksen muodostamisessa on historiallisesti korostettu laajapohjaisuutta, kansallista yhtenäisyyttä ja kompromisseja. Keskusta on usein toiminut vaa'ankielenä, RKP vipuvartena, ja Kokoomuskin on ajoittain valinnut SDP:n kumppanikseen vastuullisuuden nimissä. Tuloksena on ollut äänestäjien enemmistön tahdon vesittyminen. 2. ​Blokkien puute ja vaalien jälkeiset lehmänkaupat. - Ilman selkeitä ennakkoblokkeja (kuten Ruotsissa tai monissa muissa Euroopan maissa) hallitusneuvotteluista tulee pelikenttä, jossa vähemmistö voi sanella ehtoja. SDP on ollut tässä taitava: vaikka sen ääniosuus on ollut 15-20 %, se on usein päässyt määrittelemään poliittista suuntaa. Vasemmisto on viimeksi saanut äänienemmistön vuonna 1966, mutta silti se on toistuvasti onnistunut kampeamaan itsensä hallitukseen. 3. ​Syvempi ongelma - onko "oikeisto" edes oikeistoa? - Tässä tullaan siihen, mitä moni meistä on pohtinut. Nykyinen Kokoomus ja SDP ovat monissa käytännön kysymyksissä lähempänä toisiaan kuin poliittisen kentän ääripäitä. EU-lainsäädäntö, virkamieskoneisto, sitovat kansainväliset sopimukset, ilmasto- ja maahanmuuttopolitiikan reunaehdot sekä mediaeliitin konsensus lukitsevat suuret linjat jo ennen vaaleja. Hallitusohjelmissa hiotaan lähinnä yksityiskohtia, mutta talouskasvuun, haittamaahanmuuttoon, kannustinloukkuihin, syntyvyyteen ja byrokratian paisumiseen liittyvät suuret ongelmat eivät ratkea riittävästi - olipa hallitus sitten oikeistolainen tai vasemmistolainen. Oikeisto - vasemmisto -jako on osin näytelmä, joka ylläpitää illuusiota valinnasta. Todellinen valta on siirtynyt eduskunnalta byrokratialle ja ylikansallisille rakenteille. ​Äänestäjien tahtotilan vähättely on lopetettava. Blokkivaalit tai ennakkositoumus oikeistohallituksen muodostamisesta (vaikka SDP olisikin suurin puolue) olisivat askel kohti selkeyttä: äänestäjä tietäisi, mitä saa. Sekään ei kuitenkaan riitä, jos oikeistoblokki itsessään on vain laajennettu demaripuolue Kokoomuksella höystettynä. Tarvitaan aitoa vaihtoehtoa - politiikkaa, joka asettaa työn, perheen, osaamisen, rajojen hallinnan ja kansallisen edun etusijalle uhrihierarkioiden, itsetuhoisen empatian ja symbolisen hyvesignaloinnin sijaan. ​Suomen poliittinen järjestelmä kaipaisi syvempää remonttia: pidempiä vaalikausia (esim. 6 vuotta), vähemmän puolueita ja vähemmän kansanedustajia, byrokratian karsimista sekä valiokuntaviidakon harventamista. Vasta sitten äänestäjien enemmistön tahto voi toteutua ilman, että se laimenee neuvotteluissa ja virkamieskoneistossa. ​Oikeistohallitus on välttämätön, mutta sen on oltava oikeasti oikeistolainen - ei vain nimilappu. Muuten sama teatteri jatkuu. Siksi sinun Kokoomus ei ole minun Kokoomus. #Politiikka #Oikeisto #Vaalit

Amos Ahola Jul 16

Uimaportaat á 289€, asennus parin tunnin työ: https://t.co/yeiwtCtphE Pukukoppi á 2490€, toimitus luokkaa tonnin: https://t.co/ll8ie0pF2i Loput ~240000 kuluvat "projektiin", eli kampaviinereihin. #rakentaminen #remontti #projekti

Martin Paasi Jun 22

Järjestöistä Meillä on veronmaksajista riippuvaisia järjestöjä Suomessa ensisijaisesti siksi, että Veikkaus on valkopessyt rahapelaamisen kasvattamista hyväntekeväisyydellä. Ry:t ovat maailmalla NGO:ita (Non-Governmental Organization) eli valtiosta riippumattomia. Siksikään järjestöjä ei lähtökohtaisesti pitäisi verovaroin rahoittaa (mutta myös muista syistä). Kun nyt sitten Veikkauksen häviövarat on ohjattu valtion budjettiin (kuten pitää), jäljellä on enää käytänteiden remontti. Minusta verovarojen käyttö pitäisi rajata pois lobbari- ja puoluejärjestöiltä, ja myös muiden osalta perustaa tukeminen i) kaikista tärkeimpiin tarpeisiin, ii) yhteen sen tarpeen tyydyttävään organisaatioon (eikä esim. satoihin sote järjestöihin ja näin ollen satoihin hallintoihin) ja silloinkin Iii) läpinäkyvään varojen käyttöön. Veronmaksajien on helposti pystyttävä arvioimaan mihin käyttöön varat menevät. Vapaaehtoistyö on hienoa, yhdistävää ja kunnioitettavaa. Kannatan jäljelle jäävän rahoituksen kohdistamista siihen. #Järjestöt #Veronmaksajat #Vapaaehtoistyö

Mikko Jun 17

Olen jo tovin yrittänyt myydä edesmenneen äitini asuntoa. Kauppa ei käy ja vaikka olen kohta 20 vuotta pyörittänyt remonttifirmaa Stadissa, opin koko ajan uutta asunto- ja remonttiasioista. Muun muassa en tiennyt, että pesukoneen asentaminen keittiöön maksaa noin 8000€ sis koneen ja kaapiston muokkaustyön. Olen menettänyt satoja tuhansia euroja työurani aikana tehdessäni töitä polkuhintaan. Astianpesukoneen puuttuminen laskee asunnon arvoa noin 15 000€, tässä tapauksessa noin 10% asunnon hinnasta on siis pois pelkästään APK:n puuttumisen takia. Uskomatonta, mutta siis PAKKOHAN minun on uskoa jotain 24-vuotiasta asuntosijoittajaa, joka on melkein tuplaamassa pankin 85% omistamaa portfoliotaan. Hän sentään kävi isänsä kanssa näytöllä!! Jos puurunkoisessa, 80 vuotta vanhassa, talossa eteisen lattia viettää sentin kaksi, ovat ”lattiavasat romahtaneet”. En tosin ymmärrä miten on mahdollista, että vuonna 1946 asennettujen jalkalistojen ja lattian välissä ei ole rakoa, jos lattiavasat ovat kerran romahtaneet? Ehkä en saatana sentään tiedäkään mistään mitään!! Tämmöisen vian korjaaminen, kun eteisen lattia on kooltaan 80x100 senttiä, maksaa asunnonostajan mukaan noin 50t€, mikä tulisi huomioida asunnon pyyntihinnassa. Olen ollut houkkana siinä uskossa, että mikäli lattiarungot pettävät asuntojen välissä, että taloyhtiön vakuutus kattaisi korjaustyöt. Olen käsittämättömän lapsellinen ihminen. Möisitkö sinä asunnon, jonka pyyntihinta on 170t€ hintaan 115 000 € siksi, että eteisen lattia viettää yhteen nurkkaan sentin kaksi ja asunnossa ei ole astianpesukonetta? Minä en ole myymässä. Ei siksi, että kauppa olisi huono ja hinnanalennukselle ei ole perusteita, vaan siksi, että minä en periaatteesta asioi nihilistien kanssa. Kauppaa käydessä ei aina kaupat synny, mutta lähes aina käteen jää hyvä tarina, tai kaksi. #Asuntosijoittaminen #Nihilismi. #Asuntosijoittaminen #Remontti #Kiinteistöt