Finance Minister Riikka Purra (ps.) wrote on social media that France's worsening debt could, according to international economic media, lead to an economic disaster and a euro crisis. #Ranska #talouskasvu #velkaantuminen (translated)
France's growing debt and political instability could threaten Finland's economic growth if France fails to adjust its economy. #Ranska #talouskasvu #velkaantuminen (translated)
Vihreiden mielestä ~20 vuotta velkaantuneen maan pelastaminen menopuolta supistamalla on "karnevalisointia" ja "tarpeetonta"? Vihreiden verotus- ja velkarälläyspolitiikan päätepiste on näivettyminen ja talousromahdus. Siitä on sitten karnevaalit kaukana. https://t.co/HnzaUsQMxi https://t.co/cL1dawhD2x #Vihreät #Velkaantuminen #Talous
HS kirjoittaa tänään eriarvoisuuden kasvusta Laboren laskelmiin pohjautuen. Toivottavasti kukaan ei muodosta mielipidettään vain tämän uutisen perusteella. Muutama huomio lukijalle taustaksi: -Suomi laski ylimpiä marginaaleja tämän vuoden alusta 58 % -> 52 %. Tätä suositteli jo vuonna 1994 presidentti Ahtisaaren asettama Pekkasen työryhmä. Toteutukseen meni 31 vuotta. Ylimmät marginaalimme olivat maailman korkeimpien joukossa ja ovat yhä laskun jälkeenkin. Tämä historiallinen päätös näkyy suurempituloisten ostovoiman kasvussa, mutta jutussa siitä ei sanota sanaakaan. -IMF suositti vuonna 2017 ylimmäksi marginaaliksi enintään 44 %. OECD-maiden keskiarvo on n. 35 %. Suomi on siis muutoksen jälkeenkin selvästi yli maksimin. -14 % eniten tienaavista maksoi 49 % kaikista tuloveroista. Julkisista nettotulonsiirroista ylimmät tulokymmenykset maksavat kaiken (Kuvio). Veronkevennyksillä heille ei anneta rahaa, vaan he saavat pitää hieman suuremman osan itse tienaamistaan ansioista. Oikeudenmukaisempaa. -Verohallinnon tilastojen perusteella alin 40 % tulonsaajista (alle 2000 €/kk) maksaa vain 6 % ja alin 57 % (alle 2800 €/kk) vain 16 % tuloverokertymästä. -HS:n juttu päättyy virkkeeseen ”Vastaavaa ei ole Suomessa ennen nähty” viitaten suurituloisten ostovoiman kasvuun ja pienituloisten laskuun. Kauhistelun sijaan kannattaa ymmärtää päätösten historiallisuus: kerrankin mennään suuntaan, jota on suositeltu vuosikymmeniä. Työnteosta tehdään kannattavampaa suhteessa sosiaaliturvaan. Tervehenkinen suunta hyvinvointiyhteiskunnassa, jonka velkaantuminen on kestämätöntä. -Suomi tasaa verotuksella tuloja OECD-maista eniten. -Ylimpien marginaaliverojen kevennyksen itserahoitusaste on tuoreen tutkimustiedon valossa hyvin todennäköisesti yli 100 %. Veroja laskemalla saadaan siis enemmän verotuloja. -Verotuksen keventäminen lisää työtä ja kannustaa kouluttautumaan ja etenemään uralla, mikä vahvistaa julkista taloutta verotulojen kautta. Kevennyksen perumista haluavalta kannattaa kysyä, mistä tulevat korvaavat säästöt? -Ylimpien marginaalien on myös hyvää tki-politiikkaa: tki-rahoituksesta tarvitaan enemmän irti ja työnteon kannustimet paranevat. -Suomen bkt asukasta kohden on polkenut lähes 20 vuoden takaisella tasolla. Talous kääntyi kasvuun 2024, kasvu jatkui 2025 ja tänä vuonna tahti on kiihtynyt. Kaikkien tilanne siis paranee, vaikka niin ei ole vielä käynyt. Työllisyyskin on nousussa. -Suomen gini-kerroin on pienempi kuin Tanskassa ja Ruotsissa eikä ole juuri muuttunut koko 2000-luvulla. Orpon hallituksen toimet muuttavat sitä 0,8, ja se on nyt lähellä EU-keskiarvoa. HS otsikoi: ”Suomalaisten välille on revennyt kuilu.” Missä todellisuudessa elämme? Syntyykö oikea kokonaiskuva, jos ihmiset ovat vain tämän uutisoinnin varassa? Miten voidaan keskustella järkevästi esim. yhteisö-, osinko- tai perintö- ja lahjaverotuksesta, jos jo ansiotuloverotuksen ja sosiaaliturvamuutosten tarkastelu jää näin kapeaksi? Missä on pitkä aikaväli ja talouden dynamiikka? Kuka kysyisi ruotsalaisittain ”miten tämä vaikuttaa kasvuun ja yrittäjyyteen?” Tämä on suomalainen erityispiirre. Ruotsissa kasvun ja kannustimien merkitys ymmärretään aivan eri tavalla: kaikkia kannustetaan tekemään enemmän, ei painamaan toisten menestystä alas. Kun kaikki tekevät enemmän, yhteiskunta voi paremmin ja on rahoituksellisesti kestävämpi. Jokaisen olisi hyvä kysyä, miten voimme Suomena vaurastua, jos kukaan ei saa vaurastua ensin? Ruotsi pääsi rikas-köyhä-vastakkainasettelusta irti noin 50 vuotta sitten. Ajattelutavan muutos teki siitä Euroopan pääomamarkkinoiden ja kapitalistisen muodonmuutoksen mallioppilaan. Milloin me pääsemme samaan Suomessa? Onneksi olemme jo hyvää vauhtia matkalla sinne, kun suomalaiset tienaavat, sijoittavat ja vaurastuvat aiempaa enemmän! #Suomi #verotus #yhteiskunta
Valtiovarainministeriön budjettipäällikkö Mika Niemelä varoittaa, että Suomen talouden kasvu ei riitä ratkaisemaan kasvavaa velkaa ja työttömyysasteen nousua, ellei julkista taloutta tasapainoteta tehokkaasti. #Talous #Valtiobudjetti #Velkaantuminen
Suomalaisten kotitalouksien velkaantumisaste on laskenut poikkeuksellisen pitkään, mikä on ristiriitaista talouden kasvun myötä, kertoo Tilastokeskus. #velkaantuminen #talous #säästäminen
Okei, lainsäätäjän mielestä on siis "täysin epärealistista" painaa menoja tulojen tasolle eli hillitä tuhlaamista. Ainakaan ensi valtiopäiväkaudella, hyvän sään aikana, niin kuin nyt lupaavasti näyttää. Mutta eikö juuri silloin pitäisi edes painaa jarrua velkaantumiselle? Heikennetty tase tekee hauraaksi. Kun kriisi vääjäämättä iskee, heikko on kusessa. (Tai herra varjelkoon, mitä tämä johtamisen taso maksaa heikolle, kun katastrofi käy päälle?) #talous #velkaantuminen #johtaminen
– "Tällä hetkellä pakotamme jokaisen veronmaksajan velkaantuneessa Suomessa maksamaan osan tuloistaan kehitysapuna Afrikkaan. Olisi kaikille reilua, että jokainen voisi itse päättää, haluaako maksaa tuloistaan kehitysapua, Koponen perustelee". Aivan loistava ehdotus💪 #kehitysapu #Suomi #velkaantuminen
Suomessa irrallaan todellisuudesta on: - Verotus - Alijäämä - Velka - Sääntely - Julkisen sektorin koko Miten palataan todellisuuteen? - Pienentämällä julkista sektoria, jotta budjetti saadaan ylijäämäiseksi ja velkaantuminen sekä riistoverotus kuriin. https://t.co/I7XWtou9mD https://t.co/UYblDuOHv5 #Suomi #talous #julkinensektori
Jos olisin rälssipoliitikko, olisin todella huolestunut siitä, että kollegat alkavat puhua muuttavansa maasta. ”Meidän on pakko saada se (velaksi eläminen) jiiriin. Me ei voida vaan vetäa velaksi koko ajan, koska se tarkoittaa sitten että mun täytyy hilata mun tytär jonnekin muualle maailmaan, koska ei oo mitään järkeä jäädä tänne maksamaan muitten yli varojen elämistä.” @MartinPaasi’lla on pointti. Meillä lapsellisilla on velvollisuus ja oikeus huolehtia omille lapsillemme mahdollisimman hyvä tulevaisuus, eikä antaa heille hoidettavaksi kohtuutonta velkataakkaa. Se onnistuu kahdella tavalla: 1. Laittamalla velkaantuminen kuriin 2. Viemällä lapsi sellaiseen maahan, jossa valtio ei yritä varastaa lasten tulevaisuutta velkaantumalla holtittomasti. Koneen hallituksen puheenjohtaja Antti Herliniä lainatakseni (lähde kommenteissa): ”Minusta pitäisi enempi moittia niitä ihmisiä, jotka ovat Suomeen niin hölmöjä lakeja tehneet, että kansalaiset päättävät jättää Suomen.” On totta, että Martin istuu siinä joukossa, jossa niitä hölmöjä lakeja tehdään ja on tehty. Martin edustaa kuitenkin vain 0,5%:a kaikesta Suomessa jaettavasta vallasta ja jos loput 99,5%:a eivät ota asiaa vakavasti, en osaa tuomita, jos hän vaihtaa maata. Kaikki tätä eivät kuitenkaan pysty tekemään. Viattomat lapset joutuvat kärsimään esim. boomereiden huonoista päätöksistä velanoton suhteen. Siksi on jokaisen tehtävä taistella velkaantumista vastaan. Suomen valtionvelka ei ole mitään erikoisvelkaa, jota ei koskaan makseta pois. Se maksetaan. Joko uutta velkaa ottamalla tai hikeä vuodattamalla. Kunnes tulee hetki, jolloin uutta velkaa ei enää saa, ja ainoa vaihtoehto on vuodattaa hikeä. Sitä hikisempi työ silloin on, mitä suuremmaksi velkavuori on kasvanut. #tsädäm #velkaantuminen #tulevaisuus #Suomi
Kun Suomen valtio velkaantuu n. 13–14 nettomiljardia vuodessa, onko muuta mahdollisuutta kuin seinään ajautuminen? Mielestäni ei. Päättäjät ajavat mielummin laivan päin seinää ja syyttävät sitten toisiaan. Velkaantumisen taittaminen maksaisi poliitikoille eniten: jatkopaikan #velkaantuminen #Suomi #politiikka
Lineaarisen ennusteen mukaisesti vuodesta 2020 alkaen, mikäli korkomenojen ja verotulojen kasvun trendi noudattaisi lineaarista kehitystä, leikkauspiste on vuodessa 2045. Eli kaikki valtion tulot menisivät korkoihin! Alkaako soittaa kelloja, että velkaantumisen taittamisella on jo kiire! Suomi ei voi olla koko maailman sosiaalitoimisto. #talous #velkaantuminen #Suomi
Suomalainen politiikka on feminisoitunut ja se näkyy. Jyrki Lehtolan kolumni osui napakasti siihen epämukavaan tosiasiaan, jota moni nainenkin tunnistaa hiljaa itsekseen: kun naiset ovat vyöryneet massoittain johtaviin asemiin politiikassa, koulutuksessa, hallinnossa ja kulttuurissa, monet mittarit ovat kääntyneet huonompaan suuntaan. Ei siksi, että naiset olisivat yksilöinä huonompia, vaan koska naisten psykologinen profiili eroaa miesten profiilista evoluutiopsykologian ja persoonallisuustutkimuksen mukaan merkittävästi ja nämä erot vahvistuvat ryhmätasolla. Naiset ovat tilastollisesti empaattisempia, miellyttämishaluisempia, heillä ilmenee keskimäärin korkeampaa neurotismi la ja he ovat vähemmän systemaattisia sekä riskinsietoisia kuin miehet. Nämä eivät ole stereotypioita vaan replikoituja löydöksiä tuhansissa tutkimuksissa. Kun tällainen profiili valtaa instituutioita, päätöksenteko siirtyy kohti lyhytnäköistä tunneperäisyyttä, uhriutumista, konfliktien välttelyä ja “kaikkien hyvinvoinnin” priorisointia omien rajojen ja resurssien kustannuksella. Tässä kohtaa astuu kuvaan Gad Saadin erinomainen konsepti “suicidal empathy” itsemurhaempathia. Se on tilanne, jossa empaatia irrottautuu evoluutionaalisesta tehtävästään (suojella omaa ryhmää ja jälkeläisiä) ja muuttuu itsetuhoiseksi hyveeksi. Empatia suunnataan väärille kohteille: rikollisille uhrien sijaan, maahanmuuttajille kantaväestön turvallisuuden kustannuksella, “heikoimmille” taloudellisen realismin sijaan. Lopputuloksena on yhteiskunta, joka ei kestä totuutta, ei aseta rajoja eikä priorisoi selviytymistä. Vaivaako tämä naisia enemmän? Kyllä, tilastollisesti kyllä. Naiset ovat keskimäärin herkempiä empaattiselle tartunnalle ja moraaliselle signalingille eli hyveellisyyssignaaleille, joissa näytetään olevansa “hyvä ihminen” julkisesti. Tämä selittää osittain, miksi vasemmistolainen politiikka, woke-kulttuuri ja “hoivavaltiollisuus” vetoavat naisiin vahvemmin. Miehet taas korostavat enemmän oikeudenmukaisuutta ja ryhmän kompetenssia. Kun politiikka muuttuu hoivapolitiikaksi, jossa valtiosta tehdään korvaava äiti, joka ei koskaan sano ei, seuraa väistämättä velkaantuminen, heikentyvä turvallisuus, laskeva syntyvyys ja kyvyttömyys tehdä kipeitä mutta välttämättömiä päätöksiä. Lehtolan mainitsemat esimerkit (Marin, Andersson, Virta, Koskela) ovat oireita tästä ilmiöstä: tyyli korvaa substanssin, some-selfiet korvaavat talousosaamisen, ja moraalinen närkästys korvaa analyysin. Naisten vahvuudet kuten yhteisöllisyys, hoiva, tunneherkkyys ovat korvaamattomia perheessä ja pienryhmissä. Kun ne skaalataan valtion tasolle ilman miesten tasapainottavaa vaikutusta (konkretia, statuskilpailu, kylmä analyysi), järjestelmä menee epätasapainoon. Naisena tämän tunnustaminen on ikävää, mutta välttämätöntä. Totuus ei ole misogyniaa, vaan evoluutiobiologiaa ja persoonallisuustiedettä. Jos haluamme kestävän yhteiskunnan, tarvitsemme seksuaalista diversiteettiä johtotehtävissä ei feminististä valtautumista, jossa miehisyys leimataan toksiseksi ja naiseus korotetaan moraaliseksi monopoleksi. Suomi ei kaipaa enempää “likkoja” politiikkaan. Se kaipaa tasapainoa. Ilman sitä suicidal empathy vie Suomen hiljalleen kohti sivilisaation pehmeää itsemurhaa. https://t.co/y4oUvpjWQP #politiikka #feminismi #tasapaino
