Search

Liikunta- ja kulttuuriedun verovapaa katto nousee 400 eurosta 540 euroon vuodessa. Etua laajennetaan luontoharrastuksiin, kuten kalastukseen ja metsästykseen. Jokainen meistä osallistuu pian verotuksen kautta siihen, että työssäkäyvä ihminen voi ampua ilveksen hengiltä. Onko valtion tehtävä on päättää, että juuri sinun laskettelusi, padelisi tai metsästyksesi ansaitsee verotuen, mutta jonkun toisen harrastus ei? Koko liikunta- ja kulttuuriedun voisi lopettaa. #Liikunta #Kulttuuri #Verotus

Mopoilijoille tiedoksi. Se ei oo edelleenkään kielletty harrastus, pitää vaan noudattaa liikennesääntöjä ja lakia. Kuten kaikkien muidenkin tienkäyttäjien. Noin yksinkertaista se on. #liikenne #turvallisuus #harrastus

Nyt miehet $aatana - olkaa kiinnostavia!! Muutama muistisääntö ☝️ -Matala luokkataso? Unohda. -Tilillä <6 -numeroinen summa? Unohda. -Sairaus? Unohda. -Harrastus? Unohda. -Autoa? Kesämökkiä? Unohda. -Eronnut? Lapsia? Älä unta näe. Mutta oletko olemassa siksi, että täyttäisit HS-naisten standardit? Vai ollaksesi onnellinen? Nosta rinkka selkään, pistä mato koukkuun. Nauti. #elämä #onnellisuus #suhteet

Täytyy ihailla artistin mediahallintaa. Tiedämme, että groomingiin erikoistunut ja Wille Rydmanin paljastanut Helsingin Sanomat haastatteli suomalaista artistia, joka on perhe-elämänsä ohella viettänyt vuosikymmenen kaksoiselämää fanitytön mentorina. Suomalaisartisti aloitti mentoroimaan tulevaisuuden kirjailijaa, kun lapsi oli 12-vuotias. Aloitteen suhteeseen teki tyttö, syyttäkäämme siis häntä. Mentorointiin kuului mm. tsemppiviestit, pedagoginen ohjaus, psyykelääkkeiden käytön valmennus, huumausaineiden käytön harjoittelu, nettiseksin sekä eroottisten kuvien ottamisen opastaminen ja lopulta ihan kädestä pitäen tapahtuva seksikoulutus. Vuosikymmenen ”turvallisena aikuisena” toimiminen oli jättimäinen osa lapsen elämästä – artistille aikaa vievä sivutoiminen harrastus. Artisti tiesi lapsen itsetuhoisesta käytöksestä sekä ikätasoon sopimattomasta seksuaalisesta käyttäytymisestä. Artistin motiivia vuorovaikutukseen voimme vain arvailla: ehkä runkkasi, ehkä itki – tai runkkasi ja itki. Joka tapauksessa Helsingin Sanomat ei paljasta, kenestä artistista tapauksessa on kyse, vaikka on tietoinen siitä, kenestä on kyse. Sen ajan kun arvailemme ja odotamme, kenestä artistista mahdollisesti on kyse, suosittelen lukemaan Apu360-median tällä viikolla uudelleen sosiaalisen median jakeluun nostaman artikkelin, jossa Pyhimys kertoo avoimesti ja täysin peittelemättä uupumuksestaan. Artikkeli on ajankohtainen, onhan Pyhimys ilmoittanut jääneensä taas sairaslomalle. https://t.co/zB2k2seYCL #Suomalaismusiikki #Mentorointi #HelsinginSanomat

”Helsingissä yksinasuva saa tukea noin 1 300 euroa, yksinhuoltaja 2 000 euroa, kaksilapsinen perhe 3 000 euroa ja nelilapsinen 4 000 euroa. Suurissa perheissä summa nousee lähes 5 000 euroon. Lisäksi maksetaan vesi, sähkö, vakuutus ja usein vuokravakuus. Hyvinvointialueet maksavat lisäksi täydentävää tukea: esimerkiksi 800 euroa irtaimistoon, 300 euroa polkupyörään, 250 euroa urheiluvälineisiin, 400 euroa vaunuihin, 80 euroa huvipuistorannekkeeseen. Helsingissä nuoret saavat 550 euroa harrastusmenoihin. Tuki on veroton etuus eikä kannusta töihin.” Suomen medianipalkka on noin 3300 euroa. Siitä maksetaan eläkemaksu ja verot. #Helsinki #sosiaalituki #perheet

Uuringud näitavad, et juba üksainus peaga löök harrastusjalgpallis võib tõsta veres ajurakkude kahjustustega seostatud valkude taset, mis viitab võimalikele pikaajalistele kahjustustele ajutervises, seetõttu on oluline hinnata ja vähendada pealöökide arvu jalgpallitreeningutel. #jalgpall #pealöök #ajutrauma

Meitä on enää alle viisi miljoonaa Elämme hullua aikaa. Suomen väestö kasvaa kohisten maahanmuuton seurauksena, mutta samaan aikaan suomalaisten määrä taas vähenee vauhdilla. Viime vuonna vieraskielisen väestön määrä nousi 36 000 hengellä siinä missä kotimaisten kielten puhujien määrä laski samaan aikaan 19 000 hengellä. Hiljattain rikottiin myös symbolinen rajapyykki, kun suomalaistaustaisen väestön määrä laski alle viiden miljoonan. Käynnissä oleva väestökehitys on katastrofi suomalaisen yhteiskunnan säilymisen kannalta. Muut puolueet haluavat tuoda vielä nykyistä enemmän maahanmuuttajia suomalaisten tilalle, koska ”jonkun pitää maksaa ikääntyvien suomalaisten eläkkeet”. Tilastot kuitenkin osoittavat, että kaukomailta tulijoista ei kuitenkaan ole eläkejärjestelmän pelastajiksi. Ruotsissa maahanmuuttajien työurat ovat puolet lyhempiä kuin kantaruotsalaisilla, mikä on johtanut suuriin ongelmiin järjestelmän rahoituksen kannalta. Suomessa maahanmuuttajien työllisyys on taas parikymmentä prosenttiyksikköä heikompi kuin suomalaisilla, ja hiljattain uutisoitiin myös siitä, että jo kolmannes Suomessa maksettavista takuueläkkeistä menee maahanmuuttajille - maahanmuuttajista itsestään aiheutuu siis kaiken muun lisäksi uusi eläkepommi! Perussuomalaisten ohjelmissa linjatuilla toimenpiteillä suomalaiselle yhteiskunnalle haitallinen massamaahanmuutto saataisiin säppiin nopeasti, jos vain poliittiset voimasuhteet mahdollistaisivat ohjelman täysimittaisen toimeenpanon. Syntyvyyden nostaminen on taas konstikkaampi tehtävä. Vaikka suomalaisten syntyvyys on romahtanut viimeisen noin viidentoista vuoden aikana Euroopan heikoimpien joukkoon, ei aihetta kuitenkaan tärkeydestään huolimatta liiemmin käsitellä aamutelevisioissa tai a-studiossa. Puolueista syntyvyyden edistäminen ei taas näytä kiinnostavan muita kuin perussuomalaisia ja kristillisiä. Suomen Perusta -ajatuspajan kesäkuussa ilmestyvässä artikkelikokoelmassa ’Lisää lapsia! -Seitsemän näkökulmaa syntyvyyteen’ käydään aiheen kimppuun pohtien syitä heikolle syntyvyydelle ja mahdollisia toimia asiantilan parantamiseksi. Teos onkin suositeltavaa luettavaa jokaiselle syntyvyyskriisistä huolestuneelle. Minkälaisin eväin syntyvyyttä voitaisiin sitten edistää? Syntyvyydelle otollista voi ajatella olevan ensiksikin yleinen usko tulevaisuuteen, johon liittyy niin kestävä talous kuin turvallinen elinympäristö. Tällä hetkellä maahanmuuttajavaltaistuvalla pääkaupunkiseudulla kouluikää lähestyvien lapsiperheiden ensimmäinen huolenaihe puoluekantaan katsomatta on se, että mihin kouluun uskaltaa lapsensa laittaa. Eikä tilanne ole helppo maaseudullakaan, jossa kyläkoulut ovat lopetusuhan alla ja elämisen kustannukset nousevat jatkuvasti. Talouden vaisut näkymät ja heikko työllisyys ovat taas huolena koko maassa. Työtä riittää siis tällä saralla. Toiseksi tarvitaan lapsiystävällistä ruohonjuuritason politiikka. Riittävät resurssit päiväkoteihin, kouluihin, kotihoitoon ja lasten harrastusmahdollisuuksiin tekevät lapsiperheiden arjen helpommaksi ja antaa signaalin siitä, että lapset ovat toivottuja. Yleisen ilmapiirin kääntäminen keinolla tai toisella lapsiystävälliseksi onkin ensiarvoisen tärkeää. Syntyvyyden nostamiseen tarvitaan lisäksi myös kokonaan uudenlaisia politiikkatoimia, joihin kannattaa etsiä malleja sellaisista maista, joissa syntyvyyden edistämiseen on panostettu. Verotuet, edulliset asuntolainat ja uudistukset lapsilisäjärjestelmään – pöytään on hyvä heitellä erilaisia ehdotuksia ja kokeilla, mikä toimii. Kasvavan maahanmuuton ja laskevan suomalaisten määrän aiheuttamaa väestökriisiä korjaamaan tarvitaan siis tiukan maahanmuuttopolitiikan rinnalle aktiivista syntyvyyden edistämistä, joka näyttää myös jäävän lähes yksin perussuomalaisten tehtäväksi. Kääritään siis hihat ja tehdään Suomesta hyvä maa perustaa perhe. - - - Kolumni 'Meitä on enää alle viisi miljoonaa' on julkaistu Perussuomalainen-lehdessä 3/2026. #Suomi #Syntyvyys #Maahanmuutto