BETA nonprofit public democratic european moderated

Search

#Harrastus

Lucia-pulla stated that she had posed several questions to Said Awmuss, to which she had not received answers. She had asked, among other things, what kinds of hobbies Muslim girls could engage in and whether twerking, hip-hop, and ballet were acceptable. Additionally, she inquired about the attitude towards dating a Finnish Christian, marrying a Jew or a Hindu, and the Muslim Brotherhood. On the day of Aleksis Kivi and Finnish literature, Lucia-pulla asked what the Finnish language, literature, and culture meant to Said Awmuss, and urged him to discuss it with her. She also wrote that Islam was not a race or ethnicity but a religion or ideology, and considered discussing racism in this context misleading. According to her, no one is born a Muslim. #uskonto #kulttuuri #kysymykset (translated)

Aloitan tänään salkunhoitajana Aristoi Capital Managementissä. Hoidan yhdessä salkunhoitaja Antti Bergholmin kanssa uutta Aristoi Arvonkasvattajat -rahastoa. Arvonkasvattajat sijoittaa yhtiöihin, jotka ovat pääoman allokaation mestareita. Toisin sanoen rahasto sijoittaa yhtiöihin, joilla on meidän todentama taito sijoittaa kassavirtansa kannattavasti takaisin oman liiketoiminnan kasvattamiseen tai yritysostoihin. Sijoitusfilosofia pohjautuu arvosijoittamiseen "ostamme 50 sentillä yhden euron" -hengessä. Matka sijoittamisen parissa tähän pisteeseen on ollut jälkikäteen katsoen luonteva. Aloitin sijoittamisen sattuman kautta 2009. Äitini oli lainannut kirjastosta pörssiaiheisia kirjoja. Sain juuri omat kirjani luettua ja katselin pöydällä lojuvia pörssikirjoja. Mitähän noista voisi oppia, mietin. Samalla tilille oli kertynyt hieman säästöjä töistä sekä ennakkoperintöä. Korot olivat nollassa, inflaatio mietitytti ja tuottoa oli saatava. Pian säästöjen töihin laittamisesta tulikin intohimoinen vapaa-ajan harrastus ja syventyvä opinahjo. Historia on toinen harrastukseni. Yliopistossa opiskelin taloushistoriaa, mikä on tuonut valtavasti lisäperspektiiviä sijoittamiseen ja nykypäivän ilmiöihin. Historia on hieno harrastus, mutta työkseni en sitä kuitenkaan aikonut tehdä. Miten sitten päästä sijoitusalalle töihin? Vaikka takana on tuhansien tuntien vapaa-ajalla tehtyä opiskelua, paperilla se ei riittänyt. Onneksi törmäsin @Inderes:iin Hain Inderesille alunperin analyytikoksi keväällä 2016, koska muita paikkoja ei ollut tarjolla. En sillä kertaa saanut paikkaa, mutta tj @mikaelrautanen sanoi että pysytään yhteydessä. Sitten jo Nordea-ajoilta kaverini @PetriGostowski (nyt pääanalyytikkona Inderesillä) pääsi analyytikoksi. Pian hän vinkkasi, että nyt Inderesillä haetaan jonkinlaista somettajaa. Tässä oli tilaisuuteni: hain paikkaa, ja sain sen. Olen käynyt lukuisilla videoilla läpi Inderesin yhteisörakentamisen vaiheita, joten en kertaa niitä tässä. Olen kiitollinen melkein 10 vuodesta Inderesillä: rakensimme hienon sijoittajayhteisön. Minulle annettiin vapaat kädet tehdä sisältöä, mistä nautin suuresti ja se toimi yleisöllekin. Työ yhteisönrakentajana oli melkein 100 %:sti myös intohimoinen harrastus. Viime vuosina tiedostin, että sijoittamisesta puhumisen ja vapaa-ajalla sijoittamisen lisäksi olisi hienoa tehdä sitä työkseen. Sijoittaminen kahmaisi leijonanosan vapaa-ajasta, mutta etenkin perheellisenä vapaa-ajan prioriteetit muuttuvat. 2023 keväällä Berkshire Hathawayn yhtiökokouksessa törmäsin Aristoin tiimiin ja perheemme ystävystyivät Aristoin sijoitusanalyytikon Nikolaos Vlassiksen kanssa. Kävimme usein syömässä ja keskustelemassa intohimoisesti osakkeista ja liiketoiminnoista. Tänä vuonna nousi esille ajatus uudesta rahastosta ja ajatus minusta Antin kanssa salkunhoitajana siihen. Pitkän harkinnan jälkeen rahasto eteni ja minä ilmoitin olevani käytettävissä salkunhoitajan työhön. 2009 alkaneella sijoitustaipaleellani alkaa nyt uusi jakso. #sijoittaminen #rahastot #arvosijoittaminen

Minulla on ollut ilo ja kunnia olla mukana rakentamassa Inderesin sijoittajayhteisöä melkein 10 vuotta. Kaikki hyvä päättyy aikanaan. Ensi viikolla hyppään uusiin haasteisiin salkunhoitajaksi. Inderes ja Inderesin yhteisö on ollut suuri osa minun elämääni viimeiset 10 vuotta. Kun aloitin Inderesillä 2016, talossa oli 13 työntekijää ja bisneksenä analyysi. Tänä päivänä Inderes on noin 130 työntekijän pörssiyhtiö, joka palvelee laajasti sijoittajia ja yhtiöitä analyysistä tapahtumiin, kuten yhtiökokouksiin. Olen ikuisesti kiitollinen riskisestä rekrystä alan ulkopuolelta (en kiitostekstissäni nosta esiin ketään yksittäistä henkilöä: voisin kiittää kymmeniä ja kymmeniä eri kollegoitani ja satoja foorumikeskustelijoita. Tämä viesti on kiitos kaikille), kun minun hoiviini annettiin Inderesin some aikoinaan. Käsittääkseni olen ollut kohtuullisen aikaansaava työntekijä ja osakas yhtiössä. Inderes on ollut antoisa oppimisympäristö. En olisi tässä pisteessä, missä olen nyt, ilman Inderesiä. Tämä on ollut minun finanssialan käytännön koulutus. Inderes on ollut loistava työpaikka loistavilla kollegoilla, missä työntekijöitä kohdellaan reilusti ja mahdollisuuksia annetaan osaamisen mukaan. Inderes on työpaikka, missä ei tarvitse miettiä mistä keskustelee kollegojen kanssa lounaalla. Osakkeista tottakai! Haluan vielä erikseen kiittää yhteisötiimiäni. Meillä on hieno yhteisötiimi, missä ihmiset pääsevät toteuttamaan intohimoaan ja kehittymään esiintyjinä ja sijoittajina. Harvassa työssä pääsee suoraan pörssiyhtiön johdon pakeille haastelemaan. Tämä työ on ollut valtavan kehittävää johdon juttuja punnitessa. Sijoittaminen on minulle intohimoinen harrastus. Minua on pitkään kiinnostanut salkunhoitajan työ, missä pääsisin tekemään työnä puhtaasti sitä, mikä minua eniten kiinnostaa. Eli sijoittamista. Nykyinen työni on jo melkein kuin harrastus, mutta halusin nostaa intohimoprosenttia entisestään. Tutustuin ensimmäisen kerran keväällä 2023 Omahassa Berkshire Hathawayn yhtiökokouksessa Aristoi Capital Managementin väkeen. Tänä vuonna pöydälle nousi idea uudesta rahastosta, joka keskittyisi sijoittamaan arvoa luoviin, kassavirtaa kannattavasti kasvuun sijoittaviin yhtiöihin. Kuten sarjayhdistelijöihin. Rahaston idea sopi minulle, kuin nenä päähän. Päädyimme yhteistyöhön ja aloitan ensi viikolla salkunhoitajana toimitusjohtaja Antti Bergholmin kanssa uudessa, Aristoi Arvonkasvattajat -rahastossa. Samalla siirryn yhteisön rivijäseneksi. Aion jäädä Inderesin foorumille aktiiviseksi, mutta en lupaa mitään tiettyä aktiivisuuden tasoa. Minusta on hienoa keskustella eri alojen asiantuntijoiden ja erilaisten ihmisten kanssa. Siitä yleensä kaikki oppivat jotain uutta. Olen jo lupautunut muutamiin podeihin Inderesillä. Tilastoista näen ja lukuisista keskusteluista oikeassa elämässä tiedän, että Vernerin vartti -sarjalla on ollut vuosia laaja ja aktiivinen katsojakunta. Erikoiskiitos kaikille katsojille. Ilman teitä tätä sarjaa ei olisi ollut. Alla on linkki päätösjaksoon. Aion uudessakin työssä tehdä videoita aina välillä, kun aihetta on. Katsotaan kuitenkin ensin rauhassa, minkälaiseksi työrytmi asettuu. Uuden työn tärkein tehtävä on rahaston osakkaiden rahojen suojelu ja tuoton saaminen järkevällä riskillä. Minä mukaan lukien; aion sijoittaa roposiani uuteen rahastoon, jotta oma nahka on pelissä. Viimeisen Vartin julkaisin tänään aamulla. Perjantaina minulla on viimeinen ROAST Mandatum vieraana. Ensi maanantaina aloitan työt Aristoilla. Haluan kiittää vielä henkilökunnan riveistä yhteisöä kaikista vuosista. Toivottavasti saan jatkaa kanssanne hyviä keskusteluita jatkossakin! Lukekaa analyysiä, tehkää hyviä osakepoimintoja ja myyntejäkin, jos hyviä myyntipaikkoja ilmenee. #sijoittaminen #Inderes #yhteisö

Täysin nollasta, päivätöiden sekä muiden harrastusten ohessa ja ilman mitään julkista tukea rakennetun yhteiskunnallisen podcastin perustajana ihan rehellisesti sanottuna tällaisen lukeminen alkaa korpeamaan. Pitäisi olla täysin päivänselvää jokaiselle kypsälle ja itsestään vastuun ottavalle aikuiselle, että ei ole muiden tehtävä rahoittaa toisten aikuisten harrastuksia. Järjestökentällä joko teet asiaasi intohimosta tai vapaaehtoisten lahjoitusten turvin. Ja jos palvelulle näyttää olevan kaupallista kysyntää, sitten perustat yrityksen ja alat myymään sitä. Mutta me sosiaalidemokraateiksi kasvatetut suomalaisethan emme tietenkään ole vielä kasvaneet aikuisiksi. Meistä on täysin normaalia kitistä julkista tukea joka ikiseen asiaan tai ongelmakohtaan mitä näemme sen sijaan, että itse joskus laittaisimme tikkua ristiin asian edistämiseksi. #podcast #vastuu #yhteiskunta

Jokaisen pitäisi ensimmäisenä kertoa mistä leikkaisi mutta leikkauksen pitää kohdistua itseensä. Muuten kyseessä on älyvapaa leikki, jossa nimetään mitä veisi naapurilta. Minä leikkaisin itseltäni ja kaltaisiltani lapsilisät, tekisin yliopisto-opiskelusta maksullista, maksaisin omien harrastusyhdisteni kulut ilman yhteiskunnan tukea, purkisin kaikki yritystuet ja jättäisin vain lainojen takaukset. Nämä nyt tuli ensimmäisenä mieleen. Tuli tästä mieleen kun vasemmisto ei veisi itseltään mitään: https://t.co/69UUC1V99O #suomi #politiikka #keskustelu

Liikunta- ja kulttuuriedun verovapaa katto nousee 400 eurosta 540 euroon vuodessa. Etua laajennetaan luontoharrastuksiin, kuten kalastukseen ja metsästykseen. Jokainen meistä osallistuu pian verotuksen kautta siihen, että työssäkäyvä ihminen voi ampua ilveksen hengiltä. Onko valtion tehtävä on päättää, että juuri sinun laskettelusi, padelisi tai metsästyksesi ansaitsee verotuen, mutta jonkun toisen harrastus ei? Koko liikunta- ja kulttuuriedun voisi lopettaa. #Liikunta #Kulttuuri #Verotus

Kari Aug 15

Mopoilijoille tiedoksi. Se ei oo edelleenkään kielletty harrastus, pitää vaan noudattaa liikennesääntöjä ja lakia. Kuten kaikkien muidenkin tienkäyttäjien. Noin yksinkertaista se on. #liikenne #turvallisuus #harrastus

Jyrki Vainio Jul 27

Viittäkymppiä lähestyvän miehen on kai soveliasta alkaa harrastaa pienoisrautateitä. Yli neljäkymmentä vuotta minä tällaisesta sähköllä ohjattavasta Lego-junasysteemistä haaveilin. https://t.co/M4MbihWlZO #Lego #Harrastus #Pienoisrautatie

Nyt miehet $aatana - olkaa kiinnostavia!! Muutama muistisääntö ☝️ -Matala luokkataso? Unohda. -Tilillä <6 -numeroinen summa? Unohda. -Sairaus? Unohda. -Harrastus? Unohda. -Autoa? Kesämökkiä? Unohda. -Eronnut? Lapsia? Älä unta näe. Mutta oletko olemassa siksi, että täyttäisit HS-naisten standardit? Vai ollaksesi onnellinen? Nosta rinkka selkään, pistä mato koukkuun. Nauti. #elämä #onnellisuus #suhteet

Täytyy ihailla artistin mediahallintaa. Tiedämme, että groomingiin erikoistunut ja Wille Rydmanin paljastanut Helsingin Sanomat haastatteli suomalaista artistia, joka on perhe-elämänsä ohella viettänyt vuosikymmenen kaksoiselämää fanitytön mentorina. Suomalaisartisti aloitti mentoroimaan tulevaisuuden kirjailijaa, kun lapsi oli 12-vuotias. Aloitteen suhteeseen teki tyttö, syyttäkäämme siis häntä. Mentorointiin kuului mm. tsemppiviestit, pedagoginen ohjaus, psyykelääkkeiden käytön valmennus, huumausaineiden käytön harjoittelu, nettiseksin sekä eroottisten kuvien ottamisen opastaminen ja lopulta ihan kädestä pitäen tapahtuva seksikoulutus. Vuosikymmenen ”turvallisena aikuisena” toimiminen oli jättimäinen osa lapsen elämästä – artistille aikaa vievä sivutoiminen harrastus. Artisti tiesi lapsen itsetuhoisesta käytöksestä sekä ikätasoon sopimattomasta seksuaalisesta käyttäytymisestä. Artistin motiivia vuorovaikutukseen voimme vain arvailla: ehkä runkkasi, ehkä itki – tai runkkasi ja itki. Joka tapauksessa Helsingin Sanomat ei paljasta, kenestä artistista tapauksessa on kyse, vaikka on tietoinen siitä, kenestä on kyse. Sen ajan kun arvailemme ja odotamme, kenestä artistista mahdollisesti on kyse, suosittelen lukemaan Apu360-median tällä viikolla uudelleen sosiaalisen median jakeluun nostaman artikkelin, jossa Pyhimys kertoo avoimesti ja täysin peittelemättä uupumuksestaan. Artikkeli on ajankohtainen, onhan Pyhimys ilmoittanut jääneensä taas sairaslomalle. https://t.co/zB2k2seYCL #Suomalaismusiikki #Mentorointi #HelsinginSanomat

Martin Paasi Jul 9

”Helsingissä yksinasuva saa tukea noin 1 300 euroa, yksinhuoltaja 2 000 euroa, kaksilapsinen perhe 3 000 euroa ja nelilapsinen 4 000 euroa. Suurissa perheissä summa nousee lähes 5 000 euroon. Lisäksi maksetaan vesi, sähkö, vakuutus ja usein vuokravakuus. Hyvinvointialueet maksavat lisäksi täydentävää tukea: esimerkiksi 800 euroa irtaimistoon, 300 euroa polkupyörään, 250 euroa urheiluvälineisiin, 400 euroa vaunuihin, 80 euroa huvipuistorannekkeeseen. Helsingissä nuoret saavat 550 euroa harrastusmenoihin. Tuki on veroton etuus eikä kannusta töihin.” Suomen medianipalkka on noin 3300 euroa. Siitä maksetaan eläkemaksu ja verot. #Helsinki #sosiaalituki #perheet

Turhaa vinkumista. Jos taiteilijoiksi itsensä nimeämien työt ei myy, homma on todellisuudessa harrastus. Ja aikuisten pitää rahoittaa harrastuksensa itse. https://t.co/v2KFVMobO7 #taide #harrastus #kulttuuri

ERR Jun 2

Uuringud näitavad, et juba üksainus peaga löök harrastusjalgpallis võib tõsta veres ajurakkude kahjustustega seostatud valkude taset, mis viitab võimalikele pikaajalistele kahjustustele ajutervises, seetõttu on oluline hinnata ja vähendada pealöökide arvu jalgpallitreeningutel. #jalgpall #pealöök #ajutrauma

Harrastusjalgpallurite aju kurnab juba üksainuke pealöök

Meitä on enää alle viisi miljoonaa Elämme hullua aikaa. Suomen väestö kasvaa kohisten maahanmuuton seurauksena, mutta samaan aikaan suomalaisten määrä taas vähenee vauhdilla. Viime vuonna vieraskielisen väestön määrä nousi 36 000 hengellä siinä missä kotimaisten kielten puhujien määrä laski samaan aikaan 19 000 hengellä. Hiljattain rikottiin myös symbolinen rajapyykki, kun suomalaistaustaisen väestön määrä laski alle viiden miljoonan. Käynnissä oleva väestökehitys on katastrofi suomalaisen yhteiskunnan säilymisen kannalta. Muut puolueet haluavat tuoda vielä nykyistä enemmän maahanmuuttajia suomalaisten tilalle, koska ”jonkun pitää maksaa ikääntyvien suomalaisten eläkkeet”. Tilastot kuitenkin osoittavat, että kaukomailta tulijoista ei kuitenkaan ole eläkejärjestelmän pelastajiksi. Ruotsissa maahanmuuttajien työurat ovat puolet lyhempiä kuin kantaruotsalaisilla, mikä on johtanut suuriin ongelmiin järjestelmän rahoituksen kannalta. Suomessa maahanmuuttajien työllisyys on taas parikymmentä prosenttiyksikköä heikompi kuin suomalaisilla, ja hiljattain uutisoitiin myös siitä, että jo kolmannes Suomessa maksettavista takuueläkkeistä menee maahanmuuttajille - maahanmuuttajista itsestään aiheutuu siis kaiken muun lisäksi uusi eläkepommi! Perussuomalaisten ohjelmissa linjatuilla toimenpiteillä suomalaiselle yhteiskunnalle haitallinen massamaahanmuutto saataisiin säppiin nopeasti, jos vain poliittiset voimasuhteet mahdollistaisivat ohjelman täysimittaisen toimeenpanon. Syntyvyyden nostaminen on taas konstikkaampi tehtävä. Vaikka suomalaisten syntyvyys on romahtanut viimeisen noin viidentoista vuoden aikana Euroopan heikoimpien joukkoon, ei aihetta kuitenkaan tärkeydestään huolimatta liiemmin käsitellä aamutelevisioissa tai a-studiossa. Puolueista syntyvyyden edistäminen ei taas näytä kiinnostavan muita kuin perussuomalaisia ja kristillisiä. Suomen Perusta -ajatuspajan kesäkuussa ilmestyvässä artikkelikokoelmassa ’Lisää lapsia! -Seitsemän näkökulmaa syntyvyyteen’ käydään aiheen kimppuun pohtien syitä heikolle syntyvyydelle ja mahdollisia toimia asiantilan parantamiseksi. Teos onkin suositeltavaa luettavaa jokaiselle syntyvyyskriisistä huolestuneelle. Minkälaisin eväin syntyvyyttä voitaisiin sitten edistää? Syntyvyydelle otollista voi ajatella olevan ensiksikin yleinen usko tulevaisuuteen, johon liittyy niin kestävä talous kuin turvallinen elinympäristö. Tällä hetkellä maahanmuuttajavaltaistuvalla pääkaupunkiseudulla kouluikää lähestyvien lapsiperheiden ensimmäinen huolenaihe puoluekantaan katsomatta on se, että mihin kouluun uskaltaa lapsensa laittaa. Eikä tilanne ole helppo maaseudullakaan, jossa kyläkoulut ovat lopetusuhan alla ja elämisen kustannukset nousevat jatkuvasti. Talouden vaisut näkymät ja heikko työllisyys ovat taas huolena koko maassa. Työtä riittää siis tällä saralla. Toiseksi tarvitaan lapsiystävällistä ruohonjuuritason politiikka. Riittävät resurssit päiväkoteihin, kouluihin, kotihoitoon ja lasten harrastusmahdollisuuksiin tekevät lapsiperheiden arjen helpommaksi ja antaa signaalin siitä, että lapset ovat toivottuja. Yleisen ilmapiirin kääntäminen keinolla tai toisella lapsiystävälliseksi onkin ensiarvoisen tärkeää. Syntyvyyden nostamiseen tarvitaan lisäksi myös kokonaan uudenlaisia politiikkatoimia, joihin kannattaa etsiä malleja sellaisista maista, joissa syntyvyyden edistämiseen on panostettu. Verotuet, edulliset asuntolainat ja uudistukset lapsilisäjärjestelmään – pöytään on hyvä heitellä erilaisia ehdotuksia ja kokeilla, mikä toimii. Kasvavan maahanmuuton ja laskevan suomalaisten määrän aiheuttamaa väestökriisiä korjaamaan tarvitaan siis tiukan maahanmuuttopolitiikan rinnalle aktiivista syntyvyyden edistämistä, joka näyttää myös jäävän lähes yksin perussuomalaisten tehtäväksi. Kääritään siis hihat ja tehdään Suomesta hyvä maa perustaa perhe. - - - Kolumni 'Meitä on enää alle viisi miljoonaa' on julkaistu Perussuomalainen-lehdessä 3/2026. #Suomi #Syntyvyys #Maahanmuutto

UGT y CC.OO. convocan huelga general antes de la campaña electoral