PISA tuloksista ja peruskoulusta: Suomessa ei valtakunnallisesti tutkita peruskoulun kehitystä. Kun ei tutkita, ei tiedetä, eikä korjaussarjaa oikein pysty määrittämään. Se tiedetään, että Kuulammen koululla Tyrnävällä oli kasvavia ongelmia. Varsinkin yläkoulussa saman luokan oppilaiden osaamis- ja motivaatiotasot olivat eriytyneet niin paljon, ettei yksi opettaja pystynyt opettamaan kaikkia kunnolla. Koulussa oltiin huolissaan lukutaidon ja lukuinnostuksen heikkenemisestä sekä matematiikan taitojen heikkenemisestä. Opettajat kokivat voimattomuutta ja riittämättömyyttä, koska samassa ryhmässä oli hyvin erilaisia oppijoita ja tarpeita. Matematiikan opettaja Miikka Mattila on myöhemmin sanonut, että hänestä tuntui, ettei hän ehtinyt auttaa kaikkia oppilaita niin paljon kuin nämä olisivat tarvinneet. Ratkaisuksi tuli varsin yksinkertainen järjestely. Vuonna 2021 äidinkielessä ja matematiikassa tavallisia luokkaryhmiä rikottiin ja oppilaat ryhmiteltiin tavoitteidensa mukaan. Esimerkiksi 5–6:een tähtäävät saavat enemmän perustaitojen harjoittelua ja tukea, kun taas 8–10:een tähtäävät voivat edetä pidemmälle. Oppilas osallistuu itse tavoitetasonsa valintaan, eikä kyse ole pysyvästä oppilaan kyvykkyyden perusteella määrätystä tasoryhmästä. Peräti 94 % yhdeksäs-luokkalaisista koki tasoryhmän tukevan oppimistaan. Samalla oppilaiden kokema työrauha ja opettajilta saatu tuki olivat Suomen keskiarvoa parempia ja matematiikka-ahdistus selvästi vähäisempää. Vuoden 2022 keväällä tehdyssä PISA tutkimuksessa Kuulammen koulun tulokset olivat Suomen parhaat. Ei tämä rakettitiedettä ole. Oppimisrauha, kohtaava opetus, ja onnistumisen ilosta oppiminen kumpuaa. Tasokoulutus ilmeisestikin toimii. Kaikkien tasojen oppilaat oppivat paremmin ja kaikki ovat tyytyväisempiä. Tähänkään ei tarvittu Opetushallitusta. #Koulutus #PISA #Oppiminen
