Search

Maahanmuuton vaikutusta Pisa-tuloksiin ei voida missään nimessä sivuuttaa. Ilman maahanmuuttoa tulokset olisivat kiistattomasti eri luokkaa. Samaan aikaan on myös totta, että kotimaisilla tekijöilläkin on toki merkitystä, kuten erilaisilla opetussuunnitelmakikkailuilla, opetushallituksen toisinaan päättömillä ideoilla, koulujen seinien purulla ja niin edelleen. Peruskoulu on kansamme menestyksen perusta, ja nämä perusasiat on saatava kuntoon. #ps #perussuomalaiset #koulutus #maahanmuutto #koulutus #Pisa

Perussuomalaisia teesejä peruskoulun korjaamiseksi vuodelta 2023. Lukemisen ja toteuttamisen arvoisia yhä. ✅ Koulu tarvitsee lisää rahoitusta, mutta pelkkä raha ei ongelmia korjaa. ✅ Rajat ovat rakkautta. Opettajalle auktoriteetti takaisin. Se on välttämätöntä sekä oppimisen että koulurauhan säilymisen kannalta. Kaikilla on oikeus rauhalliseen oppimisympäristöön ja turvalliseen kouluun. Lapset ovat monesti fiksuja ja heitä kannattaa kuulla, mutta koulussa opettaja on pomo. ✅ Pääasiallinen kasvatusvastuu on vanhemmilla. Koulua ja opettajia ei pidä syyttää ja syyllistää eikä liioin huutaa apuun, jos syy on muualla. Koulun päätehtävä on opettaa; totta kai samalla myös osallistua kasvatustyöhön. ✅ Inkluusio on kaunis ajatus, mutta se ei toimi. Varsinkaan ilman rahaa. Erityisluokat on palautettava. Opetus erityisluokalla on sitä tarvitsevan oppilaan oikeus ja etu. ✅ Tasoryhmät otettava käyttöön, mikäli oppilaiden osaamisessa on merkittäviä eroja ✅ Maahanmuuttajat tavallisiin luokkiin vasta, kun kielitaito on riittävä. ✅ Puhelimille käyttökielto oppitunneilla. Puhelimet pysyvät repussa koko koulupäivän. ✅ Kaikille oppilaille kirjat ja muut tarvittavat välineet. ✅ Yliampuvasta itseohjautuvuuteen luottamisesta palattava kohti opettajavetoisuutta. Itseohjautuvuus sopii hyvin harvoille lapsille, ja siihen nojaaminen opetussuunnitelmassa on ollut selvä virhe. ✅ Laite ei korvaa kynää ja paperia eikä video kirjaa. Digi ei saa olla itsetarkoitus. Mitä vaikeampi lasten on keskittyä, sitä vähemmän laitteita pitää käyttää ✅ Monet lapset (ja aikuiset) ovat addiktoituneita puhelimiin ja muihin laitteisiin. Tämä pitää ymmärtää, ja koulutyö rauhoittaa muille metodeille. Vähemmän pelillisyyttä. ✅ Kirjoittamista ja lukemista oppii vain kirjoittamalla ja lukemalla. Monipuoliset opetusmetodit voivat olla arvokas lisä, mutta perusasiat pitää olla ensin kunnossa. Lukemista ei opi videoita tekemällä eikä kirjoittamista videoita katsomalla. ✅ Jokaisen pitää osata lukea ja kirjoittaa siirtyessään kolmannelle luokalle. ✅ Kuten esitimme jo vuonna 2018, peruskouluun vaaditaan oppimistakuu. Luokalta toiselle ei pääse, jos vaadittavaa tasoa ei saavuteta. ✅ Ei sääli- tai tsemppinumeroita. Nelonen on numero, ja se pitää uskaltaa antaa, jos osaaminen ja taidot sitä vastaavat. Myös maahanmuuttajille. Ehdot eivät ole kiusantekoa vaan huolehtimista oppilaan osaamisesta. ✅ Oleellisin on ysiluokka. Peruskoulun ongelmia ei saa siirtää toiselle asteelle. Peruskoulusta ei saa päästää pois oppilaita, jotka eivät ole saavuttaneet vaadittavaa perusosaamista. ✅ Erityisesti poikien oppimistuloksiin ja syrjäytymiskehitykseen puututtava. Miesmalleja ja poikien ymmärtämistä lisää mukaan koulumaailmaan. Erityisesti pojat kaipaavat rajoja. ✅ Lisärahan kippaminen maahanmuuttajakouluihin ei koskaan ratkaise maahanmuuton aiheuttamia ongelmia. On ymmärrettävä, että maahanmuuttopolitiikkaan vaaditaan selvä muutos. Suomalaistenkin koulut kärsivät resurssipulasta. ✅ Suomalainen peruskoulu oli joskus erityisen tasa-arvoinen. Enää ei ole. Perhetausta vaikuttaa enemmän. Täysin toisenlaisista kulttuureista saapuvien integroimiseen ja erojen tasaamiseen sitä ei myöskään ole tehty. ✅ Koulu ei pelasta sitä, minkä maahanmuuttopolitiikka pilaa. Eikä siltä pidä sitä vaatia. ✅ Kiusaaja vaihtaa koulua, ei kiusattu. ✅ Opettajille on taattava työrauha, jotta he voivat keskittyä perustyöhönsä, opettamiseen. Opettaja ei ole sosiaalityöntekijä, ei poliisi, ei ICT-henkilö, ei kirjaaja ✅ Hallinnolliset tehtävät ja kehittämishankkeet on pidettävä järkevissä mittasuhteissa. Viime vuosien uudistushumppa on ollut täysin yliampuvaa. ✅ Koulua on uudistettu liikaa, ja samalla perusasiat ovat jääneet jalkoihin. Osa huonoista uudistuksista on poliittisten päätöksentekijöiden, osa opetushallinnon virkamiehistön voimalla edistämiä. Koulutuspolitiikan ja pedagogiikan virheet on myönnettävä. Sen jälkeen ne voidaan korjata. ✅ Opetusministeriön asettamat työryhmät on yleensä asetettu poliittisesti. Niissä ei kuulla opettajia tai opetusalan tutkijoita. Opetushallituksen kaavailut syntyvät kuin norsunluutornissa, ja ruohonjuuritason työ ja tarpeet unohtuvat. ✅ Peruskoulun suuria opetusryhmiä tulee pienentää. Koulut ja luokat ovat erilaisia. Jossakin iso luokka ei ole kauhistus, toisaalla vaaditaan selvästi pienempää ja oppilaalle enemmän huomiota antavaa otetta. Pienryhmiä lisää. ✅ Seinättömät avoluokat olivat virhe. Perusasioiden kohdalla täytyy lopettaa haihattelu. ✅ Opettajat ovat työnsä parhaita asiantuntijoita. He tuntevat koulun paremmin kuin opetushallinnon virkamiehet. Kuunnellaan opettajia. ✅ Koulushoppaaminen on seurausta koulujen polarisaatiosta erityisesti maahanmuuton seurauksena. Sen sijaan, että vapaata kouluvalintaa yritetään estää, olisi tärkeää puuttua niihin tekijöihin, jotka joidenkin koulujen turvattomuutta, heikkoa tasoa ja huonoa mainetta aiheuttavat. ✅ Suomalaisissa kouluissa on syytä opettaa suomalaista kulttuuria ja suomalaisia arvoja. Poliittiset ideologiat, poliittinen kannanotto tai muodissa olevat politisoidut teemat eivät sen sijaan kuulu kouluun. Lapsille ja nuorille on hyvä opettaa medialukutaitoa, kriittisyyttä, itsenäistä ajattelua ja kannustaa heitä erilaisten mielipiteiden suvaitsemiseen. ✅ Lisää panostuksia matematiikan ja äidinkielen opetukseen. ✅ Lisää liikkumista lapsille ja välitunnit tehokkaiksi. Juttelua ja liikettä, ei laitteita. ✅ Ruotsin kieli vapaaehtoiseksi. ✅ Pienet koulut ovat usein erinomaisia paikkoja kasvavalle lapselle. Säilytetään lähikoulut ja arvostetaan pientä. ✅ Harrastuksia koulupäivän perään koululla järjestettäväksi. #peruskoulu #koulutus #opetus

Vuoden 2004 opetussuunnitelmasta lähtien koulumuutokset on tehty päinvastaiseen suuntaan kuin mitä opettajat ovat toivoneet, mutta jatketaan vaan: unohdetaan perusasiat, lasketaan päättöarviointikriteereitä ja lähetetään ammatilliset oppimaan työpaikoille. https://t.co/geultHdF2r #koulutus #opetussuunnitelma #oppiminen

Muutamia poimintoja Katriina Reposen analyysista: Opetushallitus tiesi islamin oppikirjojen ongelmista, mutta vaikeni niistä. Jo vuonna 2015 Maria Heikkinen tarkasteli Salam-islamin oppikirjoja ja nosti esiin sen , että kirjoissa rakennetaan voimakasta ”me muslimit” -identiteettiä. Islamin opetus rakentaa lapselle voimakasta erillistä uskonnollista ryhmäidentiteettiä suhteessa ympäröivään yhteiskuntaan. Silti Salam-sarja jäi käyttöön ja siitä julkaistiin uusia osia. OPH oli koko ajan tietoinen lain vastaisesta sisällöstä (perusopetuslaki). Keväällä 2026 OPH myönsi itse, ettei Salam-sarjaan ”ole oltu tyytyväisiä sen julkaisuhetkelläkään”. Samalla OPH totesi, että sarjassa on sisältöjä, jotka eivät perustu perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin ja ettei sarja vastaa OPH:n omia kustannustoiminnan laatukriteerejä. Miksi siis OPH toisella kädellä vaatii veronmaksajilta jatkuvasti lisää panostuksia tasa-arvoon, yhdenvertaisuuteen ja segregaation ehkäisemiseen, mutta toisella kädellä sallii vuosien ajan oppimateriaalia, jonka ongelmat liittyvät juuri erillisen ryhmäidentiteetin vahvistamiseen? Miksi OPH suojeli juuri islamia vuosien ajan? Ruotsin turvallisuuspoliisi muistuttaa, että Muslimiveljeskunnan päämääräksi kuvataan maailmanlaajuinen shariaan perustuva kalifaatti. Säpon mukaan liikkeen tavoite on siis poliittinen ja yhteiskunnallinen, ei vain uskonnollinen. Se merkitsee järjestelmää, jossa yhteiskunnan normatiivinen perusta olisi islamilainen laki. SäPo piti tätä tavoitetta yhteensopimattomana Ruotsin perusvapauksien ja perusoikeuksien kanssa. https://t.co/9I9uFiMKrl Länsimaissa kalifaatin rakentamisen strategiaksi kuvataan segregaatio ja enklaavien (muusta yhteiskunnasta eriytynyt yhteisö) muodostaminen. Kalifaatin rakentamiseksi on tehty pitkän aikavälin, jopa 20 vuoden toimintasuunnitelmia Euroopassa. Raportissa tämä liitetään ajatukseen, ettei muslimien tulisi sulautua länsimaiseen kulttuuriin. Tämä on eriarvoistumiskeskustelun kannalta erityisen olennainen kohta: turvallisuuspalvelun mukaan eriytyminen ei tässä mallissa ole vain integraation epäonnistumisen seuraus, vaan osa strategiaa. https://t.co/9I9uFiMKrl. #Islam #Eriarvoisuus #Segregaatio

Ilmeisesti sellotieteellisessä ei opetettu, ettei yhden ajanhetken poikkileikkaus kerro mitään kehityksestä tai sen suunnasta. Oppilaspohjan muutoksen vaikutusta oppimistuloksiin ei arvioida yhden mittaushetken perusteella, vaan aikasarjalla. Sellainen on olemassa. Suomen PISA-matematiikan keskiarvo: 2006: 548 2009: 541 2012: 519 2015: 511 2018: 507 2022: 484 Pudotusta on 64 pistettä. PISA-asteikolla noin 30 pistettä vastaa yhtä kouluvuotta. Suomalainen 15-vuotias on siis menettänyt yli kahden kouluvuoden verran osaamista kahdessa vuosikymmenessä. Samaan aikaan vieraskielisten oppilaiden osuus peruskoulussa kasvoi noin kahdesta prosentista kymmeneen prosenttiin. Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden pisteet ovat jokaisella osa-alueella noin 80–100 pistettä kantaväestöä alhaisemmat. Kun näin suuren osaamiskuilun omaavan ryhmän osuus viisinkertaistuu, koko populaation keskiarvo laskee. Mutta korrelaatioonkaan ei tarvitse vedota, sillä Suomessa on käytännössä luonnollinen koe. Suomen- ja ruotsinkieliset koulut toimivat saman opetussuunnitelman, saman rahoituksen, saman opettajankoulutuksen ja saman lainsäädännön piirissä. Merkittävin ero on oppilaspopulaatiossa. Suomenkielisissä kouluissa vieraskielisten osuus on valtakunnallisesti noin 10 prosenttia, ruotsinkielisissä noin 4 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla ero on vielä paljon suurempi. Espoossa suomenkielisten koulujen oppilaista noin 30 prosenttia on vieraskielisiä, ruotsinkielisissä kouluissa noin 3,6 prosenttia. Suvelan Kirstin koulussa vieraskielisten osuus on 92 prosenttia. Kyse ei ole pelkästään määrästä vaan myös profiilista. Suomenkielisten koulujen vieraskieliset oppilaat ovat suurelta osin arabian-, somalin-, kurdin-, albaanin- ja farsinkielisiä – ryhmistä, joiden lähtömaiden PISA-tulokset ovat 200–300 pistettä Suomea alhaisempia. Ruotsinkielisten koulujen vähäinen maahanmuuttajaväestö koostuu puolestaan suurelta osin Pohjanmaan ja Ahvenanmaan kunnissa ruotsiksi kotoutuneista työperäisistä muuttajista. Vuoden 2022 PISA-matematiikassa suomenkielisten koulujen keskiarvo oli 483 ja ruotsinkielisten 499. Ensimmäistä kertaa PISA-historiassa ruotsinkieliset olivat matematiikassa edellä. Vuosina 2012–2022 suomenkielisten koulujen matematiikan tulos laski 36 pistettä ja ruotsinkielisten 20 pistettä. Luonnontieteissä suomenkielisten tulos laski 37 pistettä, kun taas ruotsinkielisten nousi seitsemällä pisteellä. Tulos on vielä dramaattisempi kuin ehkä ensi silmäyksellä näyttää. Edward Duttonin tutkimusryhmä julkaisi Personality and Individual Differences -lehdessä tutkimuksen, jossa analysoitiin PISA-aineistoja vuosilta 2000–2012 sekä Finn-Kin-persoonallisuusaineistoa. Tutkimuksen mukaan suomenkielisten keskimääräinen älykkyysosamäärä on 3,9 pistettä ruotsinkielisiä korkeampi. Ero näkyi myös luovan ongelmanratkaisun tehtävissä, joissa kielellisellä tekijällä ei ollut merkitystä. Ilman maahanmuuton vaikutusta suomenkielisten koulujen pitäisi tämän perusteella olla edelleen edellä, kuten ne olivat vuosina 2003–2018, noin 15–20 PISA-pisteellä – suunnilleen Duttonin tutkimuksen ennustamassa suuruusluokassa. Vuonna 2022 ero kuitenkin kääntyi 16 pistettä ruotsinkielisten hyväksi. Maahanmuuton vaikutus suomenkielisten koulujen tuloksiin on niin suuri, että se on ylittänyt dokumentoidun kognitiivisen edun ja kääntänyt asetelman päinvastaiseksi. Ahvenanmaa tukee samaa havaintoa. Ahvenanmaa on käytännössä kokonaan ruotsinkielinen. Siellä ei ole suomenkielistä koulujärjestelmää eikä merkittävää maahanmuuttoa. Se muodostaa lähes puhtaan vertailupisteen sille, millaisia tuloksia ruotsinkielinen koulujärjestelmä tuottaa ilman merkittävää maahanmuuttajavaikutusta. Tulos on, että Ahvenanmaan PISA-pisteet ovat olleet systemaattisesti Suomen alhaisimmat: matematiikassa noin 470 pistettä, OECD:n keskiarvon tuntumassa tai sen alapuolella, noin 30–40 pistettä Manner-Suomen suomenkielisiä kouluja alempana ja selvästi alle Manner-Suomen ruotsinkielisten koulujen tason (499). #Koulutus #PISA #Maahanmuutto