Search

Faucin päiväkirja paljastaa koronapolitiikan valtavan harhautusjärjestelmän Yhdysvaltain terveysviranomaiset tiesivät, että rokotteet eivät juurikaan hidastaneet tartuntoja ja tartunnan leviämistä. Fauci ei halunnut puhua tästä avoimesti, koska muuten koko valtion rokotepolitiikka olisi menettänyt poliittisen ja oikeudellisen perustansa. Yksi ainoa Anthony Faucin päiväkirjamerkintä riittää viemään koronapolitiikan jälleen oikeuteen. 13. elokuuta 2022 Yhdysvaltain allergia- ja tartuntatautien instituutin (NIAID) entinen johtaja totesi, että selkeä lausunto rokotteiden vähäisestä vaikutuksesta tartuntoihin ja tartunnan leviämiseen heikentäisi Yhdysvaltain oikeusministeriön pyrkimyksiä puolustaa rokotusvelvotteita. Tieteellistä lausuntoa haluttiin muokata sellaiseksi, että sitä voitaisiin poliittisesti hyödyntää ja sen avulla tukea oikeudessa jo päätettyjä pakkotoimenpiteitä. Fauci kuvailee riitaa Yhdysvaltain tautikeskuksen (CDC:n) ja sen silloisen johtajan Rochelle Walenskyn kanssa. CDC halusi ilmoittaa julkisesti, että rokotteet eivät estä tartuntoja eivätkä tartunnan leviämistä. Fauci piti tätä sanamuotoa liian ehdottomana. Suojan katsottiin olevan vielä vaatimattomalla tasolla, vaikkakin jatkuvasti heikkenevää. Sitten hän kirjoitti muistiin, miksi sanamuotoa ei silti voitu jättää sellaisenaan. Se vahingoittaisi uuden tehosteannoksen mainontaa. Ennen kaikkea se vaarantaisi rokotusvelvoitteiden oikeudellisen puolustuksen. Totuudesta tuli näin ollen poliittinen riski. Terveysviranomainen halusi tuoda esiin keskeisen lupauksen epäonnistumisen, ja Fauci oli huolissaan seuraavasta rokotuskampanjasta sekä valtion pakkotoimenpiteiden kestävyydestä. Siksi lausuntoa oli lievennettävä. Myöhempi CDC:n raportti pysyi kuitenkin yksiselitteisenä. Perusrokotus tarjoaa enää vain minimaalisen suojan tartunnalta ja tartunnan leviämiseltä. Tehosterokotus lisäsi tätä suojaa vain väliaikaisesti. Viranomaiset katsoivat edelleen, että rokotuksilla oli huomattavasti vahvempi vaikutus vakavien sairauksien ja kuoleman ehkäisemisessä. Juuri tämä ero romutti pakkopolitiikan perustelut. Suoja vakavaa taudinkulkua vastaan koskee ensisijaisesti rokotettua. Rokotusvelvoitteet ja pääsyrajoitukset perusteltiin sen sijaan muiden väitetyllä suojelulla. Rokottamatonta pidettiin erityisenä vaarana ympäristölleen. Tähän väitteeseen perustui miljoonien kansalaisten oikeuksien riistäminen maailmanlaajuisesti. Ihmiset menettivät työpaikkansa tai joutuivat pelkäämään ammatillisen toimeentulonsa puolesta. Negatiivisen testituloksen saaneet rokottamattomat suljettiin pois ravintoloista ja tapahtumista, kun taas rokotetut päästettiin usein sisään ilman testiä, vaikka hekin saattoivat olla tartunnan saaneita ja tartuttavia. Rokotustilasta tuli poliittisen lojaalisuuden mittari, ja perusoikeudet olivat riippuvaisia todistuksesta. Tieteellistä kieltä muokattiin niin, että politiikka saattoi jatkua. Eurooppa ei voi sivuuttaa tätä tapausta pelkkänä amerikkalaisena asiana. Rokotusvelvoitteet perusteltiin muiden suojelulla. Rokotettujen katsottiin saavan tartunnan harvemmin ja levittävän virusta harvemmin. Tästä valtio johti oikeuden syrjiä rokottamattomia ja pakottaa heidät rokotukseen. Rokotevelvoitteita perusteltiin olennaisesti oletuksella, että rokotus vähentää tartuntariskiä ja siten vaaraa tartunnan leviämisestä erityistä suojelua tarvitseville ihmisille. Tämä väitetty muiden suojelu muodosti perustan perusoikeuksien rajoittamiselle. Nyt Faucin päiväkirja paljastaa, kuinka kansainväliset terveysviranomaiset suhtautuivat juuri tähän aiheeseen. Avoin kuvaus rokotuksen vähäisestä tehosta tunnistettiin uhaksi rokotusvelvollisuuden oikeudelliselle täytäntöönpanolle. Korkeimmalla tasolla tiedettiin, että avoin lausunto heikosta tartuntasuojasta vaarantaisi rokotusvelvollisuuden. Nyt on tutkittava, ovatko Euroopan viranomaiset myös mukauttaneet viestintäänsä poliittisiin ja oikeudellisiin tarpeisiin ja missä määrin. Jos näin on tapahtunut, kyse ei ole epäonnistuneesta viestinnästä. Silloin tuomioistuimet ovat mahdollisesti joutuneet tekemään päätöksiä poliittisesti valmistellun tosiasiapohjan perusteella. Tuomioistuin voi tehdä riippumattoman päätöksen vain, jos valtio esittää sille kaikki ratkaisevat tosiseikat kokonaisuudessaan. Jos tieteellisiä havaintoja suodatetaan, jotta perusoikeuksiin kohdistuva puuttuminen pysyy voimassa, oikeuslaitos muuttuu jo ennalta päätetyn poliittisen päätöksen välineeksi. Demokraattinen oikeusjärjestelmä osoittaa uskottavuutensa kyvyllä korjata virheitä. Sen on voitava tarkastella uudelleen myös korkeimpien tuomioistuinten päätöksiä, jos niiden perustelut osoittautuvat virheellisiksi tai puutteellisiksi. Muutoin laki ei enää suojaa kansalaista valtiolta. Se suojaa valtiota sen omien toimien seurauksilta. Näin on tapahtunut jo tarpeeksi usein, eikä tilanne saa jatkua tämän maailmanlaajuisen skandaalin paljastumisen jälkeen. Ammatilliset ja kurinpidolliset menettelyt, jotka perustuivat väitettyyn rokottamattomien erityiseen vaarallisuuteen, on tarkistettava. Sama pätee irtisanomisiin ja pääsykieltoihin. Valtion on joka tapauksessa paljastettava, mihin luotettaviin tosiseikkoihin sanktiot perustuivat. Myöskään syyttäjäviranomaiset eivät saa vetäytyä vastuusta. Se, täyttyvätkö rikosoikeudelliset tunnusmerkit, voidaan todeta vasta asiakirjojen turvaamisen ja vastuussa olevien henkilöiden kuulustelun jälkeen. Rand Paulin johtaman, pandemian alkuperää tutkivan senaatin valiokunnan edessä Fauci olisi voinut selittää muistiinpanojaan. Sen sijaan hän vetosi toistuvasti Yhdysvaltain perustuslain viidenteen lisäykseen ja siten oikeuteensa olla todistamatta itseään vastaan. Fauci kieltäytyi 111 kertaa antamasta lausuntoa koronapolitiikastaan Yli 1 000 sivua hänen päiväkirjoistaan oli tullut julkisuuteen vähän aiemmin. Fauci oli tallentanut ne selittämättömistä syistä hallituksen palvelimelle. Yhdysvaltain senaattori Rand Paul toi suuren osan niistä päivänvaloon. Ratkaisevissa kysymyksissä Fauci vaikeni. Hänen päiväkirjansa oli jo antanut vastauksen. Fauci saattoi uskoa, että totuus kuuluu hänelle. Hän oli mukana päättämässä, mitkä tieteelliset lausunnot väestö sai kuulla ja mitkä saattoivat vaarantaa valtion pakkokeinot. Hän, jota palvotaan vuosikausia tieteen ruumiillistumana, pitää tieteellisten väitteiden poliittista mukauttamista lopulta täysin oikeutettuna. 13. elokuuta 2022 päivätty merkintä osoittaa, että muiden suojelua koskevaa julkista esitystä arvioitiin sen perusteella, voisiko se vaarantaa rokotuspakon oikeudessa. Demokraattisen oikeusjärjestelmän on kyettävä korjaamaan vakavat virheet. Jos se kieltäytyy siitä, se on luopunut legitimiteetistään. #Koronapolitiikka #Fauci #Rokotukset

Hiilamo ei tykkää oikeistohallituksesta, joten hän lakkauttaisi nykyisen demokratiamme ja siirtäisi päätösvallan neuvostojen kontrolloimille arvotuille edustajille. Aikaa vitkasteluun ei kuulemma ole, valta pitää saada "omiin käsiin"! Yleltä, tietenkin. https://t.co/k2wNcWgjui https://t.co/nPsVgWUaC5 #politiikka #demokratia #valta

Kuulin @TuomasEnbuske podcastista ajatuksen, jossa oli aika paljon järkeä: Helsingin asuinalueiden eriytymisessä ei ole kyse asuntopolitiikan tai koulupolitiikan epäonnistumisesti. Kyse on maahanmuuttopolitiikan epäonnistumisesta. Itsestäänselvyys, jota yksikään valtamedia ei kerro. #maahanmuutto #politiikka #Helsinki

"Marokkolainen ulkoministeri tunnusti slovenian pääministeri Jansalle: „Valtaosa marokkolaisista, jotka tulevat Eurooppaan, ovat rikollisia, jotka pakenevat oikeutta. Meidän etumme on, että he lähtevät. Te haluatte ottaa heidät vastaan. Se on teidän ongelmanne.“ #Migraatio #Eurooppa #Politiikka

The opposition has threatened to revoke the tax cuts, labor market reforms, and savings achieved during this government if it comes to power. Only erratic politics and a return to the old can destroy this new upturn that has just begun. Trust is a fragile thing; the markets and (translated)

Täytyy kyllä sanoa, että minun on kohtalaisen vaikea käsittää tällaisia 12 prosentin päivän sisäisiä liikkeitä (ilman mitään uutisia) biljoonan arvoisissa yhtiöissä. Aivan sekaisin on pörssi tällä hetkellä, erityisesti tekoälysektori. Vipua on valtavasti ja algoritmit treidaa. Positiivista tietysti se, että kenenkään ei ole mikään pakko tähän leikkiin osallistua. #pekka $MU #pörssi #tekoäly #investointi

Gallup-johtaja sdp:n ykköspomo linjaa jykevästi Espanjasta! @NasimaRazmyar kertoo, että ratkaisu ei ole raja-aita vaan lisää rahaa kehitysyhteistyöhön, ilmastonmuutoksen torjuntaan ja rauhantyöhön. Luoja auta tätä maata, jos nämä pääsevät valtaan. Siinä ei Lindtmanilta kysytä, kun Razmyar ja aatetoverit alkaa lähettämään veronmaksajien rahaa ulkomaille aatteensa sanelemana. Loput ovat totta kai tervetulleita Suomeen, kunhan ensin poistetaan PS:n luomia esteitä lainsäädännöstä. Siitä selviä viitteitä antaa toiminta tämän kauden aikana, kun eduskunta on äänestänyt mamupolitiikan tiukennuksista. SDP ja muu kepuvihervasemmisto on vastustanut äänestyksissä merkittävää osaa uudistuksista. #Suomi #Politiikka #Kehitysyhteistyö

According to Putin, without war, life would lose its purpose – Even the dumbest Western politician should understand that the only way to guarantee peace in Europe is to ensure that Russia loses and Putin loses power. His successors would then understand to be wary of the West. (translated)

Europe under attack. Over 40,000 people have arrived in Spain from Morocco. There were riots in the streets last night. This is what you get when you vote leftist parties into power. Spain still has not declared a state of emergency. Spain's socialist Prime Minister Pedro. (translated)

Vaalien lähestyessä olisi hyvin tärkeää kuulla gallupeja johtavan SDP:n näkemys Ceutan tilanteesta. Se on nimittäin se näkemys, joka ohjaa myös Suomen rajojen valvontaa, jos SDP pääsee valtaan. Miten on, @AnttiLindtman? #Suomi #politiikka #gallupit

Ilmeisesti sellotieteellisessä ei opetettu, ettei yhden ajanhetken poikkileikkaus kerro mitään kehityksestä tai sen suunnasta. Oppilaspohjan muutoksen vaikutusta oppimistuloksiin ei arvioida yhden mittaushetken perusteella, vaan aikasarjalla. Sellainen on olemassa. Suomen PISA-matematiikan keskiarvo: 2006: 548 2009: 541 2012: 519 2015: 511 2018: 507 2022: 484 Pudotusta on 64 pistettä. PISA-asteikolla noin 30 pistettä vastaa yhtä kouluvuotta. Suomalainen 15-vuotias on siis menettänyt yli kahden kouluvuoden verran osaamista kahdessa vuosikymmenessä. Samaan aikaan vieraskielisten oppilaiden osuus peruskoulussa kasvoi noin kahdesta prosentista kymmeneen prosenttiin. Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden pisteet ovat jokaisella osa-alueella noin 80–100 pistettä kantaväestöä alhaisemmat. Kun näin suuren osaamiskuilun omaavan ryhmän osuus viisinkertaistuu, koko populaation keskiarvo laskee. Mutta korrelaatioonkaan ei tarvitse vedota, sillä Suomessa on käytännössä luonnollinen koe. Suomen- ja ruotsinkieliset koulut toimivat saman opetussuunnitelman, saman rahoituksen, saman opettajankoulutuksen ja saman lainsäädännön piirissä. Merkittävin ero on oppilaspopulaatiossa. Suomenkielisissä kouluissa vieraskielisten osuus on valtakunnallisesti noin 10 prosenttia, ruotsinkielisissä noin 4 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla ero on vielä paljon suurempi. Espoossa suomenkielisten koulujen oppilaista noin 30 prosenttia on vieraskielisiä, ruotsinkielisissä kouluissa noin 3,6 prosenttia. Suvelan Kirstin koulussa vieraskielisten osuus on 92 prosenttia. Kyse ei ole pelkästään määrästä vaan myös profiilista. Suomenkielisten koulujen vieraskieliset oppilaat ovat suurelta osin arabian-, somalin-, kurdin-, albaanin- ja farsinkielisiä – ryhmistä, joiden lähtömaiden PISA-tulokset ovat 200–300 pistettä Suomea alhaisempia. Ruotsinkielisten koulujen vähäinen maahanmuuttajaväestö koostuu puolestaan suurelta osin Pohjanmaan ja Ahvenanmaan kunnissa ruotsiksi kotoutuneista työperäisistä muuttajista. Vuoden 2022 PISA-matematiikassa suomenkielisten koulujen keskiarvo oli 483 ja ruotsinkielisten 499. Ensimmäistä kertaa PISA-historiassa ruotsinkieliset olivat matematiikassa edellä. Vuosina 2012–2022 suomenkielisten koulujen matematiikan tulos laski 36 pistettä ja ruotsinkielisten 20 pistettä. Luonnontieteissä suomenkielisten tulos laski 37 pistettä, kun taas ruotsinkielisten nousi seitsemällä pisteellä. Tulos on vielä dramaattisempi kuin ehkä ensi silmäyksellä näyttää. Edward Duttonin tutkimusryhmä julkaisi Personality and Individual Differences -lehdessä tutkimuksen, jossa analysoitiin PISA-aineistoja vuosilta 2000–2012 sekä Finn-Kin-persoonallisuusaineistoa. Tutkimuksen mukaan suomenkielisten keskimääräinen älykkyysosamäärä on 3,9 pistettä ruotsinkielisiä korkeampi. Ero näkyi myös luovan ongelmanratkaisun tehtävissä, joissa kielellisellä tekijällä ei ollut merkitystä. Ilman maahanmuuton vaikutusta suomenkielisten koulujen pitäisi tämän perusteella olla edelleen edellä, kuten ne olivat vuosina 2003–2018, noin 15–20 PISA-pisteellä – suunnilleen Duttonin tutkimuksen ennustamassa suuruusluokassa. Vuonna 2022 ero kuitenkin kääntyi 16 pistettä ruotsinkielisten hyväksi. Maahanmuuton vaikutus suomenkielisten koulujen tuloksiin on niin suuri, että se on ylittänyt dokumentoidun kognitiivisen edun ja kääntänyt asetelman päinvastaiseksi. Ahvenanmaa tukee samaa havaintoa. Ahvenanmaa on käytännössä kokonaan ruotsinkielinen. Siellä ei ole suomenkielistä koulujärjestelmää eikä merkittävää maahanmuuttoa. Se muodostaa lähes puhtaan vertailupisteen sille, millaisia tuloksia ruotsinkielinen koulujärjestelmä tuottaa ilman merkittävää maahanmuuttajavaikutusta. Tulos on, että Ahvenanmaan PISA-pisteet ovat olleet systemaattisesti Suomen alhaisimmat: matematiikassa noin 470 pistettä, OECD:n keskiarvon tuntumassa tai sen alapuolella, noin 30–40 pistettä Manner-Suomen suomenkielisiä kouluja alempana ja selvästi alle Manner-Suomen ruotsinkielisten koulujen tason (499). #Koulutus #PISA #Maahanmuutto