Search

Valtonen allekirjoitti 12 maan julkilausuman Israelin siirtokuntatuotteista, veti presidentin selkänsä taakse ja vastasi sooloilusyytöksiin: ”voin olla vaikka yksin.” Ei voi. Ulkoministerin ei tule sooloilla. Tavio sanoo suoraan, ettei pane rajoituksia täytäntöön eikä aja EU:ta Israel-kaupan kiristämiseen. Realismia. Juurisyyksi hän nimeää Hamasin. Valtonen ei neuvottele. Hän linjaa, haastaa hallituskumppanit julkisesti ja kääntää erimielisyyden heti syytökseksi. Ulkoministerin tehtävä ei ole olla hallituksen rakkikoira. Hänen tehtävänsä on diplomatia, eikä uhitteleva teatteri. #diplomatia #Ulkoministeri #Israel

Realismi alkaa näkymä viimein Washingtonissa: ”The phrasing “after talks with Putin, the United States called for preparing for the war to last ‘for years’” and “Putin shows no readiness to end it and has already escalated” is interpretive framing.” #Realismi #Putin #USA #US #RU

En itsekään halua, että lapseni käyvät sellaista koulua, jossa yli 20 % oppilaista on maahanmuuttajataustaisia. Haluan lapseni oppivan suomen kieltä ja saavan suomalaisia ystäviä. Eikä tämän sanominen ole rasismia vaan realismia. Koko yhteiskunta hyötyy siitä, että maahanmuuttajat assimiloituvat. Erityisesti tästä hyötyvät tulijat itse. S2 -opetukseen ei pidä pistää vieraskielisiä automaattisesti. Kokoomuksen mielestä koko S2-opetus pitäisi lakkauttaa ja sen tilalle lisätä nimenomaan tukiopetusta. Tämä on hyvä linja. On äärimmäisen tärkeää, että tänne muuttavat ihmiset oppivat kieltä ja maan tapoja, saavat ystäviä ja että lapset näkevät vanhempansa töissä ja aktiivisina yhteiskunnan jäseninä. Se on lapsen etu. Maahanmuuttopolitiikassa on paljon korjattavaa ja kiristettävää. Tähän työhön olen sitoutunut. Suomi ansaitsee parasta 🇫🇮 https://t.co/9z2HeHGzqt #maahanmuutto #kielitaito #yhteiskunta

Moni Euroopassa on valmis antamaan anteeksi paljon nopeammin kuin suomalaiset. Kun sota loppuu, osa haluaa taas venäläiset olympialaisiin, lomakohteisiin ja bisnekseen. Suomen ei pidä seurata perässä, vaan pitää kiinni realismista ja puolustuskyvystä. https://t.co/6UCGROOvJM #Eurooppa #Suomi #realismi

Nostan hattua Mika Anttoselle, joka peräänkuuluttaa realismia ilmastopuheisiin, vaikka on itse hassannut satoja miljoonia vaihtoehtoehtoenergioihin. Tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku. Vihreä valhe voi käydä Suomelle pahimmillaan kalliiksi. https://t.co/diWJY5WzZ5 #ilmasto #realismi #energia

ST1:n Anttoselta painava puheenvuoro, miten pahasti nykyinen ilmastopuhe on realismia vailla. Kireitä tavoitevuosia, symbolisia julistuksia ja hölmöä osaoptimointia on enemmän kuin oikeita ja kestäviä ratkaisuja. Vahva lukusuositus ⬇️ https://t.co/bgNCiUdd6h #ilmasto #kestävyys #realismi

Suomalainen politiikka on feminisoitunut ja se näkyy. Jyrki Lehtolan kolumni osui napakasti siihen epämukavaan tosiasiaan, jota moni nainenkin tunnistaa hiljaa itsekseen: kun naiset ovat vyöryneet massoittain johtaviin asemiin politiikassa, koulutuksessa, hallinnossa ja kulttuurissa, monet mittarit ovat kääntyneet huonompaan suuntaan. Ei siksi, että naiset olisivat yksilöinä huonompia, vaan koska naisten psykologinen profiili eroaa miesten profiilista evoluutiopsykologian ja persoonallisuustutkimuksen mukaan merkittävästi ja nämä erot vahvistuvat ryhmätasolla. Naiset ovat tilastollisesti empaattisempia, miellyttämishaluisempia, heillä ilmenee keskimäärin korkeampaa neurotismi la ja he ovat vähemmän systemaattisia sekä riskinsietoisia kuin miehet. Nämä eivät ole stereotypioita vaan replikoituja löydöksiä tuhansissa tutkimuksissa. Kun tällainen profiili valtaa instituutioita, päätöksenteko siirtyy kohti lyhytnäköistä tunneperäisyyttä, uhriutumista, konfliktien välttelyä ja “kaikkien hyvinvoinnin” priorisointia omien rajojen ja resurssien kustannuksella. Tässä kohtaa astuu kuvaan Gad Saadin erinomainen konsepti “suicidal empathy” itsemurhaempathia. Se on tilanne, jossa empaatia irrottautuu evoluutionaalisesta tehtävästään (suojella omaa ryhmää ja jälkeläisiä) ja muuttuu itsetuhoiseksi hyveeksi. Empatia suunnataan väärille kohteille: rikollisille uhrien sijaan, maahanmuuttajille kantaväestön turvallisuuden kustannuksella, “heikoimmille” taloudellisen realismin sijaan. Lopputuloksena on yhteiskunta, joka ei kestä totuutta, ei aseta rajoja eikä priorisoi selviytymistä. Vaivaako tämä naisia enemmän? Kyllä, tilastollisesti kyllä. Naiset ovat keskimäärin herkempiä empaattiselle tartunnalle ja moraaliselle signalingille eli hyveellisyyssignaaleille, joissa näytetään olevansa “hyvä ihminen” julkisesti. Tämä selittää osittain, miksi vasemmistolainen politiikka, woke-kulttuuri ja “hoivavaltiollisuus” vetoavat naisiin vahvemmin. Miehet taas korostavat enemmän oikeudenmukaisuutta ja ryhmän kompetenssia. Kun politiikka muuttuu hoivapolitiikaksi, jossa valtiosta tehdään korvaava äiti, joka ei koskaan sano ei, seuraa väistämättä velkaantuminen, heikentyvä turvallisuus, laskeva syntyvyys ja kyvyttömyys tehdä kipeitä mutta välttämättömiä päätöksiä. Lehtolan mainitsemat esimerkit (Marin, Andersson, Virta, Koskela) ovat oireita tästä ilmiöstä: tyyli korvaa substanssin, some-selfiet korvaavat talousosaamisen, ja moraalinen närkästys korvaa analyysin. Naisten vahvuudet kuten yhteisöllisyys, hoiva, tunneherkkyys ovat korvaamattomia perheessä ja pienryhmissä. Kun ne skaalataan valtion tasolle ilman miesten tasapainottavaa vaikutusta (konkretia, statuskilpailu, kylmä analyysi), järjestelmä menee epätasapainoon. Naisena tämän tunnustaminen on ikävää, mutta välttämätöntä. Totuus ei ole misogyniaa, vaan evoluutiobiologiaa ja persoonallisuustiedettä. Jos haluamme kestävän yhteiskunnan, tarvitsemme seksuaalista diversiteettiä johtotehtävissä ei feminististä valtautumista, jossa miehisyys leimataan toksiseksi ja naiseus korotetaan moraaliseksi monopoleksi. Suomi ei kaipaa enempää “likkoja” politiikkaan. Se kaipaa tasapainoa. Ilman sitä suicidal empathy vie Suomen hiljalleen kohti sivilisaation pehmeää itsemurhaa. https://t.co/y4oUvpjWQP #politiikka #feminismi #tasapaino

Harri Tiido artiklis analüüsitakse Hiina rahvusvahelist positsiooni ja kultuurilist tausta, rõhutades, et kuigi Hiina ei väljenda soovi saada globaalseks hegemooniks, püüab ta end positsioneerida usaldusväärse ja õiglasena, kasutades ajaloolisi mõtteid, sealhulgas Xunzi moraalset realismi, et toetada oma tõusu ja mainekujundust, samas seistes silmitsi demograafiliste ja majanduslike väljakutsetega. #Hiina #moraalneRealism #geopoliitika