Mää käyn kuumana 🤣. Huoh, aktiivista liikuntaa kolmisen tuntia. Kävin töissä vähän järkkäämässä Ivaloon lähtijöille kamoja sotkuautoon pakattavaksi ettei niitten tartte ruveta ettimään ja kasaamaan niitä kun polttaa varmasti lähtä tien päälle perjantaiaamuna. Se on kuulkaa mukava auttaa muita tulee itellekki hyvä mieli. Kokeilkaa vaikka. Suosittelen lämpimästi, ellei sitten aivan kuumasti 🤣 #Liikunta #Yhteisöllisyys #HyväMieli
Stubb liputtaa lipulla, joka edustaa vain osaa suomalaisista. Suomen lippu edustaisi kaikkia suomalaisia. Häpeä, Stubb #Suomi #Yhteisöllisyys #Liput
Valtion ylin johto on tehnyt merkittävän oivalluksen. Suomen siniristilippu ei enää riitä. Meidän lakisääteinen lippumme, joka on vuosikymmenet yhdistänyt vauvasta vaariin ja taustoista riippumatta, on yllättäen liian suppea. Tilalle nostetaan aatteellinen järjestölippu. Tarkastellaanpa tätä logiikkaa. Se olettaa, että Suomen oma lippu on jotenkin viallinen tai puolueellinen, ikään kuin se edustaisi vain osaa kansasta. Niinpä valtion ryhtyy hyveposeeraamaan ja valitsee, minkä herätysliikkeen värit ansaitsevat paikan valtakunnan pääsalossa. Samalla vakuutellaan täysin vakavalla naamalla, että kyse on neutraalista hyvyyden symbolista. Jos yhteinen kansallinen lippu ei enää kelpaa kaikkien yhdistäjäksi, niin olemme jo syvällä. Tämä ei ole pikkujuttu. Kyse on symbolisesta luovuttamisesta. Tämä maa on rakennettu verellä hiellä ja kyyneleillä siniristilipun alla ja sen pitäisi edustaa jokaista suomalaista jo valmiiksi. Sen korvaaminen ideologisella brändillä kertoo, että valtion johto ei enää usko yhteiseen Suomeen, vaan vain niihin, jotka huutavat äänekkäimmin. @alexstubb, häpeäisit! #Suomi #liput #yhteisöllisyys
Havaitsin fiidissäni ihmeellisiä kommentteja Laura Huhtasaareen liittyen. Varmaan epäsuosittu kommentti, mut ikinä ette voi tietää mitä toiset ihmiset kokevat tai käyvät elämässään läpi tai miten haluavat jatkossa asioita priorisoida. Mielestäni kansanedustajakin on vain ihminen. https://t.co/m6KhS7NNGN #LauraHuhtasaari #Yhteisöllisyys #Inhimillisyys
Maahanmuuttajien matala halukkuus maanpuolustukseen ei ole sattumaa eikä pelkkää kulttuurista sopeutumattomuutta. Se on looginen seuraus liberalismin sisäisestä virheestä: Oikeuksia jaetaan runsaasti, mutta velvoitteita ei vaadita. Liberalismia edeltäneen aristoteelisen perinteen mukaan ihminen on luonnostaan yhteisöllinen olento. Hän ei synny tyhjään tilaan autonomisena yksilönä, vaan perheeseen, yhteisöön ja kulttuuriin. Tästä seurasi, että velvollisuudet olivat oikeuksia keskeisempiä. Oikeus johonkin asiaan syntyi usein vasta vastuun kantamisen kautta. Kansalaisuus tarkoitti ennen kaikkea velvollisuutta palvella yhteistä hyvää, mukaan lukien maan puolustaminen. Liberaali ajattelu hylkäsi tämän realistisen ihmiskuvan. Sen tilalle nousi valistuksen fiktio: autonominen yksilö, jonka suhde yhteisöön on vapaaehtoinen ja instrumentaalinen. Tästä logiikasta seuraa: - sinulla on oikeus tulla maahan - sinulla on oikeus sosiaaliturvaan - sinulla on oikeus kansalaisuuteen ilman syvällistä integraatiota jne. Kun valtio jakaa etuuksia ja oikeuksia ilman vastavuoroisuuden vaatimusta, se kasvattaa väistämättä entitlement-mentaliteettia. Ihminen muuttuu kuluttajaksi suhteessa valtioon, ei enää velvollisuuksia kantavaksi jäseneksi. Tämä ei koske vain maahanmuuttajia, vaan sama logiikka syö natiivienkin yhteiskuntavastuuta. Maanpuolustus on klassinen esimerkki Aristoteleen philia politikesta (poliittisesta ystävyydestä), joka edellyttää, että ihminen kokee maan aidosti omakseen. Kuten Aristoteleen pohjalle rakentanut moraalifilosofi Alasdair MacIntyre varoitti: liberalismi ei vain heikennä yhteiskuntaa, vaan tekee siitä sisäisesti ristiriitaisen ja loppuun asti vietynä myös puolustuskyvyttömän. Se tuottaa ihmisiä, jotka ottavat oikeudet, mutta eivät tunne velvoitetta - koska koko järjestelmä ei sellaista vaadi. Kestävä yhteiskunta vaatii vastavuoroisuutta ja jaettua narratiivia. Kansalaisuus ei voi olla pelkkä etuuspaketti. Sen tulee olla moraalinen ja kulttuurinen jäsenyys, jossa oikeudet ja velvollisuudet ovat tasapainossa. #Liberalismi #Kansalaisuus #Yhteisöllisyys
Suomalainen politiikka on feminisoitunut ja se näkyy. Jyrki Lehtolan kolumni osui napakasti siihen epämukavaan tosiasiaan, jota moni nainenkin tunnistaa hiljaa itsekseen: kun naiset ovat vyöryneet massoittain johtaviin asemiin politiikassa, koulutuksessa, hallinnossa ja kulttuurissa, monet mittarit ovat kääntyneet huonompaan suuntaan. Ei siksi, että naiset olisivat yksilöinä huonompia, vaan koska naisten psykologinen profiili eroaa miesten profiilista evoluutiopsykologian ja persoonallisuustutkimuksen mukaan merkittävästi ja nämä erot vahvistuvat ryhmätasolla. Naiset ovat tilastollisesti empaattisempia, miellyttämishaluisempia, heillä ilmenee keskimäärin korkeampaa neurotismi la ja he ovat vähemmän systemaattisia sekä riskinsietoisia kuin miehet. Nämä eivät ole stereotypioita vaan replikoituja löydöksiä tuhansissa tutkimuksissa. Kun tällainen profiili valtaa instituutioita, päätöksenteko siirtyy kohti lyhytnäköistä tunneperäisyyttä, uhriutumista, konfliktien välttelyä ja “kaikkien hyvinvoinnin” priorisointia omien rajojen ja resurssien kustannuksella. Tässä kohtaa astuu kuvaan Gad Saadin erinomainen konsepti “suicidal empathy” itsemurhaempathia. Se on tilanne, jossa empaatia irrottautuu evoluutionaalisesta tehtävästään (suojella omaa ryhmää ja jälkeläisiä) ja muuttuu itsetuhoiseksi hyveeksi. Empatia suunnataan väärille kohteille: rikollisille uhrien sijaan, maahanmuuttajille kantaväestön turvallisuuden kustannuksella, “heikoimmille” taloudellisen realismin sijaan. Lopputuloksena on yhteiskunta, joka ei kestä totuutta, ei aseta rajoja eikä priorisoi selviytymistä. Vaivaako tämä naisia enemmän? Kyllä, tilastollisesti kyllä. Naiset ovat keskimäärin herkempiä empaattiselle tartunnalle ja moraaliselle signalingille eli hyveellisyyssignaaleille, joissa näytetään olevansa “hyvä ihminen” julkisesti. Tämä selittää osittain, miksi vasemmistolainen politiikka, woke-kulttuuri ja “hoivavaltiollisuus” vetoavat naisiin vahvemmin. Miehet taas korostavat enemmän oikeudenmukaisuutta ja ryhmän kompetenssia. Kun politiikka muuttuu hoivapolitiikaksi, jossa valtiosta tehdään korvaava äiti, joka ei koskaan sano ei, seuraa väistämättä velkaantuminen, heikentyvä turvallisuus, laskeva syntyvyys ja kyvyttömyys tehdä kipeitä mutta välttämättömiä päätöksiä. Lehtolan mainitsemat esimerkit (Marin, Andersson, Virta, Koskela) ovat oireita tästä ilmiöstä: tyyli korvaa substanssin, some-selfiet korvaavat talousosaamisen, ja moraalinen närkästys korvaa analyysin. Naisten vahvuudet kuten yhteisöllisyys, hoiva, tunneherkkyys ovat korvaamattomia perheessä ja pienryhmissä. Kun ne skaalataan valtion tasolle ilman miesten tasapainottavaa vaikutusta (konkretia, statuskilpailu, kylmä analyysi), järjestelmä menee epätasapainoon. Naisena tämän tunnustaminen on ikävää, mutta välttämätöntä. Totuus ei ole misogyniaa, vaan evoluutiobiologiaa ja persoonallisuustiedettä. Jos haluamme kestävän yhteiskunnan, tarvitsemme seksuaalista diversiteettiä johtotehtävissä ei feminististä valtautumista, jossa miehisyys leimataan toksiseksi ja naiseus korotetaan moraaliseksi monopoleksi. Suomi ei kaipaa enempää “likkoja” politiikkaan. Se kaipaa tasapainoa. Ilman sitä suicidal empathy vie Suomen hiljalleen kohti sivilisaation pehmeää itsemurhaa. https://t.co/y4oUvpjWQP #politiikka #feminismi #tasapaino
Mitä väärää siinä on, että suomalainen koulu kuulostaa suomalaiselta, suomalainen juhla näyttää suomalaiselta ja suomalaiset perinteet näkyvät suomalaisessa yhteiskunnassa? Niin niiden kuuluukin olla. Perinteet antavat ihmisille yhteenkuuluvuuden tunteen. Sitä tulee vaalia aina. #perinteet #suomalaisuus #yhteisöllisyys
Miksei nämä musut olleet töissä? Kenellä on aikaa keskiviikkoaamuna klo 9 olla pyllistelemässä urheilukentällä Espoossa? Ja minkä takia PYLLISTELIJÖILLE on annettu lupa varata URHEILUkenttä ja kaikki sen parkkipaikat? Eikö nuo paikat pitäs olla urheilijoille eikä musulmaanien pyllyilyyn. "Espoossa aamu alkoi yhteisellä rukouksella kello 9. Yli 100 muslimia kokoontui Keski-Espoon urheilukentälle. Yhteisrukouksen järjesti Espoon Islamilainen Yhdyskunta. Mukana oli myös espoolainen Mohannad Hazim. Hän kertoo, että parkkipaikat loppuivat kesken, koska ihmisiä tuli niin paljon. – Oli paljon lapsia ja lapsiperheitä. Ihmisiä tuli eri kaupungeista, Espoosta, Helsingistä ja Vantaalta. Tunnelma oli lämmin." #Espoo #Yhteisöllisyys #Monikulttuurisuus
