Search

Terveiset eliitti-#persut Purralle @ir_rkp Ei pienituloiset haaveile samppanjaillallisista, mutta moni voi haaveilla siitä että omalle lapselle olisisi terveellistä ruokaa - eikä ministeri haukkuisi juopoiksi Hävettää minkälainen johto Suomella on https://t.co/Qh6sLp77me #Suomi #politiikka #ruoka

Lue tämä. Ajatuksella. Kuuteen kertaan. Kysy joltain kielimallilta, mitä ongelmia kansanvallan näkökulmasta Tere (vahingossa tai tahallaan) paljastaa. Tere kertoo harvinaisen rehellisesti ja avoimesti, että valta on tosiaan nykyään, ei kansalla, vaan kabineteissa ja salaisissa sopimuksissa. Poliittinen eliitti vie, ja kansa vikisee. Meille jää äänestäminen, mutta silläkään ei ole enää väliä, kun kabinetin hämyssä tehdyllä sopimuksella voi kääntää tilanteen aivan toiseksi. Kauhistuttava ongelma on siinä, ettei Tere näe tässä ongelmaa, vaan huolehtii omasta paikastaan mahdollisimman lähellä kabinetin keskiötä, kun pitäisi mieluummin täydellä voimalla yrittää rikkoa tuo demokratian vastainen syöpäsolu kokonaan. #demokratia #valta #politiikka

Kysyykö yksikään toimittaja koskaan yhtäkään kriittistä tai kiperää kysymystä @Demarit 1. varapuheenjohtaja @NasimaRazmyar’lta? Yleensä jutut ovat pelkkää 100 % puffausta ja naistenlehtitason nyyhkivää hymistelyä tämän ”pakolaisen” ihanuudesta. Nyt on käynyt ilmi, että Razmyar on edelleen myös Afganistanin kansalainen. Fair enough, Talebanin ollessa vallassa kansalaisuudesta on liki mahdotonta päästä eroon. Miksei hän luopunut siitä aikoinaan? Miksi Razmyar valehtelee, että perhe olisi joutunut pakenemaan Afganistanista? Perhe ei paennut Afganistanista, vaan vietti Moskovassa turvattua ja yltäkylläistä eliittielämää isä Mohammed Daud Razmyarin toimiessa siellä suurlähettiläänä vuodesta 1989 alkaen. Kun Neuvostoliitto alkoi hajota, oli aika kerätä kimpsut ja kampsut ja siirtyä perheen kanssa eteenpäin. Miksi perhe ei palannut Afganistaniin? Daud Razmyar oli kuulunut maata hallinneen Afganistanin kansandemokraattisen puolueen (PDPA) ylimpään valtaklikkiin. Hän nousi puolueen keskuskomiteaan ja kuului 1980-luvulla maan politbyroohon, joka teki kaikki valtion tärkeimmät poliittiset ja taloudelliset päätökset. Mutta nyt näitä kommunistijohtajia vihattiin. Miksi? Antaa tekoälyn vastata: Afganistanin kommunistista hallintoa (1978–1992) vihattiin hyvin laajasti ja syvästi, ja sitä vastaan nousi poikkeuksellisen väkivaltainen kansanvastarinta. Hallinto pysyi pystyssä käytännössä vain Neuvostoliiton sotilaallisen tuen turvin. Kommunistihallinnon herättämä laaja viha ja vastustus johtuivat pääasiassa seuraavista syistä: Brutaali terrori ja puhdistukset: heti vuoden 1978 vallankaappauksen jälkeen kommunistinen PDPA-puolue aloitti säälimättömän terroriaallon. Kymmeniä tuhansia poliittisia vastustajia, uskonnollisia johtajia, sivistyneistöä ja tavallisia kansalaisia vangittiin, kidutettiin, teloitettiin ja haudattiin salaa massahautoihin. Tämä herätti väestössä syvää pelkoa ja vihaa hallintoa kohtaan. Isku perinteisiä arvoja ja islamia vastaan: Afganistan oli ja on erittäin konservatiivinen, uskonnollinen ja heimorakennekeskeinen yhteiskunta. Kommunistit yrittivät väkisin ja nopeasti muuttaa maata sekulaariksi (maallistuneeksi) neuvostovaltioksi. He kielsivät uskonnollisia perinteitä, korvasivat vihreän islamilaisen lipun punaisella kommunistilipulla ja pyrkivät murtamaan heimopäälliköiden aseman. Tämä tulkittiin suoraksi hyökkäykseksi islamia ja afganistanilaista kulttuuria vastaan. Neuvostoliiton miehitys ja sota: jotta vihattu kommunistihallinto ei olisi kaatunut omaan mahdottomuuteensa, Neuvostoliitto hyökkäsi maahan joulukuussa 1979 ja aloitti kymmenen vuotta kestäneen raa'an miehityksen. Sota johti yli miljoonan afganistanilaisen kuolemaan ja miljoonien pakenemiseen maasta. Kommunistihallinto nähtiin kansan silmissä ulkomaisen miehittäjän nukkehallituksena ja maanpettureina, jotka olivat vastuussa oman kansansa teurastuksesta. Laajan vihan seurauksena syntyi mujahideen-sissiliike, johon liittyi taistelijoita lähes kaikista Afganistanin kansanryhmistä ja heimoista. Kun Neuvostoliitto vetäytyi maasta vuonna 1989, kommunistihallinto jäi täysin eristyksiin ja romahti lopulta verisesti keväällä 1992 mujahideenin vallatessa Kabulin. —- Onko perhe käynyt lainkaan sisäistä keskustelua ja miettinyt, että heidän poliittiset kykynsä ovat näyttöjen perusteella melkoisen heikot? Kansa vihasi kommunistihallintoa jopa niin paljon, että valtaan pääsivät keskenään riitelevät mujahideenit ja myöhemmin Taleban. Hienosti meni. Ja nyt Nasima astelee isänsä jalanjäljissä? #Afganistan #politiikka #kriittinenkeskustelu

Kertoo paljon, että näin räikeät huijaukset menevät yliopistomaailman huipulla asti sukkana läpi. Yliopistoväki ehti vielä puolustella epätieteellisiä rotukaunojaan kaupitellutta huijaria, kun huijaus paljastui. Epäilijät olivat kuulemma rasisteja. Tapaus on oikeastaan länsimaiden nykytila pähkinän kuoressa: Eliitti sekoaa, laiminlyö vastuunsa, leimaa arvostelijat ja uhriutuu siitä, että ”luottamus instituutioihin” laskee. #yliopisto #huijaus #eliitti

Kun Minja Koskela @minjakoskela makaa tyylikkäästi sohvalla mustavalkoisessa mekossa ja julistaa, että Purran budjetti on "lisää rahaa rikkaille, kovempaa keppiä köyhille", kyse ei ole vain budjettikritiikistä. Kyse on syvemmästä kulttuurisesta ja psykologisesta muutoksesta, joka on tapahtunut vasemmistossa. Aiemmin vasemmistoliitto @vasemmisto (ja sen edeltäjät) oli aidosti duunaripuolue. Nykyään sen viestinnän kärkenä ovat lähes päivittäin "köyhät". Keitä nämä köyhät oikeastaan ovat? Eivät ainakaan ay-liikkeen johtajia, joiden palkat ovat moninkertaisia keskivertosuomalaiseen verrattuna. Eivätkä he ole puolueen näkyvimpiä hahmoja, joiden elämäntapa, koulutus ja sosiaaliset verkostot kuuluvat aivan toiseen yhteiskuntaluokkaan. Tässä suhteessa Gad Saadin @GadSaad analyysi on valaiseva. Saad kuvaa kirjassaan "The Parasitic Mind", miten tietyt ideat toimivat kuin aivoihin iskeytyvät loiset. Ne kaappaavat isäntänsä ajattelun, tekevät tämän immuuniksi vasta-argumenteille ja leviävät sosiaalisesti, koska ne tarjoavat moraalisia palkintoja. Yksi voimakkaimmista tällaisista ajatusloisista on "uhriutumisen kultti" (victimhood as a virtue). Kun uhriasemasta tulee moraalista valuuttaa, politiikka ei enää keskity siihen, miten mahdollisimman moni nousisi pois köyhyydestä. Sen sijaan keskitytään siihen, kuka on riittävän suuri uhri ansaitakseen myötätuntoa ja resursseja. Samalla syntyy performatiivista empatiaa: näyttävää, julkista myötätuntoa, jonka päätehtävänä on osoittaa kuuluvuutta omaan sisäpiiriin ja hankkia siellä statusta. Koskelan kuva on tästä klassinen esimerkki. Eleganssi, poseeraaminen ja huoliteltu estetiikka yhdistettynä "köyhien" puolustamiseen ei ole sattumaa. Se on viesti omasta asemasta: "Minä olen riittävän valveutunut, riittävän myötätuntoinen ja historian oikealla puolella." Evoluution näkökulmasta tämä on täysin ymmärrettävää, sillä ihminen on sosiaalinen eläin, joka hakee hyväksyntää ja asemaa ryhmässään. Ongelma syntyy, kun tällainen viestintä irtoaa todellisuudesta ja alkaa syrjäyttää konkreettisen politiikan, joka aidosti auttaisi pienituloisia. Saad on myöhemmin laajentanut ajatusta "itsetuhoiseen empatiaan"(suicidal empathy). Se tarkoittaa tilannetta, jossa empatia vääristyy niin, että se alkaa vahingoittaa koko yhteiskunnan toimivuutta - ja jopa niiden ryhmien pitkän aikavälin etuja, joita sen pitäisi puolustaa. Tämä vinouma syntyy, kun politiikan kieli keskittyy yhä enemmän uhrihierarkioihin ja yhä vähemmän työn, osaamisen ja taloudellisen nousun mahdollistamiseen. Suomessa tämä näkyy selvästi. Perinteinen teollisuustyöväki on hiljalleen vähentynyt vasemmiston aktiivien ja äänestäjien joukossa. Tilalle on tullut julkisen sektorin ammattilaisia, järjestöväkeä, opiskelijoita ja aktivisteja. "Köyhistä" on tullut enemmän symbolinen kategoria kuin konkreettinen ihmisryhmä, jonka elinoloja pyrittäisiin systemaattisesti parantamaan työn ja talouskasvun avulla. Lopputulos on teatteria. Budjettikritiikki tiivistyy iskulauseisiin kuten "rikkaat vastaan köyhät", vaikka todelliset ongelmat - kannustinloukut, työn verotus, osaamisvaje ja julkisen sektorin tehottomuus - jäävät sivuosaan. Samalla ihmiset, jotka tekevät raskasta työtä, maksavat veroja ja yrittävät pitää taloutta pystyssä, kokevat yhä vahvemmin, ettei heitä edusteta. Tämä ei ole vain Suomen ilmiö, vaan sama kehitys on nähtävissä monissa länsimaisissa vasemmistopuolueissa. Kun luokkataistelun korvaa identiteetti- ja uhrikilpailu, ja kun näyttävä hyvesignalointi ohittaa tosiasiat ja talousrealismin, puolue menettää yhteyden niihin, joiden asialla se väittää olevansa. Todellinen myötätunto ei näy sohvalla poseeraamisena. Se näkyy politiikkana, joka tekee työnteosta kannattavaa, koulutuksesta hyödyllistä ja yrittämisestä mahdollista - myös niille, jotka eivät jo kuulu eliittiin. Luku- ja ymmärtämisen suositus: Gad Saad, Suicidal empathy https://t.co/gtHuQ5rIDd #Politiikka #Vasemmistoliitto #Empatia

Tämä on jotenkin niin monella tasolla hämmentävää. Kuvitelkaa nyt, että julkishallinto alkaa ylläpitämään ruokakauppoja. Kuvittele olevasi ruokakauppias ja viereen tulee kaupungin omistama ruokakauppa, joka dumppaa hintoja verovaroin. Pikkuhiljaa tämä laajenee kaikkiin muihinkin toimialoihin, jonka jälkeen kaikki tuotteet ja palvelut voi ostaa julkishallinnon omistamista pisteistä. Yksityiset yritykset eivät enää kannata, koska julkishallinto käyttää veronmaksajien rahaa dumpatakseen hintoja. Yritykset lopettavat joten tarvitaan lisää julkishallintoa hoitamaan näiden yritysten tehtäviä. Näin pikkuhiljaa kaikki ihmiset ovat julkishallinnossa töissä. Tällä yhteiskuntamallilla on ihan nimikin ja sitä on monta kertaa kokeiltu samoin tuloksin: köyhyyttä, puutetta ja kuolemaa, mutta pieni eliitti, joka voi helvetin hyvin kaikkien muiden kustannuksella. Sen yhteiskuntamallin nimi on kommunismi. Uskomattominta tässä on, että tämä tapahtuu Jenkeissä. Ymmärrän kaikki sekoilut kreationismin kanssa mutta en olisi arvannut että tällaista päädytään kokeilemaan näin suuressa mittakaavassa. #komunismi #julkinensektori #talous

Hyväosaiset poliitikot rientävät tuomitsemaan koulushoppailun samalla, kun heidän omat tenavansa käyvät eliittikoulua, jossa monikulttuurisuus tarkoittaa ehkä sitä, että luokalla on sveitsiläisen diplomaatin tytär. Tämä on koko Suomelta valtava epäonnistuminen, että käytännössä pitkälti hyväosaisilla ihmisillä on varaa ostaa itsensä vapaaksi tästä monikulttuurisesta yhteiskuntakokeilusta, jossa suomalaisille lapsille on asetettu lähinnä arvoa S2-oppilaiden kotouttajana. Kukaan vanhempi ei halua uhrata lapsensa tulevaisuutta tällaisen tuhoon tuomitun yhteiskuntakokeilun tähden. Päättäjien itsekkyyden takia osa vain pakotetaan tekemään niin. En tuomitse ketään, joka koulushoppailee. Koulushoppailisin itsekin ja tulen aivan ylpeydellä koulushoppailemaan, jos tilanne joskus sitä vaatii ja minulla on siihen resursseja. Teen kaikkeni suojellakseni lapsiani tältä älyttömyydeltä, jotta voisin tarjota heille NORMAALIN lapsuuden ja koulupolun. Ja kyllä, ”normaali” tarkoittaa minulle sitä, että lapseni ei toimi tulkkina, häntä ei syrjitä ihonvärinsä ja suomalaisuutensa takia, hänen päältään ei varasteta takkia ja kenkiä, hän kykenee oppimaan luokassa jotakin ja hän ei päädy pikkuroadman-jengien nöyrtyysväkivallan kohteeksi. Noin vaikka alkajaisiksi. #koulutus #monikulttuurisuus #yhteiskunta

Tuohon tiivistyy hyvin punavihreä ajatus maailman pelastamisesta: 1) Siihen täytyy aina jotenkin liittyä kärsimys ja elintason tiputtaminen, ei teknologian hyödyntäminen. 2) Hinnan maksaa aina joku muu kuin punavihreä eliitti. #kestäväkehitys #ympäristö #sosiaalinenoikeudenmukaisuus

Olen niin kurkkua myöten täynnä tätä sirkusta. Aivan sama ketä äänestät, lopputulos on aina sama: eliitti voittaa, kansa maksaa. Mikään ei muutu ennen kuin koko mätä nykymuotoinen hallintokoneisto puretaan, korruptoituneet virkamiehet lennätetään pihalle ja tilalle tuodaan esim. UAD-malli tai oikea osallistava kansanvalta. Vaihtoehtoja on. Mutta jatkakaa vaan samalla kaavalla, ehkä ensi kerralla se “oikea” ehdokas vihdoin muuttaa kaiken? 😂 Vaikka me kaikki tiedämme, ettei näin käy. Tämä teatteri ei lopu äänestämällä. Se loppuu vasta, kun koko sirkus puretaan. #Politiikka #Korruptio #Kansanvalta

Suomen eliitti on kahminut itselleen halpoja Hitas-asuntoja, jotka oli tarkoitettu “taviksille”. Listalla mm. Solidiumin johtaja Jannica Fagerholm (kaksi luksusasuntoa, ei asu niissä), Mandatumin ja Metson pomot, SAK:n + Akavan puheenjohtajat, Supon ja KRP:n päälliköt, ex-ministerit ja kansanedustajat. Suurituloiset rikastuvat kaupungin tuella, kun muut jonottaa. Kaunis tasa-arvo käytännössä: sosiaaliturvaa miljonääreille! Hitas lakkautettiin, mutta elitistien voitot jatkuvat vuoteen 2060. Suomi 2026: Köyhiltä kerätään, rikkaille annetaan. Business as usual. Onneksi ei kuitenkaan ole korruptiota! Eiku… #Suomi #tasa-arvo #korruptio

Iltalehti kertoo, kuinka eliitti omistaa Hitas-asuntoja. Demari Eero Heinäluoma omistaa niitä kolme. Demari Eveliina Heinäluoma omistaa myös. Hitas-aateliin kuuluu myös kommunistien perinnetyötä jatkava Helsingin apulaispormestari Paavo Arhinmäki. Tämä trio osaa lypsää systeemiä. https://t.co/gZUktdnjnx #Hitas #eliitti #Suomi

Hate the game, not the player räppäsi jo Ice-T. AY-, poliittinen ja taloudellinen eliitti omistaa veronmaksajien tukemia HITAS-asuntoja ei yllätä yhtään. Keskiluokalle suunnatut edut usein valuvat valistuneimmille, eivät tukea tarvitseville. Näin nytkin. Hitas kuopattava heti. 🪦 https://t.co/ZvEgVSv3xp #HITAS #politiikka #yhteiskunta

Meillä on käynnissä hegemoniataistelu. Julkisilla varoilla elävä eliitti taistelee siitä, että se voisi säilyttää määräävän aseman ja oikeutuksen yksityisten varojen mielivaltaiseen varkauteen. Työn, yrittämisen ja riskinoton mahdollistamilla hedelmillä itsensä elättävät taistelevat vastaan ja yrittävät lopettaa varastamisella ylläpidetyt kulutusjuhlat. #hegemoniataistelu #eliitti #kulutuskulttuuri

Korostettakoon heti alkuun, että mustapipa oli kertomansa mukaan laatimassa Luken myös hiilitaselaskelmia. Hieman lapsekkaan naiivin listauksen kohta 3 on nimittäin tavoitteesta riippuen joko huomiota herättävän typerä tai nerokas. Kun tulokatto on mediaanitulojen tasolla, mediaanin ylittävät tulot leikataan pois. Sen myötä mediaani tietenkin laskee, jolloin myös tulokatto laskee. Sitten leikataan taas vähän lisää. Ja taas. Ja taas. Jos tätä jatketaan riittävän kauan, kaikki pääsevät lopulta nauttimaan täydellisestä tasa-arvosta noin nollan euron kuukausituloilla. Tuloerot on ratkaistu ja kaikki elävät äärimmäisen tasa-arvoisesti mutakuopissa. Juuri näin sosialismi toimii käytännössä: ensin tuhotaan rikkaat, sitten keskiluokka ja viimeiseksi loputkin. No, kaipa kuitenkin puolue-eliitti jätetään aina laskennan ulkopuolelle. #sosialismi #tasa-arvo #tuloerot