Search

Kalkulātõr kītõb: 0,025 €. Rēķin kītõb: 250 €. Kumdõ sa uskõd? 100 lapsõ, kis attõ Science Centerõs, istõbõd lōda jūrõ iļ vahet. Tūobõd 100 mahla, ikš juõgõ lapsõn. Ikš mahla maksāb 2,50 €. Ikš opīļ võtāb telefon ja āvab kalkulātõrõ, laz sōks tīedõ, kui paļļõ 100 mahla kōgõ maksābõd. Bet × pǟl vajāmi asemõl ta vajāb vigā ÷. Ekrān pǟl nägţõb: 0,025 € Opīļõn um se imā, bet numbr um ekrān pǟl ja ta äb kontrollõ siedā ūdpǟl. Sīel aigal attõ 100 mahla jo lōda pǟl ja lapsõd akkõbõd neid āvabõ. Mõnõ minutõ perāst tulāb rēķin: 250 € Opīļõd vaņţlõbõd īdtuoisõ. Kiski kītõb jūst, ku se piḑīks viga vȯlda. Opīļ võtāb telefon ūdpǟl ja kontrollõb, mis ta tīend. × pǟl vajāmi asemõl ta vȯļ vigā vajān ÷. Ikš vigāli vajāmi vȯļ 250 € muutõn 0,025 €-ks. Ja 100 mahla vȯļtõ jo āvtõd. Ku kalkulātõr andõb sinnõn rezultātõ, või um küllõ, ku sa näd ikš numbr ekrān pǟl — agā vajāb ka mõtlõd, või se rezultātõn um mõtõ ja mingi um täm sūrimiz astõ? Funktsionāl analfabetizm äb tähendõb īdõn seļļi, ku sa äd mõistõ tekstõ. Mõnikõrd se tähendõb ka siedā, ku sa näd absurd rezultātõ ekrān pǟl ja äd sa aru, ku se äb või õige vȯlda. Kus sa mõtlõd, ku ķēd katkõb: īž rehkendimi jūrõs, rezultātõ arū saamizõs vai sīes, ku äb ūo harjumõst vastust kontrollõ? ======================= Kui sa jõudõd sīe postõn? A. Trendingõst B. Mr. Numberwise profilõst C. Hashtagõst D. Feedõst / soovitõkst E. Repostõst F. Mūo vīzõ Mis mōs sa ūod? Kirjutõ tǟht ja mō kommentārõ. #JõvāPǟva #LețmǭVabāmō #Lețmǭ #Letonia #edu #oppimi #funktsionālanalfabetizm #PISA #pisa2025 #desinformātsij #MrNumberwise #LīvõKēļ #20260915_0023 #0130

Suomalaisessa koulussa ei ole pakko: - Istua jälki-istuntoa - Oppia OPS:n vaatimia asioita - Seurata opetusta - Totella opettajaa - Käyttäytyä kunnolla Opettajilta on viety auktoriteetti, kunnollisilta oikeudet ja häiriköiltä velvollisuudet. Ei ihme, että oppimistulokset laskutrendillä. https://t.co/isUy3MuNLX #koulutus #opetus #oppiminen

Kalkulaator ütleb: 0,025 €. Arve ütleb: 250 €. Kumba sa usud? 100 last Science Centeris istuvad vaheajaks laudade taha. Lauale tuuakse 100 mahla, üks igale lapsele. Üks mahl maksab 2,50 €. Üks õpilastest võtab telefoni välja ja avab kalkulaatori, et teada saada, kui palju maksavad kõik 100 mahla kokku. Kuid selle asemel, et vajutada ×, vajutab ta kogemata ÷. Ekraanile ilmub: 0,025 € Tulemus tundub talle kummaline, kuid number on ekraanil ja ta ei kontrolli seda uuesti. Vahepeal on kõik 100 mahla juba laudadel ja lapsed hakkavad neid avama. Mõni minut hiljem tuleb arve: 250 € Õpilased vaatavad üksteisele otsa. Keegi ütleb kohe, et siin peab olema viga. Õpilane võtab telefoni uuesti välja ja kontrollib, mida ta tegi. Selle asemel, et vajutada ×, oli ta kogemata vajutanud ÷. Üksainus vale vajutus muutis 250 € summaks 0,025 €. Ja kõik 100 mahla olid juba avatud. Kui kalkulaator annab sulle tulemuse, kas piisab sellest, et näed ekraanil numbrit — või peaksid endalt ka küsima, kas tulemusel on mõtet ja milline on selle suurusjärk? Funktsionaalne kirjaoskamatus ei tähenda ainult seda, et inimene ei saa tekstist aru. Mõnikord tähendab see ka seda, et ta näeb ekraanil absurdset tulemust ega saa aru, et sellel pole mõtet. Kus sinu arvates ahel katkeb: arvutuses endas, tulemuse mõistmises või selles, et puudub harjumus vastust kontrollida? #haridus #õppimine #PISA #edu #MrNumberwise #Eesti #20260910 #0086

Laskin sanoo: 0,025 €. Lasku sanoo: 250 €. Kumpaa uskot? 100 lasta Science Centerissä istuutuu pöytiin tauolle. Pöytiin tuodaan 100 mehua, yksi jokaiselle lapselle. Yksi mehu maksaa 2,50 €. Yksi oppilaista ottaa puhelimen esiin ja avaa laskimen selvittääkseen, kuinka paljon kaikki 100 mehua maksavat yhteensä. Mutta sen sijaan, että hän painaisi ×, hän painaakin vahingossa ÷. Näytölle ilmestyy: 0,025 € Tulos tuntuu oudolta, mutta numero näkyy näytöllä, eikä oppilas tarkista sitä uudelleen. Sillä välin kaikki 100 mehua ovat jo pöydissä ja lapset alkavat avata niitä. Muutamaa minuuttia myöhemmin tulee lasku: 250 € Oppilaat katsovat toisiaan. Joku sanoo heti, että siinä täytyy olla virhe. Oppilas ottaa puhelimen uudelleen esiin ja tarkistaa, mitä oli tehnyt. Sen sijaan, että olisi painanut ×, hän olikin vahingossa painanut ÷. Yksi ainoa väärä painallus oli muuttanut 250 €:n summan tulokseksi 0,025 €. Ja kaikki 100 mehua olivat jo avattu. Kun laskin antaa sinulle tuloksen, riittääkö että näet numeron näytöllä — vai pitäisikö sinun myös kysyä itseltäsi, onko tuloksessa järkeä ja mikä sen suuruusluokka on? Toiminnallinen lukutaidottomuus ei tarkoita vain sitä, ettei ymmärrä tekstiä. Joskus se tarkoittaa myös sitä, että näkee näytöllä järjettömän tuloksen eikä huomaa, ettei siinä ole mitään järkeä. Missä kohtaa ketju mielestäsi katkeaa: itse laskussa, tuloksen ymmärtämisessä vai siinä, ettei ole tapana tarkistaa vastausta? #koulutus #edu #pisa #oppiminen #opetus #säästöt #MrNumberwise #Suomi #20260910 #0065

@ir_rkp Vastaan samalla pallolla: pelokkaat lapset eivät pysty opiskelemaan= kouluissa/koulumatkoilla varastaa vaatteet päältä, hakkaa, puukottaa, kiusaa, mölyää, tehdään oppimisesta mahdotonta. Tätä on nyky koulu. Ruoan puutteesta kärsivät ei näitä tee, vaan vandaalit,kurittomat. #koulukiusaaminen #koulu #lapsuus

”Lähdettiin korjaamaan hyvin toiminutta koulua ja laskemaan vaatimustasoa niin koulussa, kotona kuin muualla yhteiskunnassa.” 📚 Näinpä. Ei pidä korjata sitä mikä ei ole rikki. https://t.co/GePwHodMh8 #koulutus #yhteiskunta #oppiminen

TIEDEPOHJAINEN SUOMI: "Sukupuolten ajallinen moniulotteisuus itäisen Afrikan historiassa" -> myönnetään 407 832 euroa "Affektiivinen aktivismi: queer- ja transmaailmojen luomisen paikat" -> myönnetään 500 000 euroa "Feminismin ja rodullistamisen manikyyritutkimus" -> myönnetään 750 000 euroa TIEDEPOHJAINEN SUOMI MYÖS: Lääketieteestä, psykologiasta ja kasvatustieteestä väitellyt Aino Saarinen esittää tieteeseen perustuvia oppimismenetelmiä peruskouluihin. -> tutkimustulokset sivuutetaan täysin -> Kasvatustieteen eliitti lynkkaa väitöskirjan -> korkea-arvoinen virkamies pitää väitöskirjaa vitsinä. #Tiede #Tutkimus #Suomi

Opetushallitus on käynyt toden teolla töihin romahtaneiden oppimistulosten korjaamiseksi: Erityisasiantuntija, Mosambik, Opetusalan globaalit kumppanuudet Kiinnostuneille, vielä on hakuaikaa jäljellä. https://t.co/DNQxqei2fy #opetus #oppiminen #koulutus

Kielen oppimisesta. Again. Ukrainalainen mimmi tuli tyttärensä kanssa Suomeen 22-23. Kaikki opiskelu ja harjoittelu kirjattuna vihkoihin. Kotona kaikki huonekalut merkattu post it-lapuilla joissa lukee ko. huonekalu suomeksi. Keittiössä kaapin ovessa samoin lista sisällä olevista keittiövälineistä suomeksi. Kaapin sisällä hyllyn tavarat eritelty listaan suomeksi. Molemmat puhuivat hyvää suomea alle vuodessa. ---------- Mutta jatketaan me kotoutus-näytelmää. Varmasti menee lopulta ihan hyvin. ”Epäonnistumisen vaara on suuri, kun kyvytön neuvoo halutonta tekemään tarpeetonta.” #kieltenoppiminen #kotoutuminen #suomi

PISA tuloksista ja peruskoulusta: Suomessa ei valtakunnallisesti tutkita peruskoulun kehitystä. Kun ei tutkita, ei tiedetä, eikä korjaussarjaa oikein pysty määrittämään. Se tiedetään, että Kuulammen koululla Tyrnävällä oli kasvavia ongelmia. Varsinkin yläkoulussa saman luokan oppilaiden osaamis- ja motivaatiotasot olivat eriytyneet niin paljon, ettei yksi opettaja pystynyt opettamaan kaikkia kunnolla. Koulussa oltiin huolissaan lukutaidon ja lukuinnostuksen heikkenemisestä sekä matematiikan taitojen heikkenemisestä. Opettajat kokivat voimattomuutta ja riittämättömyyttä, koska samassa ryhmässä oli hyvin erilaisia oppijoita ja tarpeita. Matematiikan opettaja Miikka Mattila on myöhemmin sanonut, että hänestä tuntui, ettei hän ehtinyt auttaa kaikkia oppilaita niin paljon kuin nämä olisivat tarvinneet. Ratkaisuksi tuli varsin yksinkertainen järjestely. Vuonna 2021 äidinkielessä ja matematiikassa tavallisia luokkaryhmiä rikottiin ja oppilaat ryhmiteltiin tavoitteidensa mukaan. Esimerkiksi 5–6:een tähtäävät saavat enemmän perustaitojen harjoittelua ja tukea, kun taas 8–10:een tähtäävät voivat edetä pidemmälle. Oppilas osallistuu itse tavoitetasonsa valintaan, eikä kyse ole pysyvästä oppilaan kyvykkyyden perusteella määrätystä tasoryhmästä. Peräti 94 % yhdeksäs-luokkalaisista koki tasoryhmän tukevan oppimistaan. Samalla oppilaiden kokema työrauha ja opettajilta saatu tuki olivat Suomen keskiarvoa parempia ja matematiikka-ahdistus selvästi vähäisempää. Vuoden 2022 keväällä tehdyssä PISA tutkimuksessa Kuulammen koulun tulokset olivat Suomen parhaat. Ei tämä rakettitiedettä ole. Oppimisrauha, kohtaava opetus, ja onnistumisen ilosta oppiminen kumpuaa. Tasokoulutus ilmeisestikin toimii. Kaikkien tasojen oppilaat oppivat paremmin ja kaikki ovat tyytyväisempiä. Tähänkään ei tarvittu Opetushallitusta. #Koulutus #PISA #Oppiminen

The PISA results have dropped again. The trend is serious. We have tackled exactly those problems that the results indicate during this government term: we have reformed learning support (+100 M€), increased the teaching of reading and mathematics, and restricted the use of mobile phones in school. 1/5 (translated)

The fresh PISA results are worrying: the skill level of young people has declined in all areas. There is no clear reason, but the direction must be changed. The government has already taken action to strengthen basic skills, support for learning, educational equality, and school peace with a mobile phone ban. (translated)

Tietysti PISA-tuloksiin vaikuttaa maahanmuutto, OPH:n ja OAJ:n kehno toiminta, inkluusio jne. Mutta ehdottomasti eniten vaikuttavat vanhemmat. Jokaisen on hyvä pohtia, onko omalle lapselle luettu paljon, kannustettu ja vaadittu riittävästi, autettu läksyissä ja oppimisessa? #koulutus #oppiminen #vanhemmuus

Perussuomalaisia teesejä peruskoulun korjaamiseksi vuodelta 2023. Lukemisen ja toteuttamisen arvoisia yhä. ✅ Koulu tarvitsee lisää rahoitusta, mutta pelkkä raha ei ongelmia korjaa. ✅ Rajat ovat rakkautta. Opettajalle auktoriteetti takaisin. Se on välttämätöntä sekä oppimisen että koulurauhan säilymisen kannalta. Kaikilla on oikeus rauhalliseen oppimisympäristöön ja turvalliseen kouluun. Lapset ovat monesti fiksuja ja heitä kannattaa kuulla, mutta koulussa opettaja on pomo. ✅ Pääasiallinen kasvatusvastuu on vanhemmilla. Koulua ja opettajia ei pidä syyttää ja syyllistää eikä liioin huutaa apuun, jos syy on muualla. Koulun päätehtävä on opettaa; totta kai samalla myös osallistua kasvatustyöhön. ✅ Inkluusio on kaunis ajatus, mutta se ei toimi. Varsinkaan ilman rahaa. Erityisluokat on palautettava. Opetus erityisluokalla on sitä tarvitsevan oppilaan oikeus ja etu. ✅ Tasoryhmät otettava käyttöön, mikäli oppilaiden osaamisessa on merkittäviä eroja ✅ Maahanmuuttajat tavallisiin luokkiin vasta, kun kielitaito on riittävä. ✅ Puhelimille käyttökielto oppitunneilla. Puhelimet pysyvät repussa koko koulupäivän. ✅ Kaikille oppilaille kirjat ja muut tarvittavat välineet. ✅ Yliampuvasta itseohjautuvuuteen luottamisesta palattava kohti opettajavetoisuutta. Itseohjautuvuus sopii hyvin harvoille lapsille, ja siihen nojaaminen opetussuunnitelmassa on ollut selvä virhe. ✅ Laite ei korvaa kynää ja paperia eikä video kirjaa. Digi ei saa olla itsetarkoitus. Mitä vaikeampi lasten on keskittyä, sitä vähemmän laitteita pitää käyttää ✅ Monet lapset (ja aikuiset) ovat addiktoituneita puhelimiin ja muihin laitteisiin. Tämä pitää ymmärtää, ja koulutyö rauhoittaa muille metodeille. Vähemmän pelillisyyttä. ✅ Kirjoittamista ja lukemista oppii vain kirjoittamalla ja lukemalla. Monipuoliset opetusmetodit voivat olla arvokas lisä, mutta perusasiat pitää olla ensin kunnossa. Lukemista ei opi videoita tekemällä eikä kirjoittamista videoita katsomalla. ✅ Jokaisen pitää osata lukea ja kirjoittaa siirtyessään kolmannelle luokalle. ✅ Kuten esitimme jo vuonna 2018, peruskouluun vaaditaan oppimistakuu. Luokalta toiselle ei pääse, jos vaadittavaa tasoa ei saavuteta. ✅ Ei sääli- tai tsemppinumeroita. Nelonen on numero, ja se pitää uskaltaa antaa, jos osaaminen ja taidot sitä vastaavat. Myös maahanmuuttajille. Ehdot eivät ole kiusantekoa vaan huolehtimista oppilaan osaamisesta. ✅ Oleellisin on ysiluokka. Peruskoulun ongelmia ei saa siirtää toiselle asteelle. Peruskoulusta ei saa päästää pois oppilaita, jotka eivät ole saavuttaneet vaadittavaa perusosaamista. ✅ Erityisesti poikien oppimistuloksiin ja syrjäytymiskehitykseen puututtava. Miesmalleja ja poikien ymmärtämistä lisää mukaan koulumaailmaan. Erityisesti pojat kaipaavat rajoja. ✅ Lisärahan kippaminen maahanmuuttajakouluihin ei koskaan ratkaise maahanmuuton aiheuttamia ongelmia. On ymmärrettävä, että maahanmuuttopolitiikkaan vaaditaan selvä muutos. Suomalaistenkin koulut kärsivät resurssipulasta. ✅ Suomalainen peruskoulu oli joskus erityisen tasa-arvoinen. Enää ei ole. Perhetausta vaikuttaa enemmän. Täysin toisenlaisista kulttuureista saapuvien integroimiseen ja erojen tasaamiseen sitä ei myöskään ole tehty. ✅ Koulu ei pelasta sitä, minkä maahanmuuttopolitiikka pilaa. Eikä siltä pidä sitä vaatia. ✅ Kiusaaja vaihtaa koulua, ei kiusattu. ✅ Opettajille on taattava työrauha, jotta he voivat keskittyä perustyöhönsä, opettamiseen. Opettaja ei ole sosiaalityöntekijä, ei poliisi, ei ICT-henkilö, ei kirjaaja ✅ Hallinnolliset tehtävät ja kehittämishankkeet on pidettävä järkevissä mittasuhteissa. Viime vuosien uudistushumppa on ollut täysin yliampuvaa. ✅ Koulua on uudistettu liikaa, ja samalla perusasiat ovat jääneet jalkoihin. Osa huonoista uudistuksista on poliittisten päätöksentekijöiden, osa opetushallinnon virkamiehistön voimalla edistämiä. Koulutuspolitiikan ja pedagogiikan virheet on myönnettävä. Sen jälkeen ne voidaan korjata. ✅ Opetusministeriön asettamat työryhmät on yleensä asetettu poliittisesti. Niissä ei kuulla opettajia tai opetusalan tutkijoita. Opetushallituksen kaavailut syntyvät kuin norsunluutornissa, ja ruohonjuuritason työ ja tarpeet unohtuvat. ✅ Peruskoulun suuria opetusryhmiä tulee pienentää. Koulut ja luokat ovat erilaisia. Jossakin iso luokka ei ole kauhistus, toisaalla vaaditaan selvästi pienempää ja oppilaalle enemmän huomiota antavaa otetta. Pienryhmiä lisää. ✅ Seinättömät avoluokat olivat virhe. Perusasioiden kohdalla täytyy lopettaa haihattelu. ✅ Opettajat ovat työnsä parhaita asiantuntijoita. He tuntevat koulun paremmin kuin opetushallinnon virkamiehet. Kuunnellaan opettajia. ✅ Koulushoppaaminen on seurausta koulujen polarisaatiosta erityisesti maahanmuuton seurauksena. Sen sijaan, että vapaata kouluvalintaa yritetään estää, olisi tärkeää puuttua niihin tekijöihin, jotka joidenkin koulujen turvattomuutta, heikkoa tasoa ja huonoa mainetta aiheuttavat. ✅ Suomalaisissa kouluissa on syytä opettaa suomalaista kulttuuria ja suomalaisia arvoja. Poliittiset ideologiat, poliittinen kannanotto tai muodissa olevat politisoidut teemat eivät sen sijaan kuulu kouluun. Lapsille ja nuorille on hyvä opettaa medialukutaitoa, kriittisyyttä, itsenäistä ajattelua ja kannustaa heitä erilaisten mielipiteiden suvaitsemiseen. ✅ Lisää panostuksia matematiikan ja äidinkielen opetukseen. ✅ Lisää liikkumista lapsille ja välitunnit tehokkaiksi. Juttelua ja liikettä, ei laitteita. ✅ Ruotsin kieli vapaaehtoiseksi. ✅ Pienet koulut ovat usein erinomaisia paikkoja kasvavalle lapselle. Säilytetään lähikoulut ja arvostetaan pientä. ✅ Harrastuksia koulupäivän perään koululla järjestettäväksi. #peruskoulu #koulutus #opetus

Opettaja syyttää kehnoista oppimistuloksista etenkin älypuhelimia Pisa-kärjessä Kiina, Japani, Singapore, Taiwan, Korea, Viro... Kai tuollakin on kuultu älypuhelimista? Nämä on taas näitä helppoja selityksiä. Nintendon maa vetää sijalla 2. #opetus #oppiminen #älypuhelin

Now schools need to return to the basics. Books back. Equal groups and special classes instead of all-encompassing inclusive education. Every spring check if what is required for the next grade level has been learned. If not, no more mercy grades, but back to learning what has not been mastered. (translated)

Nyt ei taida riittää selitykseksi S2-oppilaat: - Osaaminen laskee nyt eniten hyvätuloisten perheiden lapsilla - Syitä ovat printtilukemisen väheneminen ja pitkäjänteisyyden puute - Vain 41% oppilaista yrittää kovemmin, kun tehtävä tuntuu vaikealta https://t.co/GF1jtexjh0 #koulutus #oppiminen #lastenkehitys